Huh, onpa täällä ollut aktiivista keskustelua :)
Niemja, tosi hyvä, että oot päässy välillä töihin tuulettelemaan päätäsi! Ja vielä on kuule hyvin toivoa, että kerkiät sen kolmannenkin saamaan ennen kolmekymppisiä. Kukapa tietää, ehkä seuraavaksi tulee kaksi kerralla
Veeramo, ihan mahtavaa multitaskausta! Taidot tulevat varmasti hyödyksi myös silloin, kun toinen vipeltäjä astuu kuvioihin. Heh, foorumilyhenteet on aluksi aikamoista hypermystiikkaa, mutta pian jo huomaat ihan luontevasti käyttäväsi niitä. Huolestuttavaa
Vannoin, kun aloin tänne kirjoittelemaan, että minähän en mitään lyhenteitä käytä ja mistään tädistä puhu, mutta tässä sitä vaan niin ollaan. Vielä en ole sortunut plussatuulien, tarrasukkien ja vauvaliimojen toivotteluun, mutta eiköhän ne ole seuraava askel
LaRa, iiks, vielä viikko jännättävää sulla! Raportoihan heti, jos alkaa oireentynkiä ilmenemään. Näillä näppäimillähän sen kiinnittymisen pitäisi alkaa tapahumaan eikös niin?
Mulla on aika sama tarina kuin sulla lapsista tykkäämisen suhteen. Vielä muutama vuosi sitten en innostunut yhdestäkään lapsesta ja nyt mun mielestä vauvat on jotain ihan parasta ja muidenkin lapset kuin oma on kivoja :) Tosin mulla tuntuu tää lapsista tykkääminen kulkevan vielä oman lapsen iän mukana. Eli en innostu hirveästi yli vuotta vanhemmista kuin mitä oma poika, koska en vaan ymmärrä heidän maailmaa vielä. Näin olen ainakin asian itse tulkinnut :D
Kotimama ja LaRahan on ihan dpo-kamuja melkein eiksni? Kotimamallakin pian jännät paikat siis..Voi kunpa
Täällä ikää juurikin tasan se kuuluisa 30, esikoinen syntyi kuukautta ennen kun täytin 29. Tää on ollut meidän perheelle ihan passeli aikataulu, kun tässä ajassa oon ehtinyt kypsyttelemään tarpeeksi ajatusta lapsista. Tuntuu hassulta lueskella teidän, jotka ovat halunneet lapset nuorina, kokemuksia, sillä itselleni sellainen ajatusmaailma on ollut niin kaukainen eikä omassa lähipiirissänikään ole tällaista ajattelua ollut. Mähän olin mun kaveripiiristä ihan ensimmäisiä, jotka sai lapsen ja edelleenkin oikeastaan olen. Niemjalla ainakin oli sisaruksia, jota hoivaillut, oliko muillakin? Voikohan tällainenkin asia vaikuttaa lapsensaanti-ikätoiveeseen? Mä oon ite ainoa lapsi ja vasta näin äitinä päässyt tutustumaan pikkulapsimaailmaan. Nyt oon tietty sitä mieltä, että olisihan tällainen onni voinut elämääni aiemminkin tulla, ei se olisi mitenkään voinut olla huonokaan asia :) Mutta en kadu, ettei tullut lähdettyä hommaan aiemmin, sillä vaikka jälkiviisaana voin sanoa, että olisin ollut valmis aiemminkin, niin todellisessa elämässä minusta ei kuitenkaan vielä tuntunut siltä.
Tänään muuten pärähti o-plussa testiin, että prkl ainakin jotain plussia näkyy tässäkin ketjussa
Syksyinen kp14/24-27, dpo -1, yk 6