Olettepa te tänne ruksailleet. No pitää sitten lukea kun saan sen netin.
Lääkkeiden suhteen sama kuin ruuankin---kohtuudella. Eli tuskin se jos illalla yötä vasten laittaa nenä sumutetta tekee pahaa vauvalle, ite oon käyttänyt tarvittaessa. mutta voiha sitä ostaa sitä samaa nenätippaa mitä vaavillekkii laittetaan niin ompaha turvallista jos pelkää sitä mitä se muka tässä vaiheessa raskautta enää voi tehä. Oha possurokotekkii pahempi ku nenä sumute ja otin sen silti.
Joo voisinkin päivittää kunnolla nyt kuulumiset kun on aikaa tässä.
Olin tosiaan siellä sokerin vuorokausiseurannassa siellä Kysillä. Täällä neuvola pelotteli minut että joudun ehdottomasti heti insuliinille rasituksen arvoilla. Osastolle ku pääsin nii sokerit heitteli vaikka olin heidän ruokavaliollaan siellä, mutta kun ei siellä voinu liikkua siihe malliin kuten kotona ja jännitti koko ajan niin vietävästi enne ku illasta sain tietoo paljon enemmä hoitajalta ja muutenkin. Seuraavana päivänä sitten näin diabeteslääkäriä ja se sano että näillä arvoilla ja tiedoilla ja minun ruokapäiväkirjan tiedoilla ei ruveta vielä mihinkään radikaaliin toimenpiteeseen, vaan seuraillaan pari viikkoa kotona miten lähtee menemään ja jos ei pahasti heitä nii tuskin ruvetaan mihinkään muuhu ku normaaliin 3 kertaa viikossa kotona tapahtuvaan seurantaan. Oli aivan ihana lääkäri joka sai oikeasti minun jännityksen ja pelot laukeamaan. Sitten kävin gynellä ja vauva oli ihan normaaleilla käyrillä ja paino oli tosiaan noin 1,1kg niinkuin aikasemmin mainitsin. Ja sekin lääkäri sano että jos vaa ei hirveästi heitä arvot nii ei mitää hätää ja sano painosta sen verran että jokaisella se on niin yksilöllistä että en minä mitenkään epäterveellisesti ole elänyt. sanoi sitten että voin kokeilla erilaisia liikuntamuotoja pelkäämättä vauvan puolesta..siis kevyitä ja saan kantaa kevyitä, mutta töitä ei ainakaa oman alan saa tehä mutta jos löytyy jotain kevyttä nii ehottomasti saan tehä. Aivan ihana lääkäri oli sekin ja autto jopa minut siitä pöydältä ylös :)
No nyt olen sitten seurannut kotona sokereita ja olleet ihan normaaleissa lukemissa. huomaa kyllä jos Jännitän ja stressaan jotain niin sillo nousee hieman ja sitten o iha kii aina siitä mitä syö miten nousee. Mutta suurinpiirtein normaaleissa ollu koko ajan. Positiivista. Eli mie panikoin liikaa enne sitä rasitus koetta ja sen takia ne arvot oli koholla ku en osanna syödä normaaliin tapaan vaan ajattelin että pysyy paremmin tasassa kun syön tukevammin :P höpsö mä. Pitkäaikaissokeritkin kun oli normaaliarvoissa.
No sitten oli se muutto. ja arvatkee osasinko olla tekemättä mitää. Perjantai-illalla olin nii kipeä että ei mikää asento ollu hyvä. ei tullu jaloilla nosteltua vaa selällä..höpsö mä...selkään ja lantioon koski. No seuraavana päivänä sama homma, nyt en sentään nostellu mutta kaikkee muuta...jalat oli kipeät ja selkä. No sunnuntaina otin jo rennommin mutta edelleen samoihin kohtiin koski. Maanantai meni pakko lomailuksi kun perhepiirissä sattui vakava onnettomuus. Mutta sen jälkee ollu helpompaa. nyt perjantaina sitten siivosin imuroimista lukuun ottamatta kämpän ja pitkään paljon seisoin niin jalkapohjat oli kipiät mutta muuten hyvä olo ollu koko ajan. Viikon saldo. Olen syönyt terveellisesti ja säännöllisesti kuten pitää. ja liikkunut enemmän kuin viimeiseen 3kk. Paino tippui itestään 3kg. Nesteitä lähti elimistöstä mutta masu kyllä kasvoi :) eli normaalisti söin mutta kun se liikunta tuli siihen mukaan kuvioon nii painoa lähti. ei voi enää siis lääkäri mulle valittaa että o epäterveellinen ruokavalio.eli tämä tyttö rupeaa ehottomasti nyt ku asunto o laitettu, lenkillä käymään päivittäin.
Pinnasänky koottiin kasaan nii sai äippälaatikon siihen ettei joka paikassa pyöri ja laitoin lipastoon jo vauvan vaatteetkin pois pyörimästä kasseista mutta muuta valmisteluja en ole nyt tehnyt. ainoastaan miehen tyttären huonetta laitellu innoissani. kyllä nyt on ihanaa kun on tilaa vaikka aika paljon tavaraa onkin meillä että mietittiin jo että miten ihmeesssä me ollaa mahuttu kaksioon, mutta kaappi tilaa o nyt pikkasen enemmä ja se Yksi ylimääräinen huone.
Mitäs muuta. vaavi potkii hulluna mutta en ole menettänyt uniani sen takia. päin vastoin nukkunu oikeastaan paremmin ku se on potkinut :P hassua. mielummin sen potkut kuin miehen poramoottorikuorsaus :D masu ku otti tuossa sitä kasvua viikolla nii voi tajuton sitä tunnetta tuolla ylämasussa, mietin että mikä hitto mua pistelee nii sitten tajusin että vaikka olen rasvannut nii silti repeilee tuo masu. iha ku neuloilla olisi pistelly joku pari päivää ylämasua, samalla alko potkut tuntumaan tuolla ylhäällä ja pari kertaa tullu sitten iha kylkiluihinkin mutta ei kipeästi vielä onneksi.Nii ja meijä vaavi o ollu pääsääntöisesti melkein koko raskauden ajan päätarjonnassa alaspäin. taas oli siellä ultrassakkii eikä taaskaa näyttänyt päätään eikä varsinkaan haaroväliään. Pyörii kyllä paljon että on välillä muissakin asennoissa mutta pääsääntöisesti koko ajan pääalaspäin tykkää olla ja työntää sitä päätänsä tonne lantioon..hassu kaveri :)
Että sellasta...jatkuu ensinumerossa [;)]
