Toukokuun turinat <3

Eilen lääkärissä kohdunkaula pehmennyt ja lyhentynyt edellisestä, mutta vielä kiinni. Vauvan pää jo ihan alhaalla. Jotain siis alkanut tuo jatkuva supistelu tekemään, muttei vielä riskiä ennenaikaiseen synnytykseen. Sairaslomaa kuitenkin äitiysloman alkuun. Lääkäri käski kyllä ottaa rauhassa, mutta yrittää myös liikkua. Mikähän liikunta ois sellaista, ettei menis tuo selkä ihan jumiin? eikä alkais kamalasti supistamaan? Kävin töissä palauttamassa avaimet ja oli kyllä tosi outo fiilis, kun ei tiedä koska sinne taas menee töihin...

Sitten piti lähteä metsästämään jotain mustaa mekkoa, joka mahtuisi päälle, kun on viikon päästä hautajaiset. Se reissu kyllä kostautui, kun nyt selkä ihan jumissa. Mekko onneksi löytyi aika nopeasti.

Nimi ja kummit on päätetty tai nimestä vielä katsotaan sopiiko vauvalle. Ultran mukaan olisi tyttö tulossa, mutta monet sanoneet, että mulla on ihan poikamaha. Samanlainen tää on kyllä kun viimeksi ja sillon oli poika, mutta nuo on noita uskomuksia :) Tosin oon jo kahdesti nähnyt unta, että saadaan poika. Mulle siis ihan sama kumpi, mutta tietysti ollaan nyt oltu tyttö ajatuksella liikkeellä, kun se kätilö sitä aika varmana piti. Molemmille on kuitenkin nimi mietittynä.

Mistähän muuten noita tukisukkia kannattaisi ostaa? Lääkäri kehotti sellaisia käyttämään, kun on sen verran suonikohjuja. Itse en tiedä niistä mitään, joten oisko jotain vinkkejä.

Sovittiin miehen kanssa, että viikonloppuna laitetaan huonejärjestykset vauvalle sopiviksi eli pinnasänky makkariin ja mahdollisesti hoitopöytä, jos mahtuu... miehellä kuitenkin nyt niska jumissa, joten kukahan ne kaikki kantelee... olis vaan kiva päästä laittaan vauvan vaatteita johonkin, kun nyt vielä kaikki varastossa.
 
Moips, 

Paljon olette kirjoitelleet sitten mun viimeksi kirjoittaman tekstin jälkeen :) 
Ei meinaa aika riittää kun tuon pikkumiehen kanssa menee päivät juostessa ja illalla on niin väsynyt että meinaa kaatua sänkyyn jo 8 aikaan. :)

Meillä ollaan perätilassa edelleen ja vauva pyörii minkä kerkeää suuren lapsivesi määrän vuoksi. Perätila kontrolli reilu viikon päästä ja jos edelleen perätilassa saadaan lähete Jorviin kääntöön tai jotain. Olo on aika kummallinen. Jotenkin tuntuu että seisoo niin tyhjän päällä tai jotain. Kun ei ollenkaan osaa varautua mihinkään. Esikoinen kun oli pitkään raivotarjonnassa jo ennen synnytystä ja silloin tiesi suunnilleen mitä tuleman pitää. Tottakai tilanteet muuttuu mutta silti. Nyt on jotenkin niin outo ja ehkä vähän pelottavakin olo. Kun ei tiedä onko tässä sittenkin sektio edessä mitä en osannut kuvitellakkaan. 

Onko muita jolla vauva perätilassa edelleen? 

Täällä alkaa se kuuluisa äippäloma vihdoinkin huomenna!! Sitä on odotettu. Vaikka tammikuusta asti olenkin ollut kotona sairaslomalla mutta silti. Ihana kun ei ole enää niin pitkä aika. Tää kotona oleminen kun on tuntunut ikuisuudelta tähän asti. Meinaan juhlistaa äitiysloman alkua pakkaamalla sairaalakassin valmiiksi :)

Meillä kummit ja nimi päätetty. Toisesta nimestä vielä keskustellaan mutta eiköhän se jää mitä ollaan jo mietitty. 

Täällä tuntuu olevan kaikki hankinnat jo tehty, kaksostenrattaatkin saapuivat vihdoinkin huollosta. 
 
Täällä kans on huomenna viimenen työpäivä! :) Tai kesäloma alkaa ja sit jään kesälomalta suoraan äippälomalle 20.6..
Tänään oli tosiaan ultra ja vauva oli raivotarjonnassa, sanoi että on jo sen verran kiinnittynyt että ei usko sen enää pyörähtävän perätilaan. Kaikki oli vauvelilla hienosti ja painoarvioksi saatiin 1800-1900g. <3 Sukupuoliki varmistui niin voi vähän miettiä värejä kun vaatteita ym ostelee.
 
Äitiysloma terveisiä!!

Kävin lääkärineuvolassa tänään ja sain sitten lääkäriltä lähetteen painoarvio ultraan kun arveli että voisi olla vähän isompi vauva tulossa kun minä olin siinä neljän kilon kieppeillä syntyessäni ja mies oli yli viisikiloinen... :D
Muuten oli kaikki hyvin neuvolassa. Niin verenpaine, pissa kuin vauvan sykkeet. Sf-mitta oli kasvanut 0,5cm viikossa ja painoa tullut 700g. Kohdunsuu oli kiinni ja lyhentynyt 3cm ->2cm sitten edellisen lääkärikäynnin, joka oli joskus maaliskuussa..

Jalkoja on vähän turvotellut mutta nyt kun ilma viileni niin helpotti heti. Ärsyttää vaan kun ei mene kuin kolmet kengät enää jälkaan... Eikä kyllä enää hikoilutakaan samalla tavalla kuin viime viikolla. Onhan se tietysti kiva kun on lämmintä mutta liika on liikaa tässä vaiheessa.

Tänään jaksoin jopa vähän siivota kun oli sopivan viileää :D Kyllä helteellä siivoilut jää pienelle. Ei tuo isäntäkään ole kovin kiinostunut tarttumaan imuriin... Ikkunatkin on vielä pesemättä kun on niin kamalsti siitepölyä. Hyvä tekosyy lykätä hommaa :D

Iskias antautui kun pääsin käymään kuumakivihieronnassa! Ihanaa kun pääsee taas kunnolla kävelemään :D
 
Moi mammat ja massut!
Täällä lyllerretään tasaisen eteenpäin, esikoisen perässä kun pysyis vielä jonkin aikaa niin olis kiva. Täällä kanssa esikoisen ihana uhma on nostanut päätään, välillä ei tiedä itkeäkö vai nauraako. Tänään aamulla neiti hoki ei, ei, ei joka asiaan ja hoilasin ei, ei, ei, ei... ukkonooan sävelellä takaisin ja sain neidin nauramaan ja lopettamaan. ;D Hetki kerrallaan! Väsyneenä ei oikein aina meinaa jaksaa tinttailua.
Supistuksia ei ole juuri ollut, ihan yksittäisiä. Mutta kyllä massu pikkuhiljaa alkaa laskeutua. Närästää, ummettaa ja vessassa saa juosta tiheämmin kuin naapurin Vieno. :D Kaikki kuitenkin vielä siedettävissä, kunhan yöllä saan tarpeeksi unta, niin jaksan ihan mukavasti. Asentoa saa yöllä etsiä.
Äiti juuri soitti, jää pian vuodeksi vuorotteluvapaalle. :D Muuttaa vuokralle tähän kaupunkiin 400 km päästä ja tekee mahdollisuuksien mukaan täällä sijaisuuksia ja viettää aikaa lastenlasten kanssa. Ihanaa!!! :D Varsinkin jos jotain vaikeuksia sairasteluja tms. tulee eteen, niin tuki on korvaamaton. Ja jos kaikki menee sujuvasti, ollaan terveitä ym. Niin sitten nautitaan yhteisestä ajasta! Tosin vielä ei tiedä miten paljon töitä hänelle sitten vuoden aikaan on. Ainoa asia mistä vähän huolehdin on miten puoliso asian kokee. Kun siitä on puhuttu, on pitänyt asiaa hyvänä ideana. En halua, että hänelle tulee olo, että mummo/mummot "syrjäyttävät" hänet, eikä häntä tarvita. Toivon, että ennemminkin mummot mahdollistavat joustavamman arjen ja meille aina välillä kahden keskeistä aikaa, joka on ollut välillä vähissä. Ja neiti on molempien mummojen perään, joten iloitsen, että lapsi muodostaa tärkeän suhteen isovanhempiin. Ehkä hänen on helpompi suhtautua uuteen vauvaan, jos saa välillä mummolta extra huomiota. Aikaa kun äidillä ei tule vauvan synnyttyä olemaan esikoiselle ihan niin paljon kuin nyt. Se miten aikaa/huomiota onnistun jakamaan kahden lapsen välillä huolettaa jo nyt, mutta eiköhän sitä jotenkin selvitä.
Aika on mennyt nopeaan, huomaa, että muutaman viikon jälkeen on juhannus ja sitten pitääkin jo laitella pinnasänky ym asiat paikalleen. Jännää!!
Jaahas, omanapaista höpötystä taas tuli kirjoiteltua.
Koittakaa jaksella ja nauttia!! :D
 

Tukisukkia saa ainakin apteekista. Itelleni pitäs kans hommata mutten oo muistanu sillon ku ois mahdollisuus.. Helpottais kummasti tota jalkojen turvotuksen mukanaan tuomaa inhottavaa oloa...

Meillä on kans jo nimi ja kummit päätettynä ellei mitään ihmeellistä nyt satu tuleen vastaan. Varmaan tämänki kerroin jo...nykyään kun ei muista enää yhtään mitään!!! 

Niin ja juu, TÄÄLÄKIN ALKOI ÄITIYSLOMA :) En tosin tiedä että mites tässä lomailis kun esikoista hoitanu kotona tähänkin asti :) 

 
meillä on kyllä kaks ekaa nimeä valmiina, ja monta vaihtoehtoa kolmanneks nimeks. pidetään nimiäiset, mutta ei valita mitään kummeja..

äitiyslomasta..alotin ite sen varhennettuna, kun koulu loppu toukokuussa, eli ollu jo 6 päivää lomalla :D.

lissu82: mä kans miettiny tota huomion jakamista esikoisen ja vauvan välillä. ainakin yritän antaa paljon "hyvää" huomiota, pyydän viereen ku imetän ja syliin vaikka vauvan kaa yhtäaikaakin, ja juttelen paljon..ja annan "hoitaa" vauvaa yhessä mun kaa. ettei se mee sellaseks et se rikkoo paikkoja huomionkipeenä ja saa vaan suuttumista ja kieltoja. katotaan kuin käy!! me muutetaan sit isovanhempien lähelle vuoden päästä, että sitte toivottavasti helpottaa kun on niin paljon huomionantajia.

samoin myös meillä on perusvastaus nyt kaikkeen "ei" tai "en". ja napu menee karkuun, vaikka ois kivakin juttu mitä ehdotan :D esim. ei haluu pihalle tai kylpyyn tai syömään jälkkäriä..!! onneks voi olla kotona, niin ei oo koskaan yleensä kiire tai mee hermo, kun kaiken ehtii pikkuhiljaakin. ..mutta silti oikeen ihmettelen kun napu on niin tottelevainenkin toisaalta, uhmasta huolimatta. 

me pidetään nimiäiset kotona noin kuukauden päästä synnytyksestä, askartelen kutsut valmiiks niin et ne voi vaan lähettää kun päivä on varma. ja oon pyytäny kakun ja voileipäkakun kavereilta ettei tartte ite vääntää..teen ite vaan jotain suolapalaa. niistä tulee ihan sellaset cocktailjuhlat, ja kaikki läheiset ystävät ja sukulaiset pyydetään. toivottavasti mummi ja pappa hoitais sitten lapsia, kun ne on kuitenkin yötä, niin me voitais jopa käydä jossain illalla tanssimassa, kun on taas tässä ollu vuoden tauko.. :)

tänään oli neuvola, viiminen helsingissä, kun me muutetaankin vantaalle! pitää varata ne kaks viimistä sinne sitten heinäkuussa. kesäkuussa on pelkkä lääkäri vielä täällä, ja rh-vasta-ainetestaus. onneks ne on viä samassa neuvolassa et hoituu varmasti, mua vähän epäilyttää toi tiedonsiirto ym..!

heti neuvolan jälkeen alko supisteleen, mutta sain maalattua seinät valkosiks omien värien jäljiltä (täällä ei ois saanu maalata seiniä). yritän tehä nyt pikkuhiljaa kaikkee muuton hyväks, koska kunto ei tästä tuu ainakaan paraneen..!
 
Täällä kummivaihtoehtoja punnittu ja mietitty. Nimiä myös mietitty, ja jostain syystä enemmän keksitty nimiä tytölle kuin pojalle. Kastejuhla pidetään, kirkkoon kuulutaan molemmat ja seurakuntaan halutaan myös lapsi liittää. Suunniteltu, että jos pidettäisiin kastetilaisuus seurakuntakeskuksella tai sitten appivanhempien luona. Pappikin minulla mielessä, mutta kuulemma jäänyt eläkkeelle tänä keväänä, joten saa nähdä onko häntä mahdollista saada lapsi kastamaan.
Tänään kävin äippäpolilla tarkistuttamassa tilanteen kun lapsen liikkeet muutaman päivän aikana vähentyneet roimasti ja jotenkin veltostuneet. Ennen olleet siis todella napakoita ja terhakoita vaikka istukka onkin edessä. Sokerimehu eikä karkit saaneet häntä myöskään villiksi, joista hän ennen meni suorastaan sokerihumalaan. Käyrällä makasin ensin puoli tuntia. mutta ensimmäiset  minuuttia kätilö etsi sydänääntä jota ei meinannut löytää. Minun sydämeni löi siinä kohtaa tuhatta ja sataa. Syke kuitenkin löytyi ja käyrä piirtyi kauniisti. Ja eikös muru käynyt liikkumaan sen aikana sitten:) ei tykkää tekniikasta, potkinut siis ennenkin mm. ultrakapulaa:) Lääkäriä jouduin sitten odottamaan useamman tovin kun oli ruuhkaista jostain syystä. Paikat olivat kiinni. Ultratessa vauvaa hän sitten havaitsi, että muru on mennyt perätilaan. Tästä kuulemma liikkeiden vaimeus minun kohdalla johtui. Tuumasivat ettei voi kyllä vähäliikkeiseksi sanoa, kun touhusi ja pyristeli siellä hirveästi:) Kun yrittivät ultralla saada sykettä, niin hän rupesi kädellä terrorisoimaan tilannetta, että josko lopetettaisi:) Paino arvioksi saatiin 2034g. Onneksi pienellä kaikki kunnossa, kun sitä kerkesi jo maalaamaan aika isot pirut seinille... Tulipahan taas omaanapaa purettua

Hyvää yötä! 
 
Meillä on etunimi ja toinen nimi tytölle valmiina, pojalle etunimi,
tultiin siihen tulokseen ettei mietitä enempää ennen kuin saadaan
tietää kumpi sieltä tulee.

Oon tainnu joskus kyselläkkin että kuinka monta kummia ootte ajatellu
lapselle? Mä oon ajatellu että neljä kummia, eli kaksi pariskuntaa,
kun kaikki nyt pariskuntia sattuu olemaan. Toinen pariskunta on jo valmiina
päätetty ja heistä tulee sylikummeja mutta toinen vielä vähän hakusessa..
Kaksi eri ystävää on jotka sopis miehineen hommaa oikein hyvin, mutta kun
heillä kummallakin jo 3 kummilasta niin jotenkin tuntuu tyhmältä.. Jotta
voiko olla liikaa kummilapsia? :D

Meillä tänään aika tuonne äippäpolille, kontrolli verenpaineista ja samalla
mittaillaan tuota vauvaa kun mulla on todettu se raskausajan diabetes.
Toisina päivinä tuntuu että olis kääntyny jo asemiinsa mutta sitten taas
toisena päivänä tuntuu että ei.. Mutta ota nyt selvää.. :D

Tuntuu että vielä on vaikka kuinka aikaa mutta oikiasti LA on jo 1kk päässä!! :o

 
 
Heipat kaikille!

Jos sitä taas kerkeis jotain kirjottelee, kun toi esikoinen meni päikkäreille. Tänään aamulla käyty taas verikokeissa kattomassa maksa- ja sappiarvot, toivottavasti niissä nyt ei olis mitään häikkää.

Ensimmäiset kipeet supistukset tuli tiistaina täälläkin. Ja tuli vielä 30 sek. väleillä, että aika tiheesti. Pakko myöntää et pikkasen jo pelästyin, et ei kai tää vielä tule! Mieskin oli jo valmiina lähtee kuskaa mua sairaalaan. Oli meinaan aika ärhäköitä, makasin vaa kippurassa ja väänsin itkua. Viisi supistusta ehkä tuli ja sitten ne loppu ja sen jälkeen ei oo ollu sitten mitään.. Nyt ehkä vähä rauhallisemmin pitää ottaa, sais kyllä vielä ainaki 5 viikkoa mun puolesta pysyä kyytiläinen matkassa:) Mutta sai taas vähän muistutusta miltä ne synnytys supistukset sitten tuntukaan, auts..

Nimi on meilläkin ollut melkein alusta asti tiedossa. Toinen nimikin oli jo aika varma, mutta nyt oon alkanu ite miettii muitakin vaihtoehtoja tokaks nimeks. Mutta saattaahan toi etunimikin vielä muuttua, jos ei yhtään sovi vauvalle :)

Kummeja meille tulee kaksi, niinkuin Micollekkin. Toinen on jo varma ja toiseksi kummiksi on kaksi vaihtoehtoa, joista pitäisi valita. Meillä pidetään kastetilaisuus ihan kirkossa ja sitten kahvittelut varmaan täällä meillä kotona. Riippuu kuinka paljon innostutaan kutsumaan vieraita.

Mulla äippäloma alkaa muutaman viikon päästä 16.päivä, mutta eipä tuo kauheesti vaikuta, kun en tässä välissä oo missään töissä ollutkaan.

Imetysliivit aijon käydä ostamassa vasta synnytyksen jälkeen, kun näkee miten imettäminen sujuu ja näkee minkä kokosiks ne rinnat tässä muotoutuu.

Mä oon kärsiny koko viikon kauheesta alaselän särystä. Menin sitten viikoloppuna kävelee varmaa lähemmäs 15km LÄPSYTTIMET jalassa... Nyt mietin, että millä järjellä en kattonu millä kengillä sitä oikeen köpöttelee! Mies joutuu aamusin nostaa mut sängystä ku on niin jumissa toi alaselkä. Eikä se oikeen pääse paranemaan, kun kaikki päivät nostelee tota kymmen kilosta poikaa. Että vinkkinä kaikille, panostakaa hyviin kenkiin jos lenkkeilette!
 
Äitiyslomaterveiset täältäkin, toista lomapäivää vietellään ihanan rentoutuneena!
Täälläkin turvotus ja kaikki muut työn tuomat vaivat loppuneet kun saa vain lomailla ja kuunnella omaa kehoa ja vauvaa, ilman että joutuu painamaan pitkää päivää.

Kummeista sen verran, kun joku kyseli, että onko kolmas tai neljäs kummilapsi jo liikaa (siis jos pyytää tällaisia ihmisiä kummeiksi). Ei ole. Itselläni on 8 kummilasta, joten ihan hyvin voi pyytää kummiksi. Jos ei oikeasti halua alkaa enää useamman lapsen kummiksi niin eiköhän ko. henkilö kerro sen ihan suoraan :)

Mukavia äitiyslomapäiviä kaikille!
 
Nyt mennään asiasta ihan sivusuun, mutta johonkin pitää nyt saada ahdistua purettua...
Meillä siis uusioperhe ja nyt kesäkuun alusta 2v alkaa olemaan vuoroviikoin isällään, ja voi tätä surua ja ikävää vaikka poika on vielä kotona.
Itse kun olen kotona tietysti haluaisin myös pojan olevan, isä kun kiikuttaa poikaa jo viiden jälkeen hoitoon tai iltavuorossa hakee vasta 22:00 jälkeen. :(
Onneksi sain puhuttua ettei yöhoitoon vie, sanoin että jos on elatusmaksuista kiinni niin ei tartte maksaa kun poika reagoi  muutenkin kaikkeen herkästi.
Eikä tuo ole ainoa huoli, vaan isä on myös muutenkin aika railakas viettämään harrastuselämää (syksyllä mies on metsällä eikä juuri kotona näy) ja alkoholikin maistuu ja tänään sanoi että kortti lähtee kun on ylinopeuksia liikaa.
Nyt moni miettii että sano lastenvalvojalle.. Pah, ei auta. Isällä on oikeus lapseen vaikka isä kasvattais kannabista (tästäkin on kokemusta)... Isän uusi nainen muuttaa jossainvaiheessa kehiin ja haluan uskoa että hän on mukava ihminen, mutta samalla myös tiedän että ei kukaan normaaliaelämää kaipaava pysty asumaan lapsen isän kanssa harrastusten ja alkoholin kulutuksen takia...

Voi tuska ja ahdistus, nyt vuodatin taas pitkät pätkät.. Onkohan täällä muita uusioperheitä?
 
voih basin varmasti ahdistaa. eikö pojan isä voisi aina työpäivän ajaksi tuoda poikaa sulle hoitoon? melkosen paljon muutosta tulee ku vuoroviikot siellä ja vielä sitt hoitopaikka. jaksamisia sulle.

kummeista vielä että meillä on molemmilla tytöillä kolme kummia, aateltiin jos tällekkin ois se kolme. näillä kummallakin on yksi pariskunta ja lisäksi sinkkunainen. kummien valinta on kyllä nyt entistä vaikeampaa, sitä kun halutaan että kummit oikeasti lapsen kanssa tekemisissä eikä vain nimi paperissa. vaikka ite en kyllä kovin hyvä kummi ole ollut, mutta johtui siitä ku ei haluttu mennä sinne kovin usein kun esikoinen syntyi kun siellä aina ryypättiin. nyt asiat vissiin vähän paremmin kun löysi miehen ja sai vielä lapsen mutta asuvat yli kahden tunnin ajomatkan päässä niin on kovin kaukana :( joululahjan lähettänyt postissa ja synttäreiden aikaan yritetty käydä heillä. kävivät hekin jopa meillä kylässä ekaa kertaa tässä keväällä ku nyt en raskaana ollessa jaksanut lähteä sinne ku synttärit ois ollut.

Kävin eilen ylimääräisessä ultrassa epäillyn perätilan takia, vauva oli kääntynyt oikeinpäin. olin ihan ihmeissäni ja piti varmistaa kahteen kertaa että onko ihan varma. liikkeitä ku oon tuntenut aika alhaalla edelleen. mutt onneks näin ku vähän olin hermona miten synnytys menee. painoarvio rv 35+1 oli 2769g, sanoi että täysin keskikäyrällä. ei onneks mun makeansyönti ole vaikuttanut. kovasti ollut nyt paine alapäässä pystyssä ollessa. supistuksiakin on mutt enimmäkseen kivottomia. tosin kaksi viikkoa sitten yöllä luulin että synnytys alkaa ku oli kauheesti kipeitä suppareita mutt rauhoittu onneks itellään. nyt kyllä jo odotan ett alkais synnytys, on selkä niin huonona ett yölläkin herää välillä sen takia. ja oon kauheen hermona, en yhtään kestäis meidän 2v uhmakohtauksia ja likkojen tappelua, oli tosi noloa ku oltiin miehen veljen tytön synttäreillä ja meidän likat tappeli sielläkin keskenään lähes kokoajan, ei edes kylässä osaa olla kunnolla :(


 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top