Toukokuun turinat <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja satuvee
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Putte, otan osaa sun kaverin puolesta. Voimia ja jaksamista.

Meillä menee juhannus varmaan vaan syöden makkaraa ja muita juhannusherkkuja. Oon pari kertaa raskauden aikana maistanu alkoholitonta kaljaa, ja se on ikävän väljähtyneen makuista, että sitä tuskin tulee otettua. Juhannuksesta ei kuitenkaan ole kuin vähän yli viikko LA, niin ei todellakaan lähdetä kaupungista mihinkään :DD

Parin viikon päästä lähen käymään Turussa junalla, vähän jännittää, mutta tuskimpa tuo pikkuinen juuri sillon päättää tulla :)

Hirveästi hinkuisin päästä jo shoppailemaan kaikki viimeiset vauvatarvikkeet, mutta pitää oottaa sopivaa rakoa, että mies pääsee mukaan :)
 
Mun ei oo tullu maistettua alkoholitonta kaljaa mutta siidereitä kyllä. Kopparbergin alkoholiton karpalosiideri on suosikki :) muut on ollu pettymyksiä. Mut tota kannattaa maistaa jos jonku tekee mieli näin kesän myötä. Nyt kyllä alkaa jo pikkuhiljaa noi hiilihapolliset juomat närästään, että voi olla ettei niistä enää hirveesti nauti. Oon nyt myös tykästyny tekeen pakastimessa mehujäätä :D halpaa on ja tietää ainakin mitä sisältää ku ite laittaa
 

Meillä tuo Juhannus ja kesäkuu muutenkin menee varmaan aikalailla juhliessa ja kakkua ja muuta herkkua mättäessä: ensin ukko valmistuu uuteen ammattiin, sitten on esikoisen synttärit, jussi ja sit vielä omat synttärit. Meinattiin nuo juhlapäivät pykäistä yhteen läjään kun kaikki 15 päivän sisällä ni ei tarvi ihan kokoajan olla lallua leipomassa ja syömässä.

Juhannuksena vois suunnitella lähtevänsä kavereiden perheen kans grillailuhommiin ja juhlia sitten typykän synttäreillä valmistujaiset ja synttärit ja sitten joku päivä lähtee viel käymään Ranualla eläinpuistossa niinku ikäänkuin synttärilahjana typylälle.

Muutenkin on tätä kesäaikaa tullut ootettua kuin kuuta nousevaa ja eilen olikin niin ihana ilma olla ulkona et juuri ja juuri käytiin sisällä syömässä ja taas ulos. Tyttökin nukku päiväunet autossa sillä välillä kun ruokakaupassa tuli poikettua. Illalla sitten likempänä kymmentä maltettiin tulla sisälle ja näköjään teki esikoiseen ulkoilma vaikutuksen, yhäkkin vetää sikeitä vaikka kello on 10:30 :D

Suppareista sen verran et tiheämmin on tullut nyttemmin harjoitussuppareita ja yks ilta havahduin aivan selkeeseen siihen oikeeseen supistukseen. Tuli Deja Vú olo kun fiilis oli just samanlainen kun esikoinen päätti lähtee syntymään. Onneksi se kuitenkin pikkuhiljaa hiipui ja lisää kipeitä supistuksia ei olekkaan kuulunut. Ei kuiten vielä näillä viikoilla olis tarkoitus "poksahtaa"...

Mut oikein mukavaa helatorstaita kaikille ja onneksi olkoon viel jenska9:lle! Kesähäät on aina niin ihania! <3

 
Mä oon maistellu kanssa alkoholittomia siidereitä ja ehdoton suosikki on Kobbarbergin luomu omena siideri :) Se oli niin hyvää, että piti moneen otteeseen tarkistaa, että olihan se varmasti alkoholitonta. Maistu niin paljon "aidolle" siiderille ;)

Meillä vaunujen metsästys jatkuu. Lauantaina piti mennä yhtiä vaunuja kattomaan, mutta ne sitten menikin nenän alta...
 
Täällä juhannus menee luultavasti siinä missä muutkin viikonloput, mökillä saatetaan poiketa grillailemassa. Meillä ei koskaan ole mitään perinteitä siihen oikein liittynyt.

Meillä kuopus kolmatta päivää kuumeessa, alkaa olla veto pois jo pojalta kun ei mikään mene alas, tosin onneksi on jäänyt lääkärin määräämää kuumelääkettä ja sillä saadaan lämpöä alas, kun vaan joku keksisi millä alle kaksi vuotiaan saa juomaan..? Yleensä poika on aika "juoppo" varsinkin nukkumaan mennessä, ja vaipat tuleekin lähes joka yö yli, nyt sit vaippa onkin aivan tyhjä... Kumman virkeä jaksaa silti olla vaikka kuume huitelee 39, kun vaan välillä nukkuu ja saa lääkettä. Itse olisin jo ihan naatti.
 
Meillä on hyvin poikkeuksellinen juhannus. Ollaan nimittäin molemmat vapaalla, mies kesälomalla ja minä äippärillä. Laskeskelin, että edellisen kerran olen juhannusta viettänyt muualla kuin töissä vuonna 2005. Aika yllättäen vietetään kaupunkinjussia, kun ei oikein uskalla lähteä muualle. Mennään ehkä Seurasaareen ja miehen vanhempien luo. Rauhallinen jussi tulossa, kun mietitään, että mikä tämä "juhlapyhä on", kun ei olla sitä vielä sisäistetty.  emoticon  
 
Meillä menee kyllä Juhannus kotosalla, LA kun on 1.7 niin ei tohdi oikeen
mihinkään mennä :D Tietty varmaa grillaillaan miehen vanhempien työnä
ja käydään juhannus ajelulla mutta muuten rauhassa ollaan.. :)

Mä niin haluaisin hukkuneen energiani takaisin :(
Meillä muutto tässä vielä tulossa, sitä en tiedä osuuko ennen tämän syntymää vai
jälkeen mutta kuitenkin.. Pitäis jaksaa kaappeja käydä läpi ja turhia tavaroita heitellä roskiin.. Mutta kun kaikki askareet tuntuu niin ylivoimasilta tän jatkuvan
väsymyksen vuoks.. Lähinnä ärsyttää kun haluais tehdä muttei oikeasti
pysty :s

Viime viikolla sain yhden uuden lääkkeen verenpaineen synnärillä
kun olin kontrolli tarkastuksessa, se nyt hieman auttanu mutta kyllä
ne paineet vieläkin korkealla on..


 
Meidän juhannus sujuu varmaan ihan perinteiseen tapaan grillaillen kavereiden kanssa, joko meillä tai jonkun muun luona. Ja ihan ääritapauksessa, jos kaikki kaverit päättääkin suunnata vaan sukulaisten mökeille, niin mekin voitais mennä mun porukoiden mökille. Sinne on matkaa reilu 100 kilsaa ja veneellä joku 15 minsaa siihen päälle. Et ehkä juhannuksena just ja just vielä uskaltais sen matkan mennä... mulla kun on LA vasta 27.7. niin juhannuksesta on matkaa vielä viitisen viikkoa. Mut vko 36 eteenpäin aion kyllä pysytellä täällä lähimaisemissa, viimeksikin kun otettiin varaslähtö. Harmi sinänsä, kun mies on just heinäkuun lomalla, eikä sillon uskalla enää reissata kyllä oikeen minnekään. No, tuleepahan erilainen loma. Ja eihän sitä tiedä, jos tää pikkumieskin päättää syntyä jo rv 36, niin tulee sitten ainakin erilainen loma kun mitä nyt ajattelee... :D Itse toivoisin, että herra haluaisi syntyä rv 38 tietämillä, mun sisko kun menee naimisiin viikko ennen laskettua aikaa, niin olis kiva päästä häihin jo ilman mahaa... nähtäväksi jää.

Meidän neiti syntyi toukokuun lopussa, ja silloin taisi sairaalasta kotiinlähtövaatteina olla pitkähihainen body + housut + sukat + fleecetakki. En muista oliko peittoa sen kummemmin. Autossa ei silloin ollut edes ilmastointia, joten lämmin oli. Nää vaatteet kävi mun äiti ja äidin sisko ostamssa, kun oltiin sairaalassa, ja äiti kerkes ne pesemäänkin siinä välissä. En ite ollu ostanu pahemmin 50-senttisiä, ja muutenkin kaikki oli neutraalin värisiä, kun ei tiedetty, tuleeko poika vai tyttö. Niin nää oli sitten vaaleenpunasia ja tyttömäisiä :D Ja 50-senttisiä, kun neiti oli 47 cm, ja olis hukkunu 56-senttisiin. Kun 50-senttisetkin oli isoja... :D

No joops... basin tää ei nyt tälle palstalle kuulu, mut ootko kokeillu tykkäiskö teidän taapero mehujäästä tai mehusta? Meidän vajaa 2 vee:n saa juomaan paremmin, jos tarjoo maidonkin sellasena "pillimaitona", mitä myydään kaupassa... niitä jotain iskukuumennettuja vai mitä lie 2 dl purkkeja... ja muutenkin jos on pillimehua niin se menee, vaikkei mehu muuten aina mee. Ja sit yhessä vaiheessa kun neiti oli kipee, ja sai muutenkin lääkkeitä ruiskulla, niin laitoin välillä vettä tai mehua ruiskuun ja sai sillä tavalla juoda :D Ei siinä isoja määriä tietty kerralla mene, mutta pienistä puroista kasvaa... jne. Ja sit vaan tarjoo paljon jugurttia, keittoja, soseita, jädeä, jne. missä on paljon nestettä, jos ei varsinaisesti haluu juoda.

Mutta joops... tää mamma on jotenki ihan kans menettäny kaiken energiansa, on tosi vaikee ryhtyä mihinkään hommaan. Yleensä tää olotila alkaa meidän neidin päikkäreiden aikaan, ja jatkuu loppupäivän, jos ei saa itseään niskasta kiinni. Kun vaan saa sitten ryhdyttyä, niin sitä pääsee vauhtiin, mutta se aloitusenergia tahtoo olla hukassa. Tätä on jatkunut nyt tän viikon. Voipi kyllä osittain johtua näistä allergiaoireistakin, silmät ja nenä tukossa puolet päivästä ton koivun takia. Ja varmaan vaikuttaa myös se, kun on taas alkanu joku yöheräilyvaihe, et kun herään aamuyöstä, en meinaa millään nukahtaa uudelleen. Ja sit aamulla väsyttää.

Energiaa kyllä tarttis, kun meidän neidillä on viikon kuluttua sunnuntaina 2 vee synttärit, ja sitä ennen pitäs saada tehtyy vaik mitä. Tänään sain onneks pestyy suurimman osan ikkunoista, mut vielä jäi niitäkin viikonlopulle... just tossa mietin, että mitenköhän käy tän kesän mattojen pesun, kun muistelin, että se homma olis kiellettyjen listalla...? Onko jollain muistikuvaa, saako loppuuraskaudesta pestä mattoja...??? :D Vaikka kai sitä sitten jo heinäkuussa uskaltaa tehä mitä vaan, kun ei oo niin enää haitaks jos pieni syntyykin... tai sitten tuo mies pääsee vähän enemmän huhkimaan :D :D Pestävä ne kumminkin on kesällä.

Mä en kyllä taida nytkään mitään varsinaista sairaalakassia pakata, sitten kun lähtö tulee, heittelen vaan tarvittavat rojut laukkuun ja that's it. Kumminkin suurin osa kamasta, jota sairaalassa tarvii, on sellasta, mitä tarvii kotonakin päivittäin. Ellei nyt sit aio ostaa kaikkea uusiks sairalaapäiviä varten... ja meillä ainakaan ei olla ottamassa perhehuonetta, joten mies kyllä voi käydä kotoota tai kaupasta hakemassa sen mitä puuttuu siitten kun lähtee sieltä kotiin. Lähinnä oon miettiny et pitää varmaan laatia jotkut "ohjeet" meidän neidin rytmistä ja ruokailuista yms. rutiineista sitten lähempänä ja pakata muutamat vaatteet ja vaipat ym. valmiiks, että sitten saa nopeesti kiikutettua toisen hoitoon. No, saa nähdä.
 
Nyt sitten taas poukkaan aiheesta, mutta siis onko kenelläkään vielä vatsa laskeutunut?
Mulla alkoi paripäivää sitten menkkakivut, joita tulee aika-ajoin, ja ovat kestoltaan n. 30min, eilen sitten siskoni kävi kylässä ja sanoi että onpa sun maha alhaalla, ja niinhän se hitsi vie onkin!
Nyt pystyy syömään isompia määriä, eikä närästäkän yhtään. Kuvittelin lapsen laskeutuvan vasta hieman myöhemmin, joten siksi oli pakko laittaa kyselyä tänne et onko muilla jo laskeutunut (la siis 1.7.), pitäisikö olla huolissaan?
Mulla piti olla neuvola tällä viikolla, mutta he peruivat sen koska olen seurannassa myös äitipolilla lapsen koon takia joka toinen viikko (äitipolilta kyllä taas käskettiin käymään polikäyntien välissä neuvolassa, mutta minkäs teet kun eivät mua sinne suostu ottamaan...), joten seuraavat tutkimuksetkin ovat vasta ensiviikon torstaina.
 
no niin, pitkästä aikaa..

*heidi: mulla on ollu myös viime päivät menkkatyylisiä kipuja, ja kipeitä isompia supistuksia, ja tuntuu et maha ois alempana. mutta viimeks se varsinainen laskeutuminen tapahtu vasta viikkoo ennen, ja sf-mitta sillon pieneni yhtäkkiä et huomas selvästi..oon ajatellu, että jospa se vauva nyt vaan niinku asettuu lopulliseen asentoonsa pää alaspäin, vaikkei vielä kiinnitykkään. mut mistä sitä ikinä tietää, kun on niin paljon enemmän ollu just supistelua ym, et jos vaikka oiski vähän aikasessa liikkeellä..?!

meillä ratkeskin sitten asunto-ongelma, mutta ei ihan niin hyvin ku toivoin..:/ saatiin neliö vantaalta 1.7. alkaen, mutta se talo on tosi vanha, ja se kämppä aika pimee, ja siellä ei oo hissiä, eli sama vaunuvarastorumba jatkuu :( mutta on kuitenkin vaan toka kerros, eikä kolmas niinku nyt. ja yks huone lisää. eihän me siellä asuta kun vuosi, kun sitten muutetaan pohjoiseen..aattelin et maalaan keltasella olkkarin seinän, niin on oma aurinko :) mut kiva päästä järkkään tavaroita paikalleen ennen ku vauva tulee!!

ja on tää nykynen kämppä aika katastrofi, kun ei saa parveketta käyttää eikä avata ikkunoita, eikä oikein pääse portaita ylös. ja aurinko paistaa molemmista suunnista sisälle, eli kesällä 30-40 astetta lämmintä..! pimee ja viilee kämppä on varmaan ihan kiva tänä kesänä :)

joka päivä nyt ollu menkkakipuja ja kipeetäkin supistelua, mitä viime raskaudessa ei ollu ollenkaan, ennenkun synnytys alko. ihan levossakin, niin ei oikein voi helpottaa niitä mitenkään. mutta ei kuitenkaan tiheesti tai voimistuen, eli ei muuta ku kärvistellään menemään.
 
Satuvee;

Onneksi teillä ei sit ole kuin vain vuosi siellä ;) pääsette sit kattelee pohjosemmasta parempaa asuntoa :) Ja varmasti on helpompaa siinä kuin vanhassa kämpässä!! Viilee asunto on huomattavamman paljon mukavampi kun tosi kuuma ja aurinkoinen!!

Juu, samanlaisia sellasia paaaljon pahempia kuin menkkakivut, mut menkkakipujen tuntuisia (olipa vaikeesti laitettu :D ). Tää kaveri oli viimeviikon ultrassa jo oikeassa asennossa ja nyt on sen verran laskenu tuo vatsa että tuntuu tosiaan et olis pallo jalkovälissä...
Täytyy toivoo et se on vaan asettanu itsensä lähtöasentoon ja pysyy siinä vielä muutaman viikon :D olis niin paljon kaikkee tehtävääkin vielä.. Tosin pienessä paniikissa pakkasin jo sairaalakassit valmiiksi ja pesin tenavan vaatteet ja liinavaatteet.
Mutta onneksi ollaan jo hyvillä viikoilla :)

 

Tosiaan pitäs muuten tehdä myös joku ohjelappu esikoisen hoitajalle kuka tänne sit tuleekin kun lähtö synnärille koittaa. Ja pitää laittaa turvakaukalokin valmiiks, ja sairaalakassi tietty :) 

Mä oisin niin valmis jo synnyttään.... Siis ei oikeesti vauvan vielä tarttis syntyä näin ajoissa mutta odotan kyllä jo sitä hetkeä. Jotenki tuntuu siltä että maha ratkee ja kun toi esikko rimpuilee ja huutaa sylissä niin maha on niiiiiiin tiellä :D Oikein harmittaa välillä pikkuisen puolesta kun tulee semmosta tuuppimista ulkopuolelta!  Onneks maha on kuitenki vielä aika pieni. 

Mulla ei viimeks laskeutunu maha ollenkaan, tai se oli suht alhaalla koko ajan muttei tullu siis mitenkään sen kummemmin alas... Tosin mullahan olikin sit käynnistys. Siltä kun tällä kertaa välttyis.......Kyllä se vaan kummasti on tuo synnytys alkanu pyöriin mielessä :) 

Jotain hankintojakin pitäs vielä tehdä, mm siteitä ja vaunulappuja ja vaippoja... 

 
Vappu oli ja meni. Vapputorilla käytiin vapunpäivänä ja munkkeja tuli muutama syötyä.  Seuraavana päivänä käytiinkin tilaamassa vaunut! Eli ne Emmaljungan punaiset Nitro Cityt on nyt tulossa meille kesäkuun alussa :D Haluaisin ne kyllä nyt jo että pääsisin hypistelemään niitä...

Viime viikon ma eli rv 33+3 oli neuvola ja painoa oli tullut vain 400g vajaassa kolmessa viikossa. Verenpaine oli hyvä ja Hb oli 114. Raivotarjonnassa oli nuppu ja sykeäänet olivat erittäin hyvät ja potki anturia kun terkka mittasi ääniä :)  Seuraava neuvola olis sitten ens torstaina rv 34+6 ja sit varataan aika lääkärille kolmanteen tarkastukseen.

Pikkuinen liikkuu päivisin jo aika säännöllisin väliajoin ja vaihtaa asentoa puolelta toiselle. On kai kuitenkin pysynyt raivotarjonnassa. Niin ja hikottelee paljon myöskin. Samanlainen olin kuulemma itse tässä vaiheessa.
Kyllä meinaa välillä kuuma olla kun koira on kyljessä kiinni melkein koko ajan nyt kun käytin sen trimmaajalla toissa viikolla. Palelee kun on lyhyt karva ja yölläkin on polvitaipeessa kerällä.

Sairaalakassia en vielä ole pakannut mutta kovasti olen suunnitellut :D Mutta tuskin sinne paljoa tavaraa tulee jos etukäteen pakkaan kun on semmoista tavaraa mitä kuitenkin tulee käytettyä melkein joka päivä. pikkuiselle haluaisin jonkun nätin potkupuvun tai jopa söpön mekon.. Mutta kun ei tiedä minkä kokoinen toinen on syntyessään niin on vaikea päättää.

Iskias on nyt jo vaivannut reilun viikon. Muutama päivä sitteen en meinannut päästä kävelemään ollenkaan. Nyt tuntuis jo helpottaneen hiukan. Ärsyttää vaan kun ei pysty lenkkeilemään koiran kanssa ja muidenkin perushommien tekeminen on ollut välillä hiukan haastavaa.
Äitienpäivänä mun ja miehen porukat olivat kummatkin meillä syömässä, mutta onneksi äitini oli apuna ruoan laitossa kun meinasin pökertyä keittiöön kun ei tullut siinä touhutessa mieleen syödä mitään kun oli niin lämmintä...
Ja jalkoja turvottaa ihan älyttömästi. Ei meinaa mitkään kengät mennä kunnolla jalkaan. Ja vielä ei kuitenkaan kovin lämmintä ulkona ole. Pitääkö sitä vielä jotkin läpyskät hommata että pääsee ulkona käymään.

Meillä kanssa harjoiteltu tuota uusioperhe elämää tässä vähän aikaa kun miehen kuusi-vuotias poika on meillä yleensä miehen vapaiden aikaan. Tosiaan vasta viime elokuusta olemme miehenkin kanssa olleet yhdessä eli aika rytinällä on menty eteenpäin ja aika vaihtelevaa on ollut. Tuskin mun mielialanvaihtelut ovat hirveästi helpottaneet asiaa. Mutta hyvin ollaan selvitty. Välillä tosi sekavat tunteet poikaa kohtaan kun ei meinaa totella ja miehellä vähän erilainen tyyli hoitaa hommat. Mutta ehkä se tästä kun tutustutaan pojan kanssa kuitenkin vielä toisiimme...
 
Perjantaina menin aamulla pitkästä aikaa töihin sairastelujen jälkeen ja oli aamusta jo heti oikeestaan tauotta harjoitussupistuksia eli ei kovin kipeitä, mutta aika napakoita ja inhottavia ja painetta tuntui alas. Työkaveritkin sitten sanoi, että kannattaako sun täällä kärvistellä ja menin sitten äitiyspolille käymään. Supistukset rauhoittui onneksi levossa. Kohdunkaulan tilanne oli hyvä eli muutoksia, joten ei siinä mielessä hätää, mutta sain kuitenkin nyt ainakin ensi viikon sairaslomaa, kun oma olo sen verran tukala, kun ei töissä oikein pääse lepäämään välillä. Vauvan pää ilmeisesti painaa jo kohdunkaulaa ja mun liikkeiden vaihtelut saa aikaan supistuksia, kun pää alkaa painaa enemmän alas. Hyvä tietysti, että on siellä valmiina, mutta vähän ilkeetä tekee jatkuva supistelu (vaikkei olekaan mitään verrattuna synnytyssupistuksiin!), vaikkei nyt synnytyksen vaaraa olekaan. Kotona nyt pääsee sitten onneksi välillä lepäämään, vaikka tuo 1,5 v. tuossa pyöriikin :) Täytyy kai vähän seurailla, jos alkavat käydä kipeämmiksi, niin pitää käydä taas tarkistuttamassa tilanne. Tää on mulle vähän outoa, kun esikoisen kanssa hyvä jos tunsin harjoitussupistuksia...

Juhannuksena meidän piti lähteä vielä vähän pidemmälle mökille ajelemaan, mutta enpä tiedä tuleeko siitä mitään. Selkä kipeä ja jos supparit jatkuu samaa rataa... Katsotaan sitten lähempänä uskaltaako lähteä ja pystynkö edes istumaan autossa. Mies on myös suunnitellut synttäribileitään aika lähelle laskettua aikaa... vain pari kolme viikkoa ennen ja mua kyllä vähän hirvittää. No, jos alkais sitten synnytys ennen tai jälkeen eikä just samana iltana...
 
Heps vain mammat.
Tullut jotenkin nyt vähemmän kirjoteltua tänne.
Tässä ei ois enää kuin 22 päivää vihkimiseen... iik!
Eilen kattelin hääoppaita netistä, ja siel oli tyyliin että "12kk-6kk ennen häitä, 6-4kk ennen häitä..." ja hupeni siihen "viikko ennen häitä" mitä pitäis tehä.
Itekseni naureskelin siinä vain että mulla on kuukausi aikaa tehä kaikki =D
Onneks on näitä visioita jo niin paljon.. joita on myös vuosien varrella miettiny et "sittenkun minä menen naimisiin..."

Olen ajatellut hakea sellaista lämmintä, luonto-ystävällistä teemaa häihin. 
Isäni on luvannut rakentaa minulle koivun rungoista alttarin, (vihkiminenhän tapahtuu kotona)
ja sit koristelupuolen olen ajatellut osittain hoitaa luonnon antimista.. Esim. koivun oksia & lehtiä.. :) Serveteillä pelaan samassa värimaailmassa kuin luonto:)
Pitää vain toivoa et nää mun visiot näyttää yhtä hyvältä myös oikeasti, eikä vain mun päässä:)

Pitää kuitenkin yrittää olla stressaamatta kovin paljoa näitä häitä, ettei pikkunen kärsi:) 
 
Odottavan aika on niiiiiiiiiin pitkä!
Vauvan terveyden kannalta toivon että hän pysyttelee laskettuun aikaan asti
masussa mutta oman mielenterveyteni kannalta toivon että jo syntyis! :D

Tuntuu että alku ja keskivaihe meni niin helposti, ilman mitään huomattavia
vaivoja, mutta viimeisen kuukauden aikana on KAIKKI mahdollinen
alkanu vaivaamaan.. Verenpainen on kokoajan siellä 140/90 vaikka syön kahta eri
lääkettä asiaan ja tietty sitten lääkkeet väsyttää niin jottei oikein jaksa tehdä
mitään.. Ja se harmittaa niin lujaa, kun nyt ois vielä aikaa tehdä ja olla mutta
voimat ei riitä :(

Mä joskus kyselinkin että onko muilla käsien puutumista ollu?
Itsellä se alkanu jo ihan alkuraskaudessa, mennen kokoajan pahempaan suuntaan..
Nykyään siinä vaiheessa jo että lusikka edes ajoittain pysy kädessä jne..

Mä en oo puuttunu tuon ukon baareiluun tässä raskauden aikana juurikaan,
eikä oo toki siellä juossukkaan kun kaks kertaa vissiin,mutta nyt oli pakko
pitää kehittävä keskustelu aiheesta.. Kun tein selväksi että se pitää olla
hän joka mut vie synnärille, jo senkin takia että haluan oman mieheni siihen hommaan ja koska meillä tunnin ajomatka sinne.. :D

 
Huomenta kaikille!

Nyt olisi esikoisen 1-vuotis synttärit takana. Kyllä tää mamma huokaa helpotuksesta! Koko viikonloppu väännetty kakkuja ja kestitty vieraita ja sen kyllä huomaa! Eilisen päivän supisteli koko ajan ja olo oli muutenkin kuin onkimadolla, kun on niin poikki. Rankkaa toi juhliminen. Koko viikonloppuna ei oo tullu syötyäkään muuta kun erilaisia kakkuja, keksejä ja coctail-piirakoita :D Saattaa neuvolassa huomenna vaaka sanoa poks..

En voi kyllä uskoa, että toi poika on jo noin iso, vastahan se synty ja parin kuukauden päästä pitäis jo käydä punkamassa pikkuveli maailmaan.. Kyllä se ensimmäinen vauvavuosi vierähtää niin nopeasti, että ei voi kun ihmetellä..

Juhannuksena olisi tarkotus lähteä mökille. Lakettuun aikaan on sillon vielä tasan kuukausi, joten kaippa sitä uskaltaa, jos ei mitään kummempaa tässä nyt tuu. Meillä on vaan tonne mökille sellanen kevyt 450 km, että saa nähdä jaksaako sitä istua vielä niin pitkän matkan. Mä en oo varmaa ikinä viettäny kaupunkijuhannusta ja ajatuskin kauhistuttaa, niin kai se on vaan pakko istua ja pysähdellä sitten vaan paljon :)

Masussa ollaan ilmeisesti jo melkosen alhaalla, oon ihan varma että jonain hetkenä tuolta putkahtaa käsi ulos, kun toi jäpikkä puskee niin kovasti. Välillä joutuu menee ihan kaksinkerroin, sen verran ikävältä tuntuu noi "puukot".

Saatiin nyt viikonloppuna uudet laatikostot poikien huoneeseen eli tänään olisi ohjelmassa vauvanvaatteiden järjestelyä laatikoihin <3 Ulkonakin näyttää ihanan kesäiseltä ja säätiedotuskin lupasi aika lämmintä päivää, joten uloskin pitäs tästä varmaan lähteä, kun toi esikoinen päiväunilta herää. Raasu on itekkin ihan poikki, kun on viihdyttäny vieraita koko viikonlopun.
 Hyvät voinnit kaikille <3
 
Nyt on pakko vähän purnata..

Mulla epäiltiin sitä raskausmyrkytystä ja 1,5vk sitten päätä alkoi särkeä aika paljon. En oikein tiennyt mihin ottaa yhteyttä, kun neuvolan terkka oli sanonut että Naistenklinikalle tai terveyskeskuksen päiväpolille. No toi terveyskeskus sattu olemaan lähempänä, joten menin sitten sinne, kun olo ei ollut mikään kovin mahtava. Terveyskeskuksen hoitajat ihmetteli siellä, että "mitä sä täällä teet, ei me hoideta mitään raskausmyrkytyksiä, eikä kyllä laiteta sua lääkärillekään, koska siellä on kauhee jono!" ..sain loppuviikon sairaslomaa (jota en olisi edes välttämättä tarvinnut, koska voin olla esimiehen luvalla töistä kolme päivää poissa).

No tuli viikonloppu ja selkä alkoi temppuilemaan oikein urakalla, en meinannut päästä edes sängystä ylös. Menin sitten maanantaina ihan ummikkona Naistenklinikalle ja siellä päivystykseen. Kysyin joltain vastaanottotädiltä, että olenkohan oikeassa paikassa, niin se sanoi, että "Ei tänne noin vain voi marssia! ... ai anteeksi en huomannutkaan, että oot raskaana!" ..No pääsin sitten lääkärille aika monen tunnin odottelun jälkeen, tarkastettiin raskausmyrkytysepäily, ei onneksi ole aihetta huoleen ja sitten tosta alaselän särystä sain viikon sairaslomaa ja tää lääkäri sanoi, että voit soittaa neuvolaan sen jälkeen, he voivat jatkaa sairaslomaasi, jos selkäkipu ei helpota.

No soitin tossa vajaa tunti sitten neuvolaan ja sieltä mun neuvolantäti sanoi, että "Ei meillä ole täällä lääkäriä paikalla, mene sinne terveyskeskuksen päiväpolille jonottamaan!" ... EI PRKL mulla alkaa palaa pinna tähän juoksuttamiseen, tekis mieli tirauttaa kohta itku.

*muok: Ja nyt varmaan kun menen sinne päiväpoliklinikalle (jossa ensinnäkin jonotusaika minimissään 2h), niin siellä ne taas sanoo, että "mitä sä täällä teet, lääkärille on kauhee jono, mee äitiyspoliklinikalle!" .. palaan kertomaan sitten miten kävi!
 
jenska9 sähän voisit hakea juhannuskoivut alttarin viereen. Se näyttäisi varmaan ihanalta. Mun siskolla oli tuossa 12 v sitten puutarha"häät" kesällä. Oli oikeasti ihanat ja tosi leppoisat juhlat. Pidän peukkuja sulle, että visiosi toteutuu!!! Äläkä rehki liikaa!
 
Jenska9, alkukesästä on kyllä ihana valmistella häitä (kuten vauvankin tuloa). Luontoteema kuulostaa viehättävältä ja komppaan yllä olevaa ehdotusta juhannuskoivuista. Ihana perinne!

Klik, mulla on myös sormien puutumista, mutta ei yhtä pahaa kuin sinulla kuulostaa olevan. Oireet alkoivat vajaa kuukausi sitten eli joskus raskausviikolla 30. Sormet turposivat ja siinä sivussa kait rannekanavatkin, sillä puutumisoireet tulivat melkein saman tien eivätkä välttämättä vähene näkyvän turvotuksen laskiessa. Sorminäppäryyttä vaativat hommat eivät välillä onnistu lainkaan ja joskus on pitänyt kättä lepuuttaa hampaita pestessä. Mun oireiden kanssa kumminkin pärjää vielä kohtalaisesti, kun oireet vaihtelevat. Aamuisin on kivuliainta, ja vietänkin yleensä pari ensimmäistä tuntia juoden vuorotellen vettä ja teetä, että nesteet lähtisivät liikkeelle. Sairausloma antaa onneksi mahdollisuuden näihin hitaisiin aamutuokioihin. Verenpaineen kanssa mulla on myös lieviä ongelmia, mutta toistaiseksi olen saanut laiskottelun avulla paineet pysymään alle 140/90, yleensä jopa alle 135/85.

Täällä menee juhannus kaupungissa, kun mökille olisi yli 600 km ja 38 viikkoa täyttyy juhannusviikon alussa. Menen viikoksi mökille vanhempieni kanssa tuossa kesäkuun alussa, ja 15. kesäkuuta olisi tarkoitus käydä pikaiseen Tampereella yhden kollegan väitöstä kuuntelemassa, jos vielä jaksan. Sen jälkeen ajattelin pysyä Helsingissä (la siis 3.7.).

Aannaa, tosi kurjaa tuollainen pallottelu. Soita neuvolaan vielä uudestaan ja kysy, miten sairausloman jatko hoidetaan (ajanvaraus tk-lääkärille, äippäpolille tai josko sittenkin neuvolalääkärille). Sinulla on oikeus saada se aika etukäteen eikä mennä jonottamaan taas akuutisti, joten vaadi vain napakasti. Jos ei selkeään kysymykseen (kenelle/minne aika varataan), ei haittaa vaikka purskahtaisit itkuun. Kyynelillä on joskus hyvä teho julkisissa palveluissa. Mun luottamus tk:n päivystäviin hoitajiin tipahti kanssa, kun pari vk sitten verenpaine pomppasi yhtäkkiä kunnolla ja turvotukset olivat samalla aika hurjat. Menin tarkistuttamaan verenpaineen tk:n päivystävälle hoitajalle, joka sai alapaineeksi 110 mmHg (onneksi tajusin itsekin, että mittaus oli ihan epäluotettava, kun olin niin pinnana kokonaistilanteesta). Yritin ehdottaa päivystävälle hoitajalle virtsan proteiinin tarkistamista pre-eklampsian poissulkemiseksi. Tämä tuijotti minua ihan ihmeissään, että mihin tässä nyt virtsatestiä, mene vain kotiin lepäilemään. Tuumasin sitten, että neuvolan puolella voi tehdä stix-testin ihan omatoimisesti ja taidan mennä käymään siellä. Mun tilanne on kumminkin siitä hyvä, että neuvolan terveydenhoitaja on ammattitaitoinen, ystävällinen ja tavoitettavissa päivittäin puhelinaikaan. Neuvolalääkärillekin olen päässyt alle viikon varoitusajalla. Henkilöstöpula on varmaan pahin syy, kun systeemit pettävät.

Maaria


 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top