TaMMiKuuN TaRiNaT

[lilleroinen]

ooo, kuullostampa laiskalta ku tunnustan, etten oo käyny kuukauteen lenkillä. :/ pienillä happihypyillä koiran kanssa.. supistukset jotka ei oo kipeitä, niin on lenkillä sen verran inhottavan tuntusia, etten senkään takia oo lenkillä kulkenu .. :// ja lenkkeily on muuttunu jonku verran hitaammaksi, tai siis happihypyt. :D 

siitä juurtaaki juurensa osaksi tämä PAINOKRIISI joka vallitsee olotilaa. :/ eilen illalla väänsin itkuksi, tänään harmittanu tosi paljo, ens vkon neuvolaa en todellakaa odota innolla punnitsemisen takia. marraskuussa nvlassa se terkkari ku oli niin inhottava punnitsemisen jälkeen .. painoa tullut tähän mennessä 15kg. :// alkupainokin oli ihan riittävissä lukemissa, eli synnyttämään mennään lähemmäs satakilosena, toivottavasti ei yli .. tuo jos mikä saa harmittamaan ja hyvinhyvin paljo !!!!!! nyt on kyllä huomannu, että turvotusta on huomattavasti. sormuksista taidan luopua ku ei meinaa tulla pois .. 

noniiih, lisää kitisemistä. :DD mutta eipä tuo tuleva iskäkää jaksa jatkuvasti kuunnella ku ravaan puntarilla ja itken peilin edessä. :DD 

 

[Rastafa81]

Hip hoi!

14 työpäivää jäljellä ja sit alkaa mammaloma! Tuntuu ihan hassulta...tässä on kuusi vuotta tullut tehtyä kovalla vauhdilla töitä ja nyt saakin olla kotona, keskittyä itseensä ja perheeseen!!! :)

Ilmottauduin tänne Tampereelle äitiysjoogaan, jee! Se alkaa samaan aikaan kun mammaloma niin oikein hyvä aika. Siellä käydään läpi kaikkia rentoutus harjoituksia ja helpotusta synnytykseen jms. Vaikuttaa lupaavalta.

Joo, ja kyllä täälä myös Rennie menthol on täälä paras kaveri. Se on itseasiassa todella hyvä tavara, joten ei kannata mamma kullat ollenkaan kärvistellä ilman vaan ottaa heti jos vähänkin tuntuu ikävälle, mulla ainakin auttaa jo ihan yksikin jos ottaa ihan heti kun vaikuttaa närästykseltä.
 
Mulla se painonnousu on ollut kans aikas vähäistä, mutta alussahan mulla tippukin pahoinvoinnin puolesta. Kokonaisuudessaan painonnousu on ollu 6kg, ja suurin osa tullu nyt ihan lopussa. Nyt vaan jännittää että nouseeko paljon nyt lopussa..

Mites teillä raskausarvet? Mulla ei vielä ole mitään..mutta kuulin viime viikolla, että ne tuleekin yleensä vasta ihan viimesillä viikoilla?????!!!! kääääk!!?? Siis olen varautunut ihan raskausarpiin, mutta näin saunomassa viime viikolla aikas pahat arvet tutulla ja iski paniikki...sillä oli ihan pohkeissa asti, kädetkin ihan tumman ruskeita arpia.

Ja eikös me olla jo puhuttu monta kertaa, että saa kitistä!! Että lilleroinen anna palaa vaan! Itseä ainakin on helpottanut jo vaan ihan kirjottaa asia tähän, se puolittaa ketutuksen!

Hyvää odotusta neidot!

 

[Helmis]

Helou mammat!

Pitkästä aikaa piti tulla kirjotteleen, täälä käyn usein kuitenkin kurkkimassa.

Paljon on samoja juttuja kirjoiteltu täälä, mitä itselläkin tällä hetkellä mielessä.

Lilleroinen: mulla myös ollut pari päivää kipuilua rinnan alla, aluks en kiinnittänyt siihen niin huomiota...ajattelin että oon syönyt liikaa tai jotain. Mutta tänään mainitsin tossa illalla miehellekin siitä, että mitähän ihmettä se on...painaa tuosta vasemmalta puolelta jotenkin ikävästi. No, huomenna terkka, jospa vaikka siellä kyselis..

Myöskin nivusissa on alkanut tuntua "venymistä" ja inhottavan tuntusta kun on lenkillä koiran kanssa, niinkun joku muukin kirjotteli. Välillä joutuu oikeen super hidasteleen ja taapertaan ja toisena päivänä ei sitten ole niin paha ollenkaan. Ja kotona ollessa sitä ei niinkään huomaa, reippaassa kävelyssä ainoastaan. Että aika pientä vielä, huh   Kokoajan toivoo, että selviäis mahdollisimman pitkälle/loppuun asti ilman suurempia vaivoja....tähän asti mennyt niin hienosti kuitenkin.

Painoa on täälä tullut kymppi täyteen, ääk. Äkkiä se sitten livahti, nyt rv 30+2! Ja vielä kerkee tuleen monen monta lisää, en vaan jaksa kauheita pultteja vetää...ompahan syy sitten lähtee vaunulenkkeileen oikeen kunnolla tulevan tytsyn kanssa Onneks lähtöpaino oli oikein normaali/hoikka, niin nou hätä...toivotaan..

Mitähän sitten vielä, niin tänään oli tosiaankin eka perhevalmennus terkkarissa, mies oli mukana myös. Paljon oli asiaa kivunlievityksestä ja joku video katteltiin loppuun, ihan ok käynti oli vaikkei sielä mitään mulllistavaa ollutkaan. Mukava nähdä muitakin pallomahoja, vaikka enemmänkin olis voinut olla osallistujia! Ensviikolla sitten seuraava kokoontuminen.

Huomenna onkin sitten taas oma neuvola käynti, pääsee taas puntarille ja verenpaineita mittaan...niin ja tietty kuunteleen tän monottelijan sydänäänet   Sitä odotellessa :)

Hyviä vointeja kaikille, maaliskuu lähestyy!! Jospa sitä muistais käydä täälä kirjottelemassa taas vähän useammin :)

 

[Nannasu]

Heippa kaikki...

minäkin olen lähinnä keskittnyt lukemaan teidän muiden juttuja nyt viime päivät. Tuntuu kans ettei itellä ole muuta sanottavaa kuin valittaa!

aloitetaankin sit tästä...
Eli kivuista, lueskelin että toisilla on rinnanalla pistävää kipua, nivuskipuja ja närästystä.

Noh, voin yhtyä näihin. Mulla toi rintakipu omasta mielestäni johtuu siitä kun pitää kaarituellisia liivejä ja istuu vähän etukenossa (sykkyrässä hyvällä ryhdillä) niin alkaa pistään ja vihloon. Kun taas muista itseni suoristaa ja istua kunnolla niin kipu vähenee ja loppuukin lopulta.
Mulla kun tuo vatsa lähtee ihan rintojen alta jo.

Sit noi nivus säryt, niitä on valitettavasti jokaikinenpäivä ja aamusella ne on pahimmillaan kun pitäisi pukea, ei meinaa jalkaa pystyä nostamaan housuja tai sukkia pukiessa. Huomaa että liitokset ovat löystyneet. Yöllä on myös tosi tuskallista kääntyillä... mulla ei puhettakaan että voisin mahalleni kääntyä!

Närästystä ei juurikaan esiinny, mutta selälleni mentyäni vatsa painaa selvästi keuhkoja kasaan ja on heti sellanen tukala olo, eli ei enää selällään makaamista. Se olikin viimepäiviin paras nukkuma asento, mut nyt joutuu väkisin nukkua kyljellään... joka ei sekään ole miellyttävää koska neiti potkii kylkiin ja muutenkin möyrii ihan hirveästi.

Painosta... mulle on tullut noin 17kg JO!!! Viikot on nyt 30+1 Olin ihna normi painoinen pituuteeni nähden ennen raskautta ja toivonkin että suurin osa jää sairaalaan ja loput lähtee imetyksellä ja vaunulenkeillä. Tällähetkellä en minäkään pysty kunnolla enää lenkkeillä koirien kanssa, nivuskipujen vuoksi ja se rassaa tosissaan. Lilleroinen: ymmärrän hyvin sinun itkusi painoasiassa, melkein tulee itellekin tippa silmään vaakaan noustessa!

Turvotusta, juu sitä löytyy kanssa. Sormia ja jalkoja turvottaa koko päivän... riippuu toki hieman siitä mitä on suuhunsa laittanut. Tänäkin aamuna sormet on kuin tukko nakkeja ja nilkkoja sekä pohkeita pakottaa aikaslailla. Noh, turvotukselle ei oikein voi mitään, vähän sitä voi ehkästä kun välttää suolaa, mutta ei sitä kaikkea saa pois. Jos turvottaa niin turvottaa!

Raskausarvista vielä. Ne ovat melko yksilöllisiä... voin kertoa että mitä enempi tulee painoa eli iho venyy enempi ja "repee" niin siitähän niitä arpia enimmäkseen tulee. Toisilla taas on niin kimmoisa iho luonnostaan (rasvaus myös auttaa) ettei niitä niinkään tule. Tummemmatkin arvet kyllä haalistuvat ajanmyötä joten ei niitä kannata etukäteen murehtia.
Tiedän nimittäin kokemuksesta, mahassa, rinnoissa, reisissä ja pohkeissa mulla on niitä ollut aiemmista raskauksista... vaikka miten rasvoin!
Painoa mulle on myös joka raskaudesta tullut reilusti siis todella reilusti!! Ja uskokaa kyllä sen pois saa kunhan itse on aktiivinen.

Tsemppiä kaikille vaivojen kanssa, kyllä ne ajan kanssa kaikki katoaa!

Onko kukaan tuntenut että vauva olisi laskeutunut jo alas?
Mulle tuli tässä viime lauantai aamuna sellainen tunne että vauva olisi selvästi painunut alemmaksi...
Jotenkin muutenkin tuntuu että neiti olisi tulossa jopa ajallaan tai ehkäpä etuajassakin. Aiemmat kun on menneet viikolla molemmat yli.

Mietin myös sairaalakassin pakkaamista itselle sekä vauvan vaatteiden katsomista valmiiksi.
Vielä ois pestävääkin.. tuntuu jotenkin että nyt alkaa tulla jo kiirus!   Pitäis vielä tapetoida ja maalatakin tuota tulevaa vauvan nurkkausta yläkerrasta!
Noo, ehkäpä sen viel täs kerkee.

Tuntuu todella oudolta tosiaan kun ei tarvii töihin enää mennä. (en kyllä pystyisikään) Olen siis tänään vielä talvilomalla ja huomisesta alkaa 4vko kesälomaa josta suoraan äippälomalle. Mullakin on 9 vuotta yhtäjaksoista työntekoa takana niin kyllä tuntuu oudolta olla kotona! Saa keskittyä täysillä perheeseen, poikiin, kotiin, koiriin ja kissaan... no vähän tohon isäntääkin   Pitää kyllä antaa täydet pisteet miehelle jaksamisesta ja kestämisestä... tunnustan: olen ollut ihan hirveä välillä sitä kohtaan kun hormoonit heittelee, kiukkua on piisannut!

Enää ei ois kauhiasti jäljellä... koitetaan jaksaa!

 

[Kellitys]

Täällä jaksettiin taas käydä koiran kanssa lähes tunnin lenkki. On se mukava kuitenkin ulkoilla, jos vaan pystyy ja jaksaa. Mieli piristyy ihan kummasti. Kyllä noi lenkit silti nykyisin jonkinlaisia ponnistuksia rupeavat jo vaatimaan, varsinkin, kun koira on tietysti yliaktiivinen, eikä millään malttaisi keskittyä kulkemaan nätisti.

Vielä 21 työpäivää jäljellä, sitten alkaa mammaloma. Yritän kovasti tsempata itseäni jaksamaan viimeiset työviikot. Välillä tää yksinolo vaan rassaa. Mutta sitä yrittää vaan suunnata aina katseen seuraavaan viikonloppuun. Ensi viikonloppuna saakin hakea äitiyspakkauksen postista, jee. Ja lankojakin on tullut paketti. :) Sitten on taas vähäksi aikaa neulottavaa.

Olipahan kyllä ilta eilen. Yläkerrassa joku pariskunta otti vissiin vähän yhteen. Nainen siellä huusi välillä varsin lujaa ja pariin otteeseen paukkuivat ovetkin ja rappukäytävään tuli kolistelemaan ja huutamaan. Mies ei kyllä huutanut, mutta nainen senkin edestä. Ei mitään sanoja, kirkui vaan. Tähän kämppään kuuluu vielä todella selkeästi äänet rappukäytävästä. Mukavapa oli ruveta yksin nukkumaan sitten. :( Koira ja kissatkin säikkyivät. Vähän kyllä pelotti, että mitä vielä oikein tapahtuu, mutta joku kai kävi sitten juttelemassa, ainakin kuului sitten puhetta, kohtalaisen napakkaa sellaista, ja sitten tilanne rauhoittui. Eipähän vaan toivo tollaista tapahtuvan enää toiste, tähän asti täällä ollut varsin rauhallista.

 

[lilleroinen]

otin itteeni niskasta kiinni ja kävin päivällä koiran kanssa lenkillä. :D mistää reippaimmasta päästä se ei ollu, mutta kävimpä kuitenki.. nyt sitte käveleminen onki vähä hankalampaa ku pistää tonne iskiashermoon, tai mikä lie onkaa, tai niin ainaki luulen . :D mutta pistääpä kuitenki .. :DD 

juuu, eiköhän nuo raskauskilot sit lähe .. ärsyttää vaan terkkarin suhtautuminen niihin. vois olla kannustava, mutta ei.. nohh, maanantaita odotellessa .. 

huomenna on sit synnytysvalmennuspäivä. :) vähä jännittää jo. tulee koko ajan realistisemmaksi tämä vauva. :)) 

ja parin viikon päästä pitäis muuttaa. en vain ymmärrä kuka meillä pakkaa tavarat kasaan ?! .. :D nohh, jottei nyt aivan toivottomalta kuullosta, niin apulaisia kyllä löytyy .. sitte pääsee laittamaan vauvalle kaikki valmiiksi .. :)) <3 ihanaa. 

eilen käytiin ostamassa vauvalle sitteri. se onki varmaan ainut isompi ostos mikä ollaan tehty !! :DD 
kaukalo saatiin, vaunut osti mun vanhemmat, sänky tulee suvusta, samoin hoitopöytä. :D siinä ne sit oliki .. :DD 

miten muuten te meinaatte tehdä, missä vauva nukkuu ku kotiin pääsee ?!? .. pinnasänky meillä kasataan heti valmiiksi, mutta se vaikuttaa niiiiin kovin suurelta pienelle vauvalle. aluksi huvittava ajatus äpakkauksen laatikosta ensisänkynä alkaa koko ajan kuullostaa paremmalta. :D voipi olla, että siihen pedataan eka peti ja se laatikko sit pinnikseen. :) 

 

[Nannasu]

meillä on ensisänkynä toiminut aina äp.pak. laatikko... ompelin siihen sellaisen hienon rimpsureunuksen jo ensimmäiselle lapselle silloin aikanaan ja on yhä tallessa! Siihen siis tämäkin neiti saa mennä ekat nokoset vetelemään.
Laitan sen sängynviereen aluksi ja siitä sitten pinnikseen kunha yö syötöt harvenevat ja säännöllistyvät.
Meillä makkarina toimii avoin yläkerta, jossa ei siis ole erillisiä huoneita, niin vauvan "omahuone" on toisessa päässä ja meidän sänky toisessa päässä. Mutta ajattelin kuitenkin aluksi säästää itseäni ja nukuttaa vauvaa oman sänkyni vieressä alkuun. Lopulta siirrän hänet "omaan huoneeseen" niin ei tarvitse joka henkäystä vahtia kun alkaa paremmin nukkua niin saa itekin kunnolla unta.

Kertokaas mitä koiria teillä on, joilla siis on?
Olen itse henkeen ja vereen koira ihminen ja harrastuksia löytyy... niin ja onhan meillä kisulikin talossa.

Meidän koirat: saksanpaimenkoira uros Arttu 4v. serra de airesinpaimenkoira narttu Pimu 1v. ja pk mäyräkoira uros Ressu 1v. (urokset leikattuja) maatiaiskissaneiti Tiikeri 2v.
Näistä elukoista kukaan ei ole vauvoihin tottunut, joten työ sarkaa piisaa...

 

[hamasu]

No heipähei taas.

Täällä ollaan aika samoissa tunnelmissa kuin muutkin.

Lilleroinen mulla on ollut muutaman viikon tossa oikealla kylkikaaren alla sellasta pistävää kipua, välilä tuntuu kuumotusta ja tule just usein ruokailun jälkeen. Lääkäri veikkas että olis sappi vaivoja, aika tyypillistä kuulemma tässä tilassa. Mulla helpotti kun jätin pois omenat, suklaan ja kahvin. Voi tietty olla muutakin, mutta mulla näin.

Koira se on täälläkin, kultainen noutaja, eikä se meinaa millään ymmärtää miksi toisessa päässä hihnaa lyllerretään niin hiljaa. Vauhti senkun hidastuu! Ja nyt vielä kun on tosi liukasta niin kävelee kun pökkelö.

Joku jutteli että tuntuu että maha on jo laskeutuntu, ihan sama täällä. Selkeesti painaa nyt enemmän rakkoon ja nivusiin ja kuulemma se muotokin on muuttunut. 

Meillä tää maha-asukki liikkuu nyt yhtäkkiä ihan mielettömästi, potkii ja myllertää niin että sisuskalut rutisee. Maha näyttää välillä aika spookilta, kun toinenpuoli on koholla ja toinen tasainen. Mieskin hämmästyi että ompa se vahva 

Jokunen viikko vielä töissä ja sitten se olis äippäloma, huh miten aika kiitää!!

Rentoa odotusta!

 

[Riinaa]

Meilläkin laitetaan pikkunen ensin äitiyspakkauslaatikkoon, ja laatikko pinnasänkyyn..

Mullakin on ollut aina välillä tuota pistävää kipua lähinnä oikean rinnan alla. Närästyslääke on toisinaan auttanut, välillä sattuu vaan sen takia että vauva painaa siihen kohtaan.

Painoa on tullut paljon täälläkin.. Viime keväänä painoin vielä vähän yli 50kg ja nyt huidellaan jo yli 70kg..  Kyllä toi painonnousu tuntu aluks kamalalta, mut nyt oon alkanut ottaan sitä jo huumorilla, ja olen aika päättäväinen että vanhoihin vaatteisiini vielä joskus mahdun! Ja miehen painostakin olen jo mennyt ohi! :D

Oisko noi kelan äitiyspäiväraha päätökset pitänyt tulla jo? Kun mulle ei ole tullut vieläkään, vaikka äitiyspakkauskin saatiin jo joulukuun puolessa välissä.. Ihmettelen vaan että missä viipyvät...

 

[Nannasu]

mulle tuli äippäraha paperit joku viikko takaperin... meitin kelassa ei sattunut olemaan ruuhkaa.
Eiköhän ne pian tule, kannattaa soitella perään jollei ala kuulua.

Tuosta koirien ulkoilutuksesta vielä... täällä kans lyllerretään hitaasti mutta varmasti. Teke koirillekin hyvää kun ei aina mennä pää kolmantena jalkana vaan ehtii rauhassa haistellakin.
Ostin itelleni viimetalveksi ice buck nimiset nasta lenkkarit kun tykkään juosta, niin niillä on turvallista liikkua liukaallakin kelillä, hyvin pitää eikä tarvii pelätä kaatuvansa :)

Mä ostin tänään luumuja... vatta kun ei taho toimia ei sitten millään :( josko nyt alkais toimia... luumut c-vitamiinin ohella auttavat myös raudan imeytymistä. Mulla kun on edelleen arvot tosi alhaalla, 104 tais olla viimeks.

Heh, taas tuli lörpöteltyä.. koittakaa jaksaa mun höpinöitä ;D

 

[lilleroinen]

Nannasu; tietämättömänä ensikertalaisena; laitatko sen pakkauksen sit ihan niinku maahan vain, ettet korota sitä millää ylemmäs maanrajasta ?! .. :O 

meillä täälä pian 1,5vuotta vanha kööpiöpinseri narttu .. 
hyvinhyvin mamman ja iskän koira. tuskin tulee olemaan mikää helppo tapaus ku vauva tulee, saa nimittäin meidän kaiken huomion tällä hetkellä. uuteen kotiin ku muutetaan niin alkaa "poissängystäyöllä" koulutus .. :DD 
meidän koira ei hirveesti lapsista tykkää ja on muutenki vieraita kohtaan tosi varautunu . :/ 

eli tämän oman pistonki vois liittää noihin sappivaivoihin ?! .. pitäneepä vähä kattoa mitä suuhunsa laittaa, vaikka esim. kahvia tulee juotua enää vain se yks pakollinen ettei tuu pää kipeeksi. muuten .. hyyyyyiiiii . :D 

Riinaa; meille tuli ainaki samaan aikaan pakkauspäätöksen kans nuo rahapäätöksetki !! 
ja hei, samalla fiilikselllä, kyllä niihin vanhoihin vaatteisiin vielä joskus mahtuuu !! ja täälä kans menny paino reippaasti ohi tuon toisen osapuolen. :DD 

 

[Kellitys]

Meilläkin varmaan käytetään sitä äitiyspakkauksen laatikkoa alkuun vauvan petinä. Pakkaus sitten pinnasänkyyn, joka kumminkin kasataan kyllä varmaan saman tien paikalleen, kun se meille vaan tuodaan. Pinnasänky joutuu kyllä muutenkin olemaan ihan meidän sängyn vieressä, meidän kaksiossa ei ainakaan sitä turhaa tilaa ole. Eikä sille oikein ole muuta järkevää paikkaa, koska sitten jos tarvitsee sulkea elukoita pois huoneesta, niin makkarissa sen vauvan sängyn on silloin oltava. Vaikka en kyllä usko, että tarvitsee.

Meillähän siis kuuluu tähän meidän perheeseen 2-vuotias japaninpystykorvanarttu Hilla ja normaalioloissa kissat Elli, pyhä birma kohta 6v, Siru, pk maatiainen 5,5v, Nuppu, pyhä birma 4 v, Iida, pyhä birma 3 v, ja Roni, pyhä birma 1v. Nyt noista kissoista Elli ja Roni ovat vanhemmillani Ansku-kissan seurana, kun sieltä on taas meidän Misti, pyhä birma 2v, pentuajan meillä. Ennen laskettua aikaa Misti sitten muuttaa takaisin kotiinsa, Mistin pentu Lenni muuttaa omaan kotiinsa ja Elli ja Roni tulevat takaisin meille. Meillä yhtenä harrastuksena on rotukissakasvatus. :) Ei meilläkään ole elukat hirveästi vauvoihin tottuneet. Kissoista en ole yhtään huolissani, ne ovat niin tottuneet monenlaiseen menoon ja ottavat uudet asiat vastaan varsin rennosti. Ja ovat ne jonkin verran nähneet vauvoja ja pikkulapsia sukulaisilla, ja käyttäytyneet varsin mallikkaasti. Hilla on vähän arkajalka, joten sillä voi kestää jonkin aikaa sopeutua vauvaan, mutta uskon kyllä, että sekin tottuu vauvaan varsin nopeasti. On se jonkin kerran vauvoja ja pieniä lapsia kohdannut, ja vaikka alkuun on pelottanutkin, on se silti muutamassa tunnissa rohkaistunut jo ja ollut pienten lasten siliteltävänäkin. Meillä Hilla ei onneksi ole ollut ainoa lemmikki, niin se on tottunut siihen, että joskus kissat saa huomiota ja hänen pitää odottaa vuoroaan, joten ei ole tottunut saamaan meidän jakamatonta huomiota.

 

[Nannasu]

mua huolettaa kissassa eniten se, ettei se vaan menis mukavuuden ja lämmön halun takia vauvan päälle/sänkyyn nukkumaan. Tykkää nimittäin nukkua muutoinkin vieressä.
Pieni vauva kun ei osaa älähtää eikä häätää kissaa pois vaan tukehtuu alle jos kissa päättää nukkua vauvan päällä :/
Koirista en niinkään ole huolissani... paitsi jos riehaantuvat sisällä vauvan ollessa lattialla, pentuja kun vielä ovat. (2kpl)

Saa nähä, aika näyttää.

 

[hannamari]

Heippa mammat taas pitkästä aikaa =D

eipä oo ehtinyt/jaksanut kirjoitella mutta lueskellu kyllä ahkerasti.

joku noista rinnanaluskivuista puhu niin mulla on niitä myös. Neuvolassa sanottiin että siinä on kaksi vaihtoehtoa: joko maksalla on liian vähän tilaa ja siksi sattuu tai  vauva painaa johonkin hermoon mikä aiheuttaa kivun. kumpikaan ei mitenkään vaarallista ole, inhottavaa kylläkin.

täällä edelleen taistellaan verenpaineiden kanssa joten rennosti on otettava mutta onneks mulla on jo mammaloma alkanut ja saikullakin oon ollu sitä ennen jo sen verran pitkään että eipä tässä oo syytäkään touhottaa =D

vielä ollaan maltettu hankinnoissa ja olen super tyytyväinen itseeni jos saan ne loput sinne helmikuun alkuun lykättyä =D
on sitten puuhaa siinä kun odottelee telakoitumista kun laittelee rauhassa kaikki viimeiset paikalleen.

hurjaa ajatella että lahan on enää 7vk, jännittää kyllä ihan törkeästi, ei niinkään se vauva-aika sillä tiedän selviäväni siitä todella mallikkaasti mutta synnytys ja se kipu siellä hirvittää aivan jumalattomasti.
Noh, se on aikas nopeasti ohi (toivottavasti) kumminkin =D

muuten vointi suht ok. hirveä turvotus, verenpaine, liitoskivut, supistukset, iskias ja selkä vaivaavat mutta muuten =D

hyviä vointeja kaikille

 

[Eiffe]

Meillä on vuoden ikäinen sekarotuinen poikakoira ja kaksi kissaa, toinen 7- ja toinen 8-vuotias. Kissoista en ole yhtään huolissaan kun ovat luonteeltaan sellaisia, että mieluiten katselevat lapsia kauempaa. Tehtiin kuitenkin pinnasänkyyn rimoista ja verkosta kissasuoja jos nyt jostain syystä päättäisivätkin, että haluavat hakeutua vauvan lähelle. Kissamme myös sopeutuvat uusiin tilanteisiin helposti, varsinkin vanhempi kissa rakastaa kaikkea uutta.

Koirassamme huolettaa eniten, että se on vielä pentu ja erittäin herkkä luonteeltaan. Se pelkää uusia ääniä ja kokee monet tilanteet epäilyttäväksi ja alkaa sitten haukkua. Jouluna koira kuitenkin yllätti, sillä ollessaan lasten kanssa se ei alkutouhotuksen jälkeen ollut yhtään niin villi kuin normaalisti. Hakeutui kyllä lasten lähelle, mutta istui nätisti vieressä ja osasi jotenkin ottaa lapset hyvin rauhallisesti eikä touhottanut yhtään normaaliin tapaansa.

Meillä alkaa asunto muotoutumaan vähitellen vauvavalmiuteen . Mies ahkeroi yksiöömme väliseinän ja nyt tämä on käytännössä kaksio, jossa erillinen makkari mihin mahtuu meidän sänky, vauvan pinnis ja koiraportti estää koiraa pääsemästä enää makuutiloihin. Koirallekin tilattiin uusi sänky kun silläkin on paljon sopeutumista kun ei voi enää meidän vieressä nukkua. Eilen asunnossa vaihdettiin melkein joka huonekalun paikkaa ja eipä tuo huonekalujen nostelu enää entiseen tapaan luonnistu. Tänään pitää jättää nostelut minimiin ja laitella pienempiä tavaroita paikalleen ja varmaan taas räpeltää tuhannennen kerran vauvan tavaroita,

 

[niisku_]

Hellöy, pitkästä aikaa. Aika on tuntunut menevän aika vauhdilla ja toisaalta ei vaan ole jaksanut kirjotellakaan, tuntuu että itelläänkin vaan valittamisen aihetta ;)

Oikeasti ei siis mitään isoja kriisejä, mutta kyselläänpä nyt teiltä ensin mielipiteitä ennen kuin soitellaan neuvolaan ja hermoillaan sinne :)

Sairaslomalla oon ollut nyt jouluviikosta lähtien, työpaikkalekurin (tai hoitajan) toimesta. Joka kerta syynä alaselkäkipu. Ensimmäisen kerran hoitaja kirjoitti viikon saikkua, jonka jälkeen menin joulun jälkeen töihin yhdeksi päiväksi ja totesin ettei pysty. Uudestaan hoitajalle (kun en taaskaan lääkärille saanut aikaa) ja taas viikko saikkua. Kolmannella viikolla (eli viime viikolla) en edes mennyt kokeilemaan töihin, kun kipuilin jo tarpeeksi kotona. Pelkästään astianpesukoneen täyttö/tyhjennys aiheuttaa pahaa kipua kun "joutuu" kumartuu. Taas hoitajalle kun ei lääkäriaikaa saanut ja parin päivän saikku kun nyt tuli kiintiö täyteen hoitajien kirjoittamista saikuista :(

Sain kuin sainkin ajan lääkärille viime perjantaille, joka tokaisi että kirjoittaa viikon saikkua ja toivoo minun sen jälkeen yrittävän töihin paluuta särkylääkkeiden voimalla. Tämän viikon jälkeen mulla on siis töitä jäljellä kaksi viikkoa, koska mammaloma alkaa 28.1. Musta vaan tuntuu, että mua ei oteta tosissaan tän kivun kanssa. Tosin nämä kaikki käynnit ovat olleet työpaikkalekurissa, kun en ole yrityksistä huolimatta saanut neuvolalääkärille aikaa. Sinne kuitenkin menen 18. päivä ja toki selitän kaiken sielläkin.

Nyt selkäkivun lisäksi on tullut todella kipeä alavatsa, vähän niinkuin vatsaa kivistäisi ja esimerkiksi istuminen on todella inhottavaa, jopa kivuliasta silloin tällöin. Istumasta nouseminen vasta ottaakin vatsaan jos en nosta itseäni käsillä ylös. Viiltävää/vihlovaa kipua tuntuu myös silloin tällöin joka oikeasti tekee kipeää ja todella pahaa. Käveleminen on nykyään todella hidasta ja kävelyillä käynti työn ja tuskan takana. Käveleminen nimittäin muuten kun etananvauhdilla on pirun kivuliasta - alavatsassa.

Sanokaa hyvät ihmiset, kuulostaako tämä normaalilta raskauteen liittyvältä vai pitäisikö huolestua. Toisaalta kuitenkaan en itsekään ole vielä niin huolestunut ollut että olisin oikeasti soittanut neuvolaan ja kysynyt sieltä.

Tässäpä ne päälimmäiset valituksen aiheet täältä tällä kertaa, muutakin kerrottavaa olisi mutta nyt taidan painaa lähetä ja lupaan tulla jatkamaan huomenna ;)

 

[Nannasu]

Lilleroinen: kyllä korotan äp.pak. sängyn oman sänkyni tasalle, niin vauvan nosteleminen, yösyötöt, yms sujuu paremmin.  Laittaisin myös pinniksen sänkyni viereen, mutta siihen ei mahdu. Siirrän siis sängyn myöhemmin vasta pinnikseen.

Olen myös miettinyt minkälaisen kissa-verkon kyhäisi laatikon päälle...

 

[niisku_]

Yöllä tajusin, että jäi jokunenkin asia kertomatta eilisessä kirjoituksessa. Työni mitä en koe kykeneväni tekemään on kauppatyötä. Olen myyjänä K-citymarketin kodin osastolla, jossa suurin työmäärä on päivittäisen kuorman purussa.

Särkylääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä kysyin lääkäriltä, johon hän vastasi sen olevan täysin sallittua raskauden missä vaiheessa tahansa kunhan käyttää parasetamolivalmisteita. Muistutti toki vielä, ettei niistä ole haittaa sikiölle. Totesin hänelle vastaan, että en niinkään mieti sikiötä vaan yleisellä tasolla ihmettelen, kuinka järkevää minusta olisi pyrkiä tekemään työkykyinen särkylääkkeillä kun se ei kuitenkaan ole vamman hoitoa. Tähän en saanut vastausta vaan lääkäri siirtyi seuraaviin asioihin.

Mietinkin olenko itse liian hankala? :)

Jos te olette käyneet selkäkivun vuoksi lääkärissä onko teiltä kysytty kuinka kipeäksi itsenne diagnosoisitte? Tätäkin multa kysyttiin, vastasin etten tajua mitä kysymyksellä haetaan, mutta tunnen itseni niin kipeäksi etten kykene työhöni.

Josko sitten muihin asioihin. Viime yön oon pitkästä aikaa nukkunut hyvin, kerrankin on levännyt olo. Meillä oli alkuun ajatuksena, että väsätään pinnis makkariin, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen että ei. Kyllä kai äippäpakkauksen laatikon tai vaunukopan uskaltaa pöydälle sijoittaa ensisängyksi?

 

[Biu]

Heips.
Päivittelinkin tuonne neuvolakuulumiseen meidän kuulumiset, mutta vielä jos täällä hiukan avautuis.?

Meillä oli tullut tosiaan painoa tasan +-0kg koko kuukaudessa. Raskauden aikana yhteensä 7kg vain.
Mietin vain että eikös tässä pitäis jossain kohden ultrata ja varmistaa että vauva kasvaa?! Sf oli kuitenkin kasvanut 2cm.

Sisätutkimusta meilläpäin ei tehdä neuvolatädin toimesta ja kun en ole ensikertalainen niin ilmeisesti minulla ei ole enää edes lääkärineuvolaa. Mikä on kyllä omituista, mistä sitä tietää vaikka tuo kohdunsuu ois jo "kypsynyt" ja valmis toimintaan.

Alkuraskauden oireista kyseli joku.. Minullahan ei ole ollut itselläni lainkaan pahoinvointia. (Luojan kiitos!)
Mutta toissa päivänä sain jonkinmoisen "kohtauksen".
Kesken päivän koulussa alkoi ahdistamaan ja tuntui ettei happi kulje. Raitis ilma helpotti ja kotiin pääsin suuremmitta ongelmitta.

Vaan mitä vielä, söin hiukan ja eikun hetkeksi köllötteleen niin pahaolo tuli kaksin kertaisena.
Oksennushan siinä tuli, useasti peräkkäin. Teki niin inhaa että itkin ja oksensin, tietysti myös säikähdin kun tuli ihan puun takaa.
Oksentaminen helpotti oloa ja pienet päikkärit päälle, sen jälkeen oli kuin ei mitään olisi tapahtunut.
En tiedä mistä moinen johtui, eikä terkkarikaan osannut siitä mitään sanoa. Toivottavasti tämä ei enää tule toistumaan.

Äitiyspäiväraha kävin eilen kelalla selvittelemässä hiukan asioita, sillä minulla pitäisi alkaa mammaloma ensikuun puolesta välistä ja alku kuun olisin vielä koulussa.
Kuvittelin oikeasti että minulle olisi tullut päätös äitiyspäivä rahasta ja luulin hukanneeni sen päätöksen. Olin jo jostain keksinyt päivänkin että äippäloma alkaa 16.2

Sieltä toimistolta selvisi, ettei minulle edes olla tehty mitään päätöksiä vielä    Ja kuulemma loma alkaakin jo 11.2.
Kuulemma päätös tulee kuitenkin pikimmiten postissa, saas nähdä milloin tämä tapahtuu.. Osaa sitä ihminen olla höperö.

Pääkoppa pehmentynyt aivan tyystin. Yksi päivä ajelin autolla kotia päin ja pysähdyin punasiin odottelemaan että nuolivalo syttyisi. aikani siinä odottelin ja sitten, jostain ihme syystä kuvittelin ja luulin, että minulle vihreät palaa ja lähdin liikenteeseen. Ihmettelin kun kukaan ei väistä yhtään. Eihän mulle ollut edes ne valot vielä vaihtunu.. Tuttu risteys ja kaikkea, onneksi selvisin pois pelkästään häpeää kärsien.

Hip hei! Ja nyt selvisi että met saatiin se meidän asunto. JeiJei Muutto onkin sitten maaliskuun alussa, varmastikkin hyvin pyöreissä olotiloissa. En malta odottaa.

Eläimistä meiltä löytyy collie 5vee. Hän tuli taloon kun esikoinen oli 3vuotias, mutta vauvoihin ei ole tottunut.

 

[lilleroinen]

niisku_; kuullostaapa hankalalta tuo sairasloman saanti. vaikka raskaus ei sairaus olekkaan, niin luulis, että tässä vaiheessa ku äippälomankaan ei kovin montaa viikkoa ole aikaa niin sitä sairaslomaa kirjotettais heti ja kunnolla, ei mtn työkokeiluja särkylääkkeiden voimalla .. :// 
toivotaan niisku, ettei sun tarvi enää töihin .. 

täälä parhaana kaveri on nykyään Karjalan 0,5 litran tuoppi täynnä vettä !! :D siis turvotukset on tullu ihan yhtäkkiä. sormet on aamulla niinku baari-illan jälkeen turvoksissa ja illalla jalkoja särkee. nuo 5€ tukisukat on ollu kyllä mukavat .. :) 
oikein erotiikan huipentuma; tukisukat jalassa ja liivinsuojukset rinnoissa !! :DD

me oltiin sit eilen ensimmäisessä synnytysvalmennuksessa .. :) 
sielä käytiin power pointtina nyt ekalla kertaa läpi synnytykseen asti, eli päästiin jälkeisvaiheen loppuun. :) ens viikolla jatketaan siitä mihin jäätiin. 
koko ajan alkaa tämä lähenevä synnytys pyöriä mielessä. koko ajan lepposimmin mielin. yllättävää kyllä. :) youtubesta oon kattonu noita synnytysvideoita, mielenkiinnosta. :D se saa mielen yllättävän rauhalliseksi ku näkee, että miten se sieltä oikein pois tulee ja miten ne paikat venyy sun muuta.. 
alotin muuten tuon välilihan voitelun myös eilen illalla !! oli siinä terkkarin kans puhetta repeämistä ja epparista !! karmeeta jos joutuis vielä epparista parantua monta viikkoa. ://