Moikka! Tosi pitkästä aikaa. Muillakin on ilmeisesti ollu sama homma, nyt vasta nt-ultran jälkeen uskaltaa kunnolla iloita. 4.5 oli siis ultra, ja kaikki oli paremmin kuin hyvin! Koko vastasi viikkoja, turvotus oli 1,1 ja kaikki raajat löytyi oikeilta paikoilta. Syke oli nopea ja vahva, eipä mikään ihmekään kun muru niin kovin vipelsi siellä <3 Lääkärillä oli oikein vaikeuksia saada kuvia. Tuleva isukki oli aivan haltioissaan katsellessaan ruutua, taisi hänelläkin muutama kyynel poskelle vierähtää..Minähän nyt paruin kuin viimeistä päivää:)
Onnea muillekin hienoista ultrauutisista!
Ihana kuulla, että muutkin ovat tunteneet liikkeitä jo! En oo itse mitään omista tuntemuksistani muille vielä puhunut, kun oon ajatellut että kuvittelen, eikä kukaan sitä kuitenkaan uskoisi. Mutta puolisen vuotta ennen raskautumista oon opetellut tuntemaan oman kehoni, ja aivan varma kyllä olen että ne pienet "kuplinnat" ei mitään ilmavaivoja ole! Masu rupee kyllä jo näkymään. Aamuisinkin näkyy ihan selkeästi, ja iltaisin siihen sitten päälle vielä jumalaton turvotus. Käytän siis tiukkoja paitoja nykyään pelkästään, että näkyis muillekin
Mulle ei neuvolalääkäristä ole puhuttu mitään. Tosin mulla on ollut vaan yks neuvolakin, meillä täällä ei neuvolaa ole ollenkaan siinä kuussa kun on ultra. Se harmittaa aika kovin, kun hemoglobiinia multa ei oo mitattu vielä kertaakaan ja tää väsymys rupee vähän huolestuttamaan. Ja sitten kun se mitataan, ei ole mitään vertailumahdollisuutta siihen, mitä se raskauden alussa on ollut. Sokerirasitusta ei tehdä ollenkaan, kun en kuulu riskiryhmään. Jotenkin tuntuis hyvältä, että kaikki mahdolliset testit tehtäis läpi, niin tietäis että kaikki on hyvin. Oon välillä vähän luulosairas, mutta sitä tää raskausaika kai teettää;)
Paljon mulla muka oli asiaa ja kommentoitavaa, mutta puolet taisi nyt unohtua..
Voikaa paksusti!