Toukokuun turinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja odecca
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onnea Aamuli ja Satsuma :Heartbigred Hurjaa, että nyt näitä alkaa oikeesti tulla!!

Tänään kävin äitipolilla liikkeiden, tai oikeastaan niin puuttumisen takia. Eilen laskiessa en saanut kuin max 7liikettä/tunti täyteen ja sama homma tänä aamuna. Käyrillä ollessa onneksi vauveli alkoi touhuamaan ja sydän jumpsutti 130-170 :) Lääkäri kurkkasi pyynnöstäni vielä kohdunsuun ja kappas vaan, ei tässä ole turhia tuskisteltu supistusten kanssa, 2cm auki ja kaulaa 1,5cm jäljellä. Lääkäri toivotti tervetulleeksi ensi viikolla synnyttämään :dance011. Mä olen kyllä sitä mieltä, että sais tää nyt ainakin kaksi viikkoa pysytellä vielä sisällä, ehtis puuhommat tehä :wink. Käsikopelolla tunnusteli vauvan kokoa, ja sanoi olevan n. 3-3,2kg, eli ihan sopiva jo syntymäänkin :smiley-angelic003
 
MITÄ, onko se oikeasti todennäköistä että syntyy jo ensi viikolla, jos kaulaa on 1.5cm ja 2cm auki??!!
Mulla on kaulaa 1cm ja yhdelle sormelle auki (eli n.2cm kai?), mutta en kyllä vielä ensi viikolla meinaa synnyttää! Jonkin verran ihan kunnon lomaakin haluan ensin ja vielä pitäisi vaikka mitä järjestellä, että vasta parin viikon päästä aikasintaan. Apua.


Hurjasti kyllä onnea teille vauvaantuneille!!! :Heartred Olisi tosi kiva kuulla tarkemmin miten kaikki meni, sitten kun ehditte taas foorumille.
 
No en tiiä miten todennäköstä, mutta mulla on edellisetkin syntyny 38+5 ja 37+3, niin siitä lääkäri päätteli. Ja siitä, että mulla piirtyi käyrällä olo ajankin supistuksia. Ja tosiaan mulle sopis oikeen hyvin, että tää ois vielä juhannuksena masussa :grin Mutta eihän tuota tiiä, tulee kun on valmis :)
 
Okei, no tietysti uudelleensynnyttäjällä on varmaan paljon helpompi arvioida, koska syntyisi. :) Ja supistuksista tietysti kanssa! Pahus, kun en itse älynnyt kysyä tuliko supistuksia paljoa käyrillä olon aikana.

Juhannusbeibi olis kyllä kiva. :) Toinen hyvä tavoite olis kanssa se perjantai 13. (joka on myös miehen syntymäpäivä). Vaikka joo, itsehän se vauva päättää koska haluaa tulla.
 
Hurjasti onnea synnyttäneille <3

Mäkin kävin tänään käyrillä ja tarkistuksessa. Supistuksia piirtyi ja 2cm kaulaa ja 2sormelle auki. Kuulemma uudelleen synnyttäjällä voi tästä mennä 2päivää tai 2viikkoa. Kyllä iski todellisuus siinä käyrillä maatessa ja nyt ei pysty ku miettiä, et koskahan tulee lähtö.

Sent from my GT-I9506 using Vau Foorumi mobile app
 
Voi että, jännäksi menee kuka on seuraavana! :p

Itselläni tänään jonkun verran supistelut taas, mutta ei kipeitä.
Itseäni huolestuttaa se, että kun mennään viikolla 35+, että ei varmaan ole vielä keuhkot siinä kunnossa, ettei jotain toimenpiteitä pitäisi tehdä..?
37+ alkaa olla vauvan kannalta jo turvallisempaa..
 
Luin juuri koneelta löytyneet vanhat luentoslaidit normaalista synnytyksen kulusta. Kuulemma uudelleensynnyttäjillä kohdunsuu avautuu jonkin verran jo ennenkuin kohdunkaula on kunnolla lyhentynyt, kun taas ensisynnyttäjillä kaula lyhenee ensin ja vasta sitten rupeaa kohdunsuu avautumaan. Ihan mielenkiintoista!

Siellä oli myös pari kuvaa vauvan pään syntymisestä, mitkä kyllä motivoi tosi hyvin siihen välilihan venyttelyyn (jonka olinkin jo unohtanut täysin). Huh, kun siinä täytyykin paikkojen venyä!
 
Joo mulla oli jo silloin kuukausi sitten kaula kokonaan pehmennyt mutta tallella ja sormelle auki. Esikoisesta oli vielä kaksi viikkoa ennen synnytystä paikat kovina, kiinni ja vesien menonkin jälkeen vasta vähän pehmennyt kohdunkaula :)
 
Gemini, mun ystävällä on keskostytto joka on syntynyt 29+4 ja tää vauva on hengittänyt syntymästä saakka ihan itse eikä mitään ongelmia ole keuhkojen kanssa ollut.35+ keuhkot on kyllä jo ihan valmiit, vauva ei välttämättä joudu edes lastenosastolle kuin ihan päiväksi pariksi, monet on saaneet myös vierihoitoon jo silloin.
 
Ei meilläkään esikoisella ollut mitään ongelmia keuhkoissa (synty rv36+2). Nehän laittaa kortisonipiikinki vain jos synnyyys käynnistyy ennen rv 35, eli turvallisilla viikoilla jo olet gemini. :) Ja supparithan saa aikaan kortisonia, mikä kehittää vauvan keuhkoja, muisteoen, että sinullakin supistelee?
Se miksi mä haluaisin säilyä yhtenä kappaleena ainaki 38 rv, on että vauva olisi kerännyt tarpeeksi massaa, että jaksaisi paremmin syödä itse (ja rintaa) ja suolisto olisi varmemmin kehittyneempi, eikä olis kamalasti mahavaivoja. Tosin näitä molempia vaivoja voi kyllä olla ihan täysaikasellakin.
 
Kiitos paljon tiedosta teille!
Tää onkin ollut yksi asia, mikä on aika kovasti huolettanut, kun tosiaan näitä supisteluja alkanut tulemaan päivittäin ja välillä tuntuvat vähän kipeiltä + että on ollut outoja jomotuksia ja särkyjä alhaalla. Niin sitä on jo vähän odottavilla fiiliksillä milloin lähteekin tulemaan niitä oikeita supistuksia :)
Esikoisen kohdalla oli helppoa tietää milloin synnytys on käynnistynyt, kun alkoi lapsivesillä. Mutta jokainen raskaus, kun on erilainen niin en luota siihen, että samalla tavalla alkaisi.
 
Tuo lapsivesien menolla alkanut synnytys on kyllä mukavan selkeä- kerran siitä "ilosta" itsekin päässsyt osalliseksi:p. vaikka paljon rajumpaa menoahan se on kun hissukseen supisteluila alkava..

on sitten yöunet jo lopahtaneet- ei enää kroppa nuku vaikka oikein hyvin nyt viikonloppuna voiskin..
 
Paljon onnea synnyttäneille! :smiley-bounce013

Minun on pakko johonkin päästä avautumaan, kun menee hermot helteisiin ja sukulaisiin :mad:. Olo on ollut aivan kamala näiden helteiden aikana. Ei turvota, mutta tekee pahaa ja särkee ihan joka paikkaan koko ajan. Ruoka ei maistu eikä juominenkaan oikein, kun tulee kaikesta paha olo. Olen nyt pakottanut itseni vähän juomaan ja syömään jotakin, etten ihan kuukahda.. Lisäksi supistelee kipeästi päivittäin, mutta mitään ei silti tunnu tapahtuvan. Olenkin ajatellut, että tämä varmaan käynnistyy vesien menolla, kun supistelee niin paljon ja vauva on äärimmäisen alhaalla (painaa jo takapuoleen!) Kyllähän tuo nyt joutaakin tulemaan maailmaan, huomenna siis 38 viikkoa kasassa.

Sitten ne ihanat kamalat sukulaiset. Kaksi aiempaa raskautta olen saanut hoitaa ns. rauhassa, kun on asuttu sen verran kaukana, mutta asutaan lähellä kaikkia isovanhempia ja tätejä ja setiä ja siskoja ja vaikka mitä. Nyt tuntuukin, että kaikki on kyselleet päivittäin viikon 34 jälkeen, että ai, et oo synnyttänyt vielä, minut nähdessään. Siis vatsa pystyssä seison siinä ja kaikki latelee itsestään selvyyksiä. Näiden helteiden aikana pinna on kiristynyt sen verran, et seuraava kysyjä saa mustan silmän. Hyvät ihmiset, kyllä me ilmoitamme sitten kun vauva syntyy! Tai kohta tuntuu, että pidetään salassa koko homma. Kaikkihan johtuu siitä, että tämän on taas jännitetty syntyvän jostain sieltä 24 viikolta asti ja ihmiset tuntuu melkein pettyneiltä siihen, kun mitään ei olekaan tapahtunut. Olisihan se joo ollut jännä tarina kerrottavaksi työpaikoilla, mutta minusta on kyllä kivempi synnyttää tylsästi täysiaikainen alateitse ilman suurempaa draamaa. Noh ehkäpä tämä tästä tulla tupsahtaa maailmaan kohta ja minä voin taas muuttua naispaholaisesta omaksi rauhalliseksi itsekseni :cool:

En tiedä saako kukaan mitään tolkkua hellehuuruisesta vihastani, mutta ainakin vähän helpotti, kun pääsi johonkin avautumaan.
 
Sympatiaa, katjus - tai oikeastaan empatiaakin: meinasin tänään laittaa isälle luurin korvaan, kun soitti (taas vaihteeksi) 'no mites, mikä olo, onkos kaikki ok, jokos se sieltä' -puhelua... :D

Olen muutenkin aika privaatti, mutta etenkin nyt raskausaikana on tuntunut, että haluaisin "hoitaa asian rauhassa". En tiedä miksi, mutta jatkuvat vointikyselyt/jokos se sieltä kohta yms. eivät tunnu ystävällisiltä kiinnostuksenosoituksilta (mitä ne taatusti oikeasti ovat), vaan lähinnä ärsyttävältä utelulta ja ihan turhalta. Ja toistuvilta!

Ja nimenomaan: enköhän mä sitte kerro, kun se tulee, ja mahakin varmaan vähäsen pienenee :rolleyes:
 
Mua taas melkeinpä harmittaa päinvastainen- kun ei kukaan kysele joko joko..:p. vanhemmatkaan ei vastaa puhelimeen kun tyyliin tunnin viiveellä (sieltä kuitenkin jonkun olis tarkoitus tulla jeesimään lasten kanssa synn ajaksi)- siis kukaan ei usko mun olevan synnyttämään lähdössä ihan lähiaikoina (mukaan lukien itse ja mies..) mutta olis jotenkin kiva jos edes joku luulis että meinaan synnyttääkin joskuso_O.
tai sitten kaikki on vaan niin leipääntyneitä jo tähän tilanteeseen? äh, paras vaan vetää jätskiä:icescream, huomenna kylmenee..
 
Anoppi tuumaa täällä ainakin olla melko kärsimätön. Olin tekemässä alkuviikon graduub haastatteluja ympäri suomen ja se kyseli melkein joka päivä et millainen olo ja supistaako ja tiedänkö missä kussakin kaupungissa on sairaala. Mutta ehkä se tästä kun suunnitelmissa on nyt vaan nostaa jalat ylös, juoda kylmää ja odottaa. Niin joo pitääköhän vauvan tavarat laittaa jotenkin valmiiksi, nimim. Lipasto kasassa ja kaikki muu tekemättä :/

Sent from my Nexus 7 using Tapatalk
 
Eipä täälläkään kukaan usko, että täältä saattaa millon vaan tulla vauva ulos. Anoppi luvannu hoitaa lapsia ku synnytys käynnistyy ja murehtii, iten sitten jos syntyy just sillon kun hän on pois kuvioista muutamaa päivää la:ta myöhemmin. Mutta ei hän edes itse puhellu mulle, että on myös ensiviikolla kolme päivää kaukana, jolloin on rv 37+6-38+1.. Ei siis vaan yksinkertaisesti yhtään huomannut ajatella, että vauva on masussa jo täysiaikainen ja on ihan mahdollista, että syntyy jo ensiviikolla.. Noh, eiköhän lastenhoito jotenkin järjesty, jos niin käy!
Ja toinen, mikä on häirinnyt, niin jotkut ihmettelee, miten mieheni jaksaa, kun painaa töissä ja tontilla aamusta iltaan, käy vaan välissä kotona nukkumassa.. Nii'in, ihan totta, on se raskasta! Mutta hei, minäkin painan sen kokoajan hommia kotona kahden pienen kanssa viimisilläni raskaana.... No onhan jotkut munkin vointia kysellyt, mutta aika vähän. Toisaalta, mun vointi on kyllä ollu nyt ihmeenkin hyvä ja hyvin llen jaksanut. Mutta voisin yhtähyvin olla ihan loppu tässä tilanteessa.
Eli, niin tai näin niin aina väärinpäin :D Lieneekömtämä loppuraskaus vähän sellasta aikaa, että hieman helpommin otetaan itseemme toisten käytöksestä.. ;)

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Kyllä se vähän niin taitaa olla:grin-
varsinkin jos kyseessä on appivanhemmat:rolleyes:..mulla ainakin ottaa niiden tekemiset todella verenpaineen päälle- hyvällä syyllä siis vältän tapaamistaan tässä loppu raskausaikana. ihania ihmisiä, mutta en vaan ymmärrä mitään juttujaan ja valintojaan. yritän sitten taas olla ymmärtävä kunhan vauva saadaan syntymään.
myös jokunen yli-innokas naapuri ottaa pattiin tyhmine juttuineen ja "häiritsemisineen"- aikalailla sitä alkaa sulkeutua itseensä tässä lasketunajan kynyksellä. muuten tykkään kovasti ihmisistä ja yllätysvieraista..
ystäviäkään ei hurjasti jaksa tavata nyt. on varsin rajalliset nää päivittäiset voimavarat.
 
Kyllä mä ainakin otan paljon helpommin nyt kaiken itteeni, kun mitä vaikka kuukausi sitten. Eilen vetäsin kauheet kilarit miehelle, kun se lähti kaverilleen illalla grillaamaan. En ees ymmärrä miksi, oli kuitenkin selvinpäin ja omalla autolla liikkeellä, että vaikka olis lähtö tullutkin, niin olis ollu kotona vartissa. Tänään tuntuu jotenkin ylireagoimiselta :rolleyes:... Anopillekin hermostuin tossa, se kun ei voi millään uskoa, että meille vois ikinä koskaan syntyä tyttöä (hänellä itellään 4poikaa), jota mä toivon ja jota kätilö veikkasi RU:ssa. Enkä mä oikeen jaksa omaa mummianikaan, koko ajan pyyntöjä tuoda sitä ja tätä kaupasta (asutaan parin kilsan päässä hänestä), eikä voi millään pyytää, persketti sentään, kerralla niitä pirun multia ja siemeniä joita pitää lähteä erikseen hakemaan kaupungista parinkymmenen kilsan päästä! Ja mun pitää niitä penteleen kipeellä selällä sille roudata muksut toisessa kainalossa :mad:. Huuuuh, ihan verenpaine alkaa nousta... Appiukkokin tossa meinas, että tulee meille puuhommiin nyt viikonloppuna. Ööö, ei! Meillä on juniorin synttärijuhlat sunnuntaina jos olen kasassa, ja mä en tänne ota yhtään ketään täyshyysättävää lisää. Se ukko kun ei tunnu ite osaavan edes vettä keittää teetään varten....
Ja nyt alko sit taas supistelee kun hermostuminen iskee... Nice...
 
Jos edes aiheuttais niitä supisteluita tuo hermostuminen! vaan ei..

Muistan kun toinen lapsi syntyi (eka on poika, toinen tyttö) ja oma äiti tuli niin onnelisena sairaalaan katsomaan kommentoiden, miten täydellinen perhe meillä nyt on kun saatiin tyttö! (itsellä siis yksi isoveli, eli hänen mielessään se täydellinen perhe oli juurikin siinä..) - siis MITÄo_O oli ensireaktioni! Mitäs jos lapsi olisikin ollut poika, olisiko sitten ollut jotenkin epätäydellistä??? pikkuisen oli hormoonit vallassaan:grin:grin:grin!

Hyväähän nuo kaikki kommenteilla tarkoittavat, ja hieno mummu on äidistänikin tullut, vaikka lapsia tullutkin mielestään liiankin kanssa meille:wink..mutta onneksi ikääntyminen on vaikuttanut meihin molempiin jotenkin toisemme paremmin erilaisuuksinemme hyväksyvästi. Oma äitisuhde on kyllä saanut ihan uuden ulottuvuuden äitiyden myötä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top