Juu minäkii kampaajalla värjään kun kaupan värit tekee hiuksiin vihertävän sävyn ja en jaksa itse sitä operaatiota tehdä :D mutta oottelen nyt, eipä tässä kauaa oo kun pääsee sinne kampaajalle muutenkaan, eipähän tartte sitten pelätä että menisi keltaiseks :P
Tammikuun poksahtelut! <3
- Ketjun aloittaja Susq87
- Aloituspäivämäärä
Täällä muutes hirveä ressi siitä sairaalassa olosta! tai siis siitä kun lähdetään miehen kanssa sairaalaan koska meillä on tuo koira.. Kenellekkään ei voida viedä hoitoon tuota mutta kyllä on eräät lupautuneet käyttämään koiraa ulkona ja antamaan ruokaa jos menee kauan. mutta jotenkin tuntuu ilkeeltä jättää toinen kotiin jos täällä käy vaan joku pissattamassa ja samantien lähtevät :/ sanoin miehellekkin että varmaan itken sairaaalassa jos menee kauan sitä että koira joutuu olemaan niin kauan yksin ja passitan miehen sieltä kotiin :D eihän se ole tietenkään kuin se hetki ja ei voi tietää kauan menee ja tuleehan mies sitten kyllä koiran kanssa kotiin mutta silti.. taitaa raskaushormoonit tehdä kepposia kun täällä monena iltana itketty tätä asiaa..:D :/
Lumikki84
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla ei ole hiusvärit vaikuttaneet lopputulokseen nyt raskausaikana, kampaajalla käynyt :) Samalla tuloksella kuin ennenkin... hiukset muuten kyllä ovat voineet hyvin :) Saa nähdä sitten, miten reagoivat imetykseen...
Heidh: Meillä kanssa koira ja samalla paikkakunnalla ei ole ketään kuka voisi ottaa luokseen. Siskoni tulee kyllä ulkoiluttamaan ja antamaan ruoan aamulla koiralle (ei voi viedä allergian takia heille), jos lähtö tulee yöllä ja sitten olemme ajatelleet soittaa vanhemmilleni että tulisivat hoitamaan koiraa meille yöksi, jos saamme perhehuoneen tai jos synnytys venyy pitkäksi... muuten mies palaa kotiin koiran kaveriksi synnytyksen jälkeen... Hankalaa... Meillä vielä koiralla tällä hetkellä silmätulehdus, johon tippoja laitettava useita kertoja päivässä, kuuri loppuu sunnuntaina... Saa nähdä miten sitten sen kanssa käy..
Heidh: Meillä kanssa koira ja samalla paikkakunnalla ei ole ketään kuka voisi ottaa luokseen. Siskoni tulee kyllä ulkoiluttamaan ja antamaan ruoan aamulla koiralle (ei voi viedä allergian takia heille), jos lähtö tulee yöllä ja sitten olemme ajatelleet soittaa vanhemmilleni että tulisivat hoitamaan koiraa meille yöksi, jos saamme perhehuoneen tai jos synnytys venyy pitkäksi... muuten mies palaa kotiin koiran kaveriksi synnytyksen jälkeen... Hankalaa... Meillä vielä koiralla tällä hetkellä silmätulehdus, johon tippoja laitettava useita kertoja päivässä, kuuri loppuu sunnuntaina... Saa nähdä miten sitten sen kanssa käy..
Arkimamma
Näppärä viestien naputtelija
Moi!
Oon tässä jo räpsiny osan kuvista, mutta vielä pitäs loputkin räpsiä.. koittaa sit huomenna jos jaksaa. Nimittäin koirani on just paraikaa kohtuleikkauksessa ja on tosi vaikea ja suruisa olo. Kyllä se varmana toipuu hyvin, mutta rauhotuslääke kun annettiin niin kyllä täytyy sanoa että on tosi kova paikka. Voi vaan kuvitella sitten kun esim. vanhuutta pitäisi luopua toisesta. Parasta olla ajattelematta!
Tämä päivä meneekin ihan täysin seuratessa koiran toipumista, vaikka se vaan nukkus koko ajan.. ja huominen ja varmaan koko ens viikko.... mut pitää kattoa jaksaako tässä vielä tehdä kotona muita asioita... tilanteen mukaan. :& Onneks olennaisimmat on tehty ja valmiina olen lähtemään synnyttämään millon sen aika sitten onkaan. Toivottavasti kuitenkin syntys vaikka vasta aikasintaan viikon päästä, että saisin olla koirani tukena ainakin tämän ekan viikon!
Oon tässä jo räpsiny osan kuvista, mutta vielä pitäs loputkin räpsiä.. koittaa sit huomenna jos jaksaa. Nimittäin koirani on just paraikaa kohtuleikkauksessa ja on tosi vaikea ja suruisa olo. Kyllä se varmana toipuu hyvin, mutta rauhotuslääke kun annettiin niin kyllä täytyy sanoa että on tosi kova paikka. Voi vaan kuvitella sitten kun esim. vanhuutta pitäisi luopua toisesta. Parasta olla ajattelematta!
Tämä päivä meneekin ihan täysin seuratessa koiran toipumista, vaikka se vaan nukkus koko ajan.. ja huominen ja varmaan koko ens viikko.... mut pitää kattoa jaksaako tässä vielä tehdä kotona muita asioita... tilanteen mukaan. :& Onneks olennaisimmat on tehty ja valmiina olen lähtemään synnyttämään millon sen aika sitten onkaan. Toivottavasti kuitenkin syntys vaikka vasta aikasintaan viikon päästä, että saisin olla koirani tukena ainakin tämän ekan viikon!
Kyllä vieläkin myllertää ajatus että menisi värjäämään kun tosiaan sillon heinäkuussa värjätty ja olen ollut sillon jo raskaana kylläkkin ja tuli todella hyvä tulos..
Lumikki84, harmi tuo silmätulehdus :/ toivottavasti sen saisi edes loppuun laitettua jotenkin niin ei tarttisi uudestaan alottaa sitte.. Kyllähän nuo pärjää kun saa ruokaa ja käy joku ulkona tuon kanssa mutta tuntuu vaan nniin ilkeeltä. mutta kerran se vaan kirpasee! mies tulee sitten kotiin ja minä toivottavasti muutamien päivien jälkeen vauvan kanssa perästä.. täytyy miehen kanssa puhua että touhuaa vaan koiran kanssa paljon kaikkea sitten kun on kotona eikä anna vaan makoilla sängyllä :D
Lumikki84, harmi tuo silmätulehdus :/ toivottavasti sen saisi edes loppuun laitettua jotenkin niin ei tarttisi uudestaan alottaa sitte.. Kyllähän nuo pärjää kun saa ruokaa ja käy joku ulkona tuon kanssa mutta tuntuu vaan nniin ilkeeltä. mutta kerran se vaan kirpasee! mies tulee sitten kotiin ja minä toivottavasti muutamien päivien jälkeen vauvan kanssa perästä.. täytyy miehen kanssa puhua että touhuaa vaan koiran kanssa paljon kaikkea sitten kun on kotona eikä anna vaan makoilla sängyllä :D
Heh,samoja murheita näköjään muillakin :) Meillä kaksi isoa koiraa ja oikeestaan vaan niiden takia olen ajatellut kärvistellä kotona niin kauan kuin pystyn :) Meillä kyllä on tuossa ulkoiluttajia jos tarve oikein vaatii mutta noi on niin juonia kavereita että ei millään haluaisi pyytää ketään käymään.Aina jotain sattuu kun muut ovat hoitamassa.Yleensä menee noin tunti kun tulee eka puhelu että nyt ne karkas,mistä niitä kannattaa hakea?!Ei yhtään kaipaisi sellasta ylimääräsitä ressiä..toivotaan että sairaalassa asiat mene nopsaan ja isäntä pääsee kotio koirien luo :)
Mä värjäsin alkuviikosta hiukset tietääkseni tollasella mahdollisimman oman sävyn mukaisella ruskeella värillä ettei juurikasvu heti näkyisi kun ei tiiä koska sitten taas ehtii keskittymään kuontaloonsa.No,tuo on nyt sitten melkeen musta.Isäntä sano että jaaha sitä mennään synnyttämään tummana ja tulisena sitten..:)
Mä alan tosissani tylsistymään kotona.Täytyy ottaa rauhallisesti kun mulla verenpaineet pomppaa ilemisesti tosi helposti ylös jos liikaa touhuun.Todella raivostuttavaa kun energiaa olisi tehdä vaikka mitä.Vointi on vieläkin aivan mainio enkä tunne itteeni mitenkään isoks tai kömpelöks.Voi kun kaveri nyt tulisi pian niin ei tarvitsisi täällä tylsistyä enempää.Vaikkka kaikki sanookin että nauti nyt joutilaisuudesta ja lepää paljon ja oo tyytyväinen että saat rauhassa löhöillä vaan..kyllähän siitä nauttii mutta en mä sellasta montaa viikkoo jaksa.Sitten salaa puunaan kämppää ja järjestelen juttuja..:) Ajateltiin että olisi mahtavaa jos tulisi huomenna!Perjantai 13. Se on meidän onnenpäivä,kaikki menee aina putkeen.Ekan raskaustestinkin tein tästä perjantai 13 :) Mutta eipä taida toinen vielä tulla..
Mä värjäsin alkuviikosta hiukset tietääkseni tollasella mahdollisimman oman sävyn mukaisella ruskeella värillä ettei juurikasvu heti näkyisi kun ei tiiä koska sitten taas ehtii keskittymään kuontaloonsa.No,tuo on nyt sitten melkeen musta.Isäntä sano että jaaha sitä mennään synnyttämään tummana ja tulisena sitten..:)
Mä alan tosissani tylsistymään kotona.Täytyy ottaa rauhallisesti kun mulla verenpaineet pomppaa ilemisesti tosi helposti ylös jos liikaa touhuun.Todella raivostuttavaa kun energiaa olisi tehdä vaikka mitä.Vointi on vieläkin aivan mainio enkä tunne itteeni mitenkään isoks tai kömpelöks.Voi kun kaveri nyt tulisi pian niin ei tarvitsisi täällä tylsistyä enempää.Vaikkka kaikki sanookin että nauti nyt joutilaisuudesta ja lepää paljon ja oo tyytyväinen että saat rauhassa löhöillä vaan..kyllähän siitä nauttii mutta en mä sellasta montaa viikkoo jaksa.Sitten salaa puunaan kämppää ja järjestelen juttuja..:) Ajateltiin että olisi mahtavaa jos tulisi huomenna!Perjantai 13. Se on meidän onnenpäivä,kaikki menee aina putkeen.Ekan raskaustestinkin tein tästä perjantai 13 :) Mutta eipä taida toinen vielä tulla..
Just_Pam
Näppärä viestien naputtelija
2 päivää "maagiseen" laskettuun aikaan :), mä vaan luulen ettei masu-ukko tiedä että sen kuuluisi kohta tulla ;). Ei mitään oireita, ei mitään tuntemuksia. Mies on povannut syntyväksi juurikin 13. perjantai mutta luulen että menee pieleen se veikkaus.
Huomenna neuvola ja olo on vielä aika rauhallinen vaikkakin "odottava".
DiaLia: Mä itkin kun mun koirat steriloitiin... Se on niin hurjaa katsottavaa kun toinen pieni rauhoitetaan. Hyvin se menee, terrierit on sitkeetä tekoa ja paranevat nopeasti!
Huomenna neuvola ja olo on vielä aika rauhallinen vaikkakin "odottava".
DiaLia: Mä itkin kun mun koirat steriloitiin... Se on niin hurjaa katsottavaa kun toinen pieni rauhoitetaan. Hyvin se menee, terrierit on sitkeetä tekoa ja paranevat nopeasti!
Ja odottelu jatkuu..
Viime yö taas meni valvoskellessa kun en vaan yksinkertasesti saanu nukuttua ja tuli siinä pari supistustaki sit. Luulen et siksi en nuku ku mietin vaan hirveesti syntyykö normaalisti ja käynnistetäänkö ja viekö tie loppujen lopuksi sectioon.Sectio itsessään ei hirvitä millään lailla kun viimeksikin toivuin tosi hyvin mut esikoisen kannalta sit harmittaa kun ei voi nostella ja mieskin aatteli alkuun pitää vaan sen 2vko isyyslomaa niin mä tarttisin kyl sit jonku tänne mun kanssa. Mut no turha kai etukäteen murehtia. Huomenna on aika äitipolille et saa nähdä mitä sielä sit päätetään et käynnistetäänkö ennemmin vai odotellaanko se 2vko yli aikaa Mä en siis edelleenkään usko tän tulevan ilman käynnistystä vaikka sitä kyl toivoisin.Mut mielummin sit se käynnistys viimestään ens viikolla ku 2 viikon päästä. Viikkoja nyt siis se 40+1.
Viime yö taas meni valvoskellessa kun en vaan yksinkertasesti saanu nukuttua ja tuli siinä pari supistustaki sit. Luulen et siksi en nuku ku mietin vaan hirveesti syntyykö normaalisti ja käynnistetäänkö ja viekö tie loppujen lopuksi sectioon.Sectio itsessään ei hirvitä millään lailla kun viimeksikin toivuin tosi hyvin mut esikoisen kannalta sit harmittaa kun ei voi nostella ja mieskin aatteli alkuun pitää vaan sen 2vko isyyslomaa niin mä tarttisin kyl sit jonku tänne mun kanssa. Mut no turha kai etukäteen murehtia. Huomenna on aika äitipolille et saa nähdä mitä sielä sit päätetään et käynnistetäänkö ennemmin vai odotellaanko se 2vko yli aikaa Mä en siis edelleenkään usko tän tulevan ilman käynnistystä vaikka sitä kyl toivoisin.Mut mielummin sit se käynnistys viimestään ens viikolla ku 2 viikon päästä. Viikkoja nyt siis se 40+1.
Arkimamma
Näppärä viestien naputtelija
Brainfreeze: Ymmärrän täysin, mut oon nyt rajannu vaan olennaisimmat tekemiset tähän ennen syntymää, ja loput voi ihan rauhassa tehdä vaikka loppuelämän aikana. :) Helpotti kummasti kun listasta lähti noin 99 % pois. :D..
Mulla muutes intoa synnyttämään/kotiutumaan nyytin kanssa lisäs kovasti tässä se, että eräs ystävä synnytti juuri ja sain ensimmäistä kertaa pitää lähes vastasyntynyttä sylissä. Tosi nopeasti kiintyy niin pieneen ja viattomaan olentoon. Koirammekin sai tavata tämän pienen ja reaktio oli paras mitä vaan pystyi olettamaan. Totta kai terrierinä koirallamme intoa riitti, muttei negatiivisessä mielessä lainkaan. Uskon että alkuinnostuksen jälkeen koiramme tulee ottamaan uuden tulokkaan täysin perheenjäsenkseen. :)
della_79: Juu musta toi on rankkaa kun raskauskalenterit päättyy jo rv 41. :D.. Sit ei niitäkään enää voi lukea sen jälkeen = tylsempää.
Heidh: Mulla kesällä tuli allerginen reaktio värjäyksestä ja seurauksena haavat päänahasta eivät ole vieläkään parantuneet. Kävin kesällä siis kampaajalla jolta tiedustelin tarkkaan mikä väri olis turvallinen näin raskausaikana ja se sit värjäs jollain "puolikestovärillä". Nyt aion kyl kasvattaa ihan omat hiukset ja olla värjäämättä vuosiin. Kunhan saan vaan tän päänahan kuntoon, kun suurin vika on, että itelle tullu paha tapa raapia haavoja auki ja tätä on kestäny jo kuukausitolkulla. Kaikenmaailman desinfioinnit, rauhottavat pesuaineet ja rasvat kokeillu, eikä mikään auta. Kerran siis raskausaikana hiukset värjänny ja siinä lopputulos. Hmph. Mut voihan olla, ettei toisilla vaikuta mitenkään. (Huom. Oon aiemmin värjänny kaupan/kampaamon väreillä useita kymmeniä kertoja, eikä mitään allergiareaktioita)
Just_Pam: Kohta lähdetään toista hakemaan eläinlääkäristä. Mä tiedän, että olen ihan "jäissä" just nyt, kun en kykene itkemään/purkamaan tuntoa. Musta tuntuu, että itken vielä jossain vaiheessa, mut ehkä loppuillasta. Tuntu siellä kun koiralle annettiin rauhotuspiikki ja se lysähti mun syliin rennoksi alle minuutissa - vaikka varmana oli valppaana mieleltään edelleen - että on pakko esittää nyt mahdollisimman rohkeeta koirani edessä, ettei se traumatisoidu siitä tilanteesta pahemmin. Ihan kauhee tunne tosiaan, kun toinen vaistos varmana mustakin, että nyt on jotain "ikävää" edessä vaikka miten yritin olla rohkea. Koirammehan ei aiemmin ole pelännyt eläinlääkäriin menoa .. voi vaan arvata, että tämän jälkeen se ei sinne mielellään lähde. Kun koira oli jonkun minuutin siinä sylissä, nostin sen pöydälle ja se edelleen vaikka kuinka oli rentoutuspiikkiä annettu yritti nousta pystyyn. Ihan mahdottoman vaikee tilanne lähtee sitten vielä siitä pois leikkauksen tieltä. :(... Onneks ei enää kun tunti, että saadaan koira kotiin!
Ja onneks tietää, että kohtuleikkaus voi tehdä koiralle huomattavasti hyvää ja rauhottaa sen olotiloja. Toisaalta kuulemma se voi nostaa koiran testosteroni-tasoja ja se ei välttämättä sillon rauhota sitä paljoa. Mutta toivotaan parasta.
Mulla muutes intoa synnyttämään/kotiutumaan nyytin kanssa lisäs kovasti tässä se, että eräs ystävä synnytti juuri ja sain ensimmäistä kertaa pitää lähes vastasyntynyttä sylissä. Tosi nopeasti kiintyy niin pieneen ja viattomaan olentoon. Koirammekin sai tavata tämän pienen ja reaktio oli paras mitä vaan pystyi olettamaan. Totta kai terrierinä koirallamme intoa riitti, muttei negatiivisessä mielessä lainkaan. Uskon että alkuinnostuksen jälkeen koiramme tulee ottamaan uuden tulokkaan täysin perheenjäsenkseen. :)
della_79: Juu musta toi on rankkaa kun raskauskalenterit päättyy jo rv 41. :D.. Sit ei niitäkään enää voi lukea sen jälkeen = tylsempää.
Heidh: Mulla kesällä tuli allerginen reaktio värjäyksestä ja seurauksena haavat päänahasta eivät ole vieläkään parantuneet. Kävin kesällä siis kampaajalla jolta tiedustelin tarkkaan mikä väri olis turvallinen näin raskausaikana ja se sit värjäs jollain "puolikestovärillä". Nyt aion kyl kasvattaa ihan omat hiukset ja olla värjäämättä vuosiin. Kunhan saan vaan tän päänahan kuntoon, kun suurin vika on, että itelle tullu paha tapa raapia haavoja auki ja tätä on kestäny jo kuukausitolkulla. Kaikenmaailman desinfioinnit, rauhottavat pesuaineet ja rasvat kokeillu, eikä mikään auta. Kerran siis raskausaikana hiukset värjänny ja siinä lopputulos. Hmph. Mut voihan olla, ettei toisilla vaikuta mitenkään. (Huom. Oon aiemmin värjänny kaupan/kampaamon väreillä useita kymmeniä kertoja, eikä mitään allergiareaktioita)
Just_Pam: Kohta lähdetään toista hakemaan eläinlääkäristä. Mä tiedän, että olen ihan "jäissä" just nyt, kun en kykene itkemään/purkamaan tuntoa. Musta tuntuu, että itken vielä jossain vaiheessa, mut ehkä loppuillasta. Tuntu siellä kun koiralle annettiin rauhotuspiikki ja se lysähti mun syliin rennoksi alle minuutissa - vaikka varmana oli valppaana mieleltään edelleen - että on pakko esittää nyt mahdollisimman rohkeeta koirani edessä, ettei se traumatisoidu siitä tilanteesta pahemmin. Ihan kauhee tunne tosiaan, kun toinen vaistos varmana mustakin, että nyt on jotain "ikävää" edessä vaikka miten yritin olla rohkea. Koirammehan ei aiemmin ole pelännyt eläinlääkäriin menoa .. voi vaan arvata, että tämän jälkeen se ei sinne mielellään lähde. Kun koira oli jonkun minuutin siinä sylissä, nostin sen pöydälle ja se edelleen vaikka kuinka oli rentoutuspiikkiä annettu yritti nousta pystyyn. Ihan mahdottoman vaikee tilanne lähtee sitten vielä siitä pois leikkauksen tieltä. :(... Onneks ei enää kun tunti, että saadaan koira kotiin!
Ja onneks tietää, että kohtuleikkaus voi tehdä koiralle huomattavasti hyvää ja rauhottaa sen olotiloja. Toisaalta kuulemma se voi nostaa koiran testosteroni-tasoja ja se ei välttämättä sillon rauhota sitä paljoa. Mutta toivotaan parasta.
della_79
Asioista perillä oleva
meillä mies hoitaa koiranulkoilutuksen nyt ja jonkin aikaa eteenpäin, mä oon vaan koiran ja kissan kans kotona. meillä on sit sairaalareissun ajaksi suunniteltu, et josko synnytyksen aikana miehen veli käyttäisi koiraa ja muuten sitten mun sairaalassaoloaikana mies on kotona pojan ja lemmikkien kanssa ja tulee vierailuaikoina meidän luo, käy vaan kotona iltapäivällä lenkittämässä koiran ja antamassa ruokaa pojalle ja sit voikin ottaa pojan mukaan sairaalaan illalla ja tulevat sitten kotiin yöksi. miehen veljen perhe asuu onneksi n. 2km päässä meiltä ja pojan sielläolosta on jo sovittu ja he pystyy kuljettamaan pojan kouluunkin.
mä oon kans muuten hyväkuntoinen, mut toi verenpaineen kohoaminen ja edelleen jatkunut kutina huolestuttaa. mulla ei oo mitään kohonneen verenpaineen oireita, ei huimaa eikä mitään muutakaan. en edes touhua kotona ruoanlaittoa, pyykkäystä ja astianpesukoneen pesetystä kummempia ja vietän aikaa sohvassa kattelemalla telkkaria, neulomalla ja lukemalla sekä nukkumalla. toki mä oon ottanut pojan koulunkäynnin seurattavaksi ja syynään joka päivä läksyt ja wilman jne., mut en kyllä ymmärrä, miksi verenpaine voisi olla koholla. oon tehny ruokani itse ja välttänyt valmisruokia, jotta saa suolapitoisuuden kontrolloitua.
mä oon kans muuten hyväkuntoinen, mut toi verenpaineen kohoaminen ja edelleen jatkunut kutina huolestuttaa. mulla ei oo mitään kohonneen verenpaineen oireita, ei huimaa eikä mitään muutakaan. en edes touhua kotona ruoanlaittoa, pyykkäystä ja astianpesukoneen pesetystä kummempia ja vietän aikaa sohvassa kattelemalla telkkaria, neulomalla ja lukemalla sekä nukkumalla. toki mä oon ottanut pojan koulunkäynnin seurattavaksi ja syynään joka päivä läksyt ja wilman jne., mut en kyllä ymmärrä, miksi verenpaine voisi olla koholla. oon tehny ruokani itse ja välttänyt valmisruokia, jotta saa suolapitoisuuden kontrolloitua.
Lumikki84
Vauhtiin päässyt keskustelija
DiaLia: Mäkin itkin kun meidän neiti steriloitiin... Ja ainakun on jouduttu operaation takia nukuttamaan :/
Heidh: Juu, onneks silmä on parantunut jo... joten vaikka tulisi lährö ensi yönä, luulen että kun ollaan 4 päivän ahkera hoito, saattaisi riittää.. :) Mutta mutta... ulkoiluttaja ja ruokkija saa kyllä jatkaa kuuria.. Kyllähän ne pärjää, mutta mullakin on haikea olo jättää koira yksin esim. jos yöllä tulee lähtö. On se semmoinen meidän vaavi kuitenkin...
Heidh: Juu, onneks silmä on parantunut jo... joten vaikka tulisi lährö ensi yönä, luulen että kun ollaan 4 päivän ahkera hoito, saattaisi riittää.. :) Mutta mutta... ulkoiluttaja ja ruokkija saa kyllä jatkaa kuuria.. Kyllähän ne pärjää, mutta mullakin on haikea olo jättää koira yksin esim. jos yöllä tulee lähtö. On se semmoinen meidän vaavi kuitenkin...
Lumikki84
Vauhtiin päässyt keskustelija
No niin, täällä on maaginen LA tänään... Eilen oli toivoa syntymästä, kun meidän piti käydä puolen yön aikaan KYS:ssä tarkistuttamassa, tiputanko lapsivettä... noh ei se sitä ollut. Eilen myös supisteli ja sisäreidet olivat todella kipeät, joten kävely oli kipeää... tänään ovat nuo merkit laantuneet.. joten tuskin saadaan perjantai 13.päivä vauvaa :)
Nyt olisi kyllä hyvä päivä muuten, ulkona on koko yön pyryttänyt lunta ja edelleen pyryttää, olen itse syntynyt juuri tällaisella säällä :)
Noh, menemme asuntonäyttöönkin tänään.. jospa se pieni tulisi sieltä pian ! :)
Nyt olisi kyllä hyvä päivä muuten, ulkona on koko yön pyryttänyt lunta ja edelleen pyryttää, olen itse syntynyt juuri tällaisella säällä :)
Noh, menemme asuntonäyttöönkin tänään.. jospa se pieni tulisi sieltä pian ! :)
Nautiskelija
Jostain jotain jo tietävä
Nyt alkaa olla kärsivällisyys koetuksella täälläkin...
Keskiviikkona (40+3) tosiaan meni limatulppa ja tuli ekat kivuliaat supistukset, mutta sitten eilen taas ei tapahtunut yhtään mitään siihen suuntaan, että vauva olis tulossa. Höh. Mitähän se vauva oikein meinaa, tulis nyt reippaasti vaan...
Ehkä joku reipas lenkki auttais, mutta nyt on niin kauhee ilma (lumipyry), että ei oikein tee mieli mennä tuonne. Eilen täällä oli ihan pääkallokeli ja täytyi tosissaan tasapainotella, että pysyi pystyssä. Tänään en ole vielä edes ollut ulkona, mutta kauhistuttaa ajatus, että lumipeitteen alla on liukasta jäätä. Nyt ei varmaan olis kovin hyvä kaatuilla.. Ehkä haen sellaiset mummo-piikit kenkiin - mistähän niitä ostetaan?
Koirista:
Meidän koira on ollut pallittomana jo yli vuoden. Olihan se tosi loukkaantunut silloin kun tultiin leikkauksesta :( Arkielämä kuitenkin sujuu näin paljon paremmin: koiramme yritti ennen astua kaikkia mahdollisia, mutta nyt se leikkii nätisti sekä urosten että naaraiden kanssa. Paitsi jotkut urokset ovat kiinnostuineita siitä ja luulevat tytöksi - ja sekös koiraa harmittaa. Olemme bookanneet tuttuun koirahoitolaan paikan ja koira saa mennä sinne heti sitten kun vauva ilmoittaa tulostaan. Tästäkin syystä on muuten hyvä, että poikakoira on leikattu, sillä usein eivät halua hoitoloihin kuin max. yhden leikkaamattoman poikakoiran kerrallaan. Mä olen tähän asti hoitanut pidemmän iltapäivän lenkityksen koiran kanssa ja varmaan menen taas tänäänkin.
Tsemppii odotukseen - kyllä odottavan aika on piiiiiiiiiiiitkä...
Keskiviikkona (40+3) tosiaan meni limatulppa ja tuli ekat kivuliaat supistukset, mutta sitten eilen taas ei tapahtunut yhtään mitään siihen suuntaan, että vauva olis tulossa. Höh. Mitähän se vauva oikein meinaa, tulis nyt reippaasti vaan...
Ehkä joku reipas lenkki auttais, mutta nyt on niin kauhee ilma (lumipyry), että ei oikein tee mieli mennä tuonne. Eilen täällä oli ihan pääkallokeli ja täytyi tosissaan tasapainotella, että pysyi pystyssä. Tänään en ole vielä edes ollut ulkona, mutta kauhistuttaa ajatus, että lumipeitteen alla on liukasta jäätä. Nyt ei varmaan olis kovin hyvä kaatuilla.. Ehkä haen sellaiset mummo-piikit kenkiin - mistähän niitä ostetaan?
Koirista:
Meidän koira on ollut pallittomana jo yli vuoden. Olihan se tosi loukkaantunut silloin kun tultiin leikkauksesta :( Arkielämä kuitenkin sujuu näin paljon paremmin: koiramme yritti ennen astua kaikkia mahdollisia, mutta nyt se leikkii nätisti sekä urosten että naaraiden kanssa. Paitsi jotkut urokset ovat kiinnostuineita siitä ja luulevat tytöksi - ja sekös koiraa harmittaa. Olemme bookanneet tuttuun koirahoitolaan paikan ja koira saa mennä sinne heti sitten kun vauva ilmoittaa tulostaan. Tästäkin syystä on muuten hyvä, että poikakoira on leikattu, sillä usein eivät halua hoitoloihin kuin max. yhden leikkaamattoman poikakoiran kerrallaan. Mä olen tähän asti hoitanut pidemmän iltapäivän lenkityksen koiran kanssa ja varmaan menen taas tänäänkin.
Tsemppii odotukseen - kyllä odottavan aika on piiiiiiiiiiiitkä...
Snorbe
Jostain jotain jo tietävä
Huomenta!!! Tänää LA ja viel masuasukki haluaa pysyy sisällä. Eilen oli jo kaikki merkit siint, että illal/yöllä tulis lähtö supisteli, selkää poltti, ja alavatsaa koski ja käytiin siin samal kaupassa ni liikkuvassa autossa istuminen anto kivaa lisäpotkua niihin kipuihin, mut sit kun tultiin kotiin ni ne alko pikkuhiljaa hiipumaa ja yöllä ne sit oli loppun kaikki!!! PRKL!!!! :D No kyllä se sieltä joskus tulee.. Tällänen aamu avautuminen :)
della_79
Asioista perillä oleva
Nautiskelija: jos mummopiikit onvielä ajankohtaiset, näin niitä cittarissa :) mietin itsekin ihan samaa asiaa eli mummopiikkejä jossai kohtaa mut sit huomasinkin eilen tarpoessani neuvolaan ja takas et mun goretexeissa on ihan hyvä pito, joten en oo sit hankkinukaan sellaisia.
mulla menee rv 40+2 eikä mitään liikettä mihinkään suuntaan. mun mielestä supistelukin on loppunut lähes kokonaan, ainoa, mitä tunnen on vauvan liikkeet. joinain päivinä oon ihan tyytyväinen, et mitään ei tapahdu, kun taas joinakin, kuten esim. eilen toivoin, että verenpaine nousisi siinä määrin et ne joutuis ottamaan mut käynnistykseen.
mulla ois sekä koiran pallienpoisto että kissan streilointi edessä. mietin että aloitettaisiin tuosta kissasta, koska se ois halvempi vaihtoehto ja oon päässyt proggiksessa jo niin pitkälle, et oon löytäny eläinlääkäriaseman, jonne otan yhteyttä. meillähän noilla molemmilla on jotai vingettä, koiralla tosin enemmän, koska se kuvittelee olevansa alfauros ja alistaisi mielellään kaiken mikä liikkuu ja lisäksi on toi sisämerkkailu, jota nyt ollaan pidetty kurissa poikakoiran housuilla. koira yrittää panna myös kissaa ja musta tuntuu, että se haistaa kissasta sen, että kissa on naaras. nää molemmat asiat olisi hyvä hoitaa ennen maaliskuuta ja meidän perheen tulojen sukellusta. ehkä mä nyt ensi viikolla olen sit yhteydessä siihen eläinlekuriin ja varaan sen kissan steriloinnin, se tuntuis helpoimmalta ratkaisulta.
mulla menee rv 40+2 eikä mitään liikettä mihinkään suuntaan. mun mielestä supistelukin on loppunut lähes kokonaan, ainoa, mitä tunnen on vauvan liikkeet. joinain päivinä oon ihan tyytyväinen, et mitään ei tapahdu, kun taas joinakin, kuten esim. eilen toivoin, että verenpaine nousisi siinä määrin et ne joutuis ottamaan mut käynnistykseen.
mulla ois sekä koiran pallienpoisto että kissan streilointi edessä. mietin että aloitettaisiin tuosta kissasta, koska se ois halvempi vaihtoehto ja oon päässyt proggiksessa jo niin pitkälle, et oon löytäny eläinlääkäriaseman, jonne otan yhteyttä. meillähän noilla molemmilla on jotai vingettä, koiralla tosin enemmän, koska se kuvittelee olevansa alfauros ja alistaisi mielellään kaiken mikä liikkuu ja lisäksi on toi sisämerkkailu, jota nyt ollaan pidetty kurissa poikakoiran housuilla. koira yrittää panna myös kissaa ja musta tuntuu, että se haistaa kissasta sen, että kissa on naaras. nää molemmat asiat olisi hyvä hoitaa ennen maaliskuuta ja meidän perheen tulojen sukellusta. ehkä mä nyt ensi viikolla olen sit yhteydessä siihen eläinlekuriin ja varaan sen kissan steriloinnin, se tuntuis helpoimmalta ratkaisulta.
Arkimamma
Näppärä viestien naputtelija
Moi!
Eilinen oli varmasti koirallemme rankin päivä heti leikkauksen jälkeen ja kipuja se kyllä ulvo heti kun kotiin päästiin joten annoin heti hieman kipulääkettä, jotta ei niin tuskaselta tuntus. Ulvominen jatku iltaan asti jollon annoin taas kipulääkettä ja ulvominen muuttui hieman rauhallisemmaksi tasaiseksi mörinäksi (ei murinaa). Kauluri lähti kymmenessä minuutissa kaulasta kun kotiuduttiin ja totesinkin ettei varmana pidä koko vehkeestä eli parasta suojata leikkaushaavaa muilla keinoin (suojaside+urheiluteippi mahan ympärillä toimii parhaiten).
Koiramme pitäs toipua vielä ainakin 11 päivää leikkauksesta.. mun la onkin sitten jo melkein käsillä ja kun ovat kovasti veikkailleet lapsen syntyvän viimestään 29.1. Kyl nyt toivoo, että syntys sillon ajallaan tai vaikka jälkeenkin, jotta sais koiramme toipumaan ja olemaan taas iloinen oma itsensä.
Tosiaan meidänkin koira on ollut erittäin kiimanen narttu.. ja merkkailua ja sit se kun se halus bylsiä jotain, niin sillä oli jotain erikoisia riittejä siihen liittyen, et parempi että niistä pääsee eroon ja rauhottuu hieman siltä osin! Kyllä tuntu pahalta leikkaukseen viedä ja rauhotettavaks, mutta kun tietää että se voi helpottaa olotiloja kaikin puolin kaikilta, niin kyllä tämä tästä. Kyllä sitä itkikin onneks illasta, mut piti kyllä yrittää esittää rohkeeta koko päivä.
Eilinen oli varmasti koirallemme rankin päivä heti leikkauksen jälkeen ja kipuja se kyllä ulvo heti kun kotiin päästiin joten annoin heti hieman kipulääkettä, jotta ei niin tuskaselta tuntus. Ulvominen jatku iltaan asti jollon annoin taas kipulääkettä ja ulvominen muuttui hieman rauhallisemmaksi tasaiseksi mörinäksi (ei murinaa). Kauluri lähti kymmenessä minuutissa kaulasta kun kotiuduttiin ja totesinkin ettei varmana pidä koko vehkeestä eli parasta suojata leikkaushaavaa muilla keinoin (suojaside+urheiluteippi mahan ympärillä toimii parhaiten).
Koiramme pitäs toipua vielä ainakin 11 päivää leikkauksesta.. mun la onkin sitten jo melkein käsillä ja kun ovat kovasti veikkailleet lapsen syntyvän viimestään 29.1. Kyl nyt toivoo, että syntys sillon ajallaan tai vaikka jälkeenkin, jotta sais koiramme toipumaan ja olemaan taas iloinen oma itsensä.
Tosiaan meidänkin koira on ollut erittäin kiimanen narttu.. ja merkkailua ja sit se kun se halus bylsiä jotain, niin sillä oli jotain erikoisia riittejä siihen liittyen, et parempi että niistä pääsee eroon ja rauhottuu hieman siltä osin! Kyllä tuntu pahalta leikkaukseen viedä ja rauhotettavaks, mutta kun tietää että se voi helpottaa olotiloja kaikin puolin kaikilta, niin kyllä tämä tästä. Kyllä sitä itkikin onneks illasta, mut piti kyllä yrittää esittää rohkeeta koko päivä.
Mä kävin tänään tutustumassa meidän lastenneuvolan tätiin.Onko tää ihan yleinen käytäntö vai pienen kunnan etuja? Kiva täti kyllä oli ja oli kiva jutella sen kanssa tolleen ensin ilman vauvaa.Varsinkin kun me ei ehditty mihinkään valmennuksiin niin täti kertoi sitten pääasiat mitä mieleen tuli :) Sekin rauhoitti mieltä kun olen miettinyt että miten ihmeessä mä täältä korvesta menen neuvolaan jos on aivan kaameat pakkaset kun meillä on vaan yks auto niin täti sanoi että jos siltä näyttää niin kyllä hän voi sitten tehdä meille kotikäyntejä tarpeen mukaan.Ihanaa,yks stressin aihe vähemmän. Ja en sitten tiedä miten siinä niin kävi mutta tein tunnin kävelylenkin sen käynnin jälkeen siinä hirveessä tuulessa ja tuiskussa (jotain vikaa päässä?!) ja nyt lonkkia kyllä kolottaa sihen malliin että voi ensiyönä olla unet vähissä.Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.. Viimeyökin meni heräillessä kun maha-asukilla oli koko yön kauhea hepuli!Se oli ihan hassua kun muuten ollu niin rauhallinen lähiaikoina.Tulisi tänne äitin ja isin seuraan hepuloimaan sieltä! 
Arkimamma
Näppärä viestien naputtelija
Nyt rv 38 (37+6)... vielä sitkeesti aattelin, että kun mies ei oo aikoihin paljoa viihteellä ollut ja muutenkaan nähnyt kavereitaan, niin patistin sen tänä yönä kanssa käymään lähikantapubissaan moikkaamassa vanhaa kaveriaan. :) Jotenkin luottaa tähän jamaansa, ettei ihan vielä synnytä.
Jotenkin muutenkin vahva veikkaus, että kun niin väittäävät että vaikka on eka että syntys viimestään laskettuun aikaan (kuun lopussa), niin sit syntyy vasta käynnistettynä ihan helmikuun toisella viikolla. :D :)
Kävästiin äsken kantapubissa, jossa karaoke railasi ja aika nopeasti päätinkin kotiutua takasin, kun lapsi rupes vatsassa joraamaan siihen malliin ja yritti koko ajan työntää varpaitaan rintalastan päälle ihon alle.. eaw, väärä suunta! :) Ei ois pitäny vetästä kaakaota, kun tietenkin sellanen energiapaukku vielä lisää lapsen aktiivisuutta.
Tulin äsken kotia (kun vein mieheni kantapubiutumaan) ja annoin koiralle lisää kipulääkettä. Onneks toinen onnellisesti koisii vieressä ja ei ole enää selkeästi sellasia kipuja kun eilen/viime yönä. Koko torstai ja to-pe yö meni nimittäin koiraparalla ynisten kipujaan. :(.. Kyllä jaksoin eilen (pe) ihmetellä, miten pirteästi tervehti naapureita "ihan kun normaalisti" häntää heilutti ja oli oma itsensä, eikä arastellut lainkaan. Muutenkin alkoi eilen syömään jo parhaita herkkuja mitä sai ja leikkipä tässä äsken kotiuduttuani jo leluillaankin. Otin tosiaan sen kaulurin pois melkein heti, kun koiramme vihaa sitä selkeästi ja suojasin haavan siteellä ja urheiluteipillä - ne kestää hyvin aktiivisen terrierin toimintoja ainakin paremmin kun joku tötterö, jonka koiramme heti ensiminuuteilla potkas pois kotiin tultuaan leikkauksen jälkeen. Kyllä tämä tästä.. kaikki menee ihan hyvin...
Ainiin ja tosiaan, 13. pe meni just pois alta, eli ei synny sitten tuohon taikauskon päiväänkään. Hehheh.. ois ollu kyl hauska jos ois syntyny...
Nautiskelija: Mustakin tuntu, että kun haettiin koira pois leikkauksesta, että se on ihan sillain et ei enää haluis palata kotia.. mut kyllä se aika pikaseen tokeni ja loppu multa onneks sellanen mielikuva. On ihan oma itsensä ollut tässä jo tänään taas!
Mut siis mullakin max se noin 3 viikkoa, niin se on nyytti sylissä meidänkin perheessä. <3!!
Jotenkin muutenkin vahva veikkaus, että kun niin väittäävät että vaikka on eka että syntys viimestään laskettuun aikaan (kuun lopussa), niin sit syntyy vasta käynnistettynä ihan helmikuun toisella viikolla. :D :)
Kävästiin äsken kantapubissa, jossa karaoke railasi ja aika nopeasti päätinkin kotiutua takasin, kun lapsi rupes vatsassa joraamaan siihen malliin ja yritti koko ajan työntää varpaitaan rintalastan päälle ihon alle.. eaw, väärä suunta! :) Ei ois pitäny vetästä kaakaota, kun tietenkin sellanen energiapaukku vielä lisää lapsen aktiivisuutta.
Tulin äsken kotia (kun vein mieheni kantapubiutumaan) ja annoin koiralle lisää kipulääkettä. Onneks toinen onnellisesti koisii vieressä ja ei ole enää selkeästi sellasia kipuja kun eilen/viime yönä. Koko torstai ja to-pe yö meni nimittäin koiraparalla ynisten kipujaan. :(.. Kyllä jaksoin eilen (pe) ihmetellä, miten pirteästi tervehti naapureita "ihan kun normaalisti" häntää heilutti ja oli oma itsensä, eikä arastellut lainkaan. Muutenkin alkoi eilen syömään jo parhaita herkkuja mitä sai ja leikkipä tässä äsken kotiuduttuani jo leluillaankin. Otin tosiaan sen kaulurin pois melkein heti, kun koiramme vihaa sitä selkeästi ja suojasin haavan siteellä ja urheiluteipillä - ne kestää hyvin aktiivisen terrierin toimintoja ainakin paremmin kun joku tötterö, jonka koiramme heti ensiminuuteilla potkas pois kotiin tultuaan leikkauksen jälkeen. Kyllä tämä tästä.. kaikki menee ihan hyvin...
Ainiin ja tosiaan, 13. pe meni just pois alta, eli ei synny sitten tuohon taikauskon päiväänkään. Hehheh.. ois ollu kyl hauska jos ois syntyny...
Nautiskelija: Mustakin tuntu, että kun haettiin koira pois leikkauksesta, että se on ihan sillain et ei enää haluis palata kotia.. mut kyllä se aika pikaseen tokeni ja loppu multa onneks sellanen mielikuva. On ihan oma itsensä ollut tässä jo tänään taas!
Mut siis mullakin max se noin 3 viikkoa, niin se on nyytti sylissä meidänkin perheessä. <3!!
Nautiskelija
Jostain jotain jo tietävä
della_79: Kiitos vinkistä "mummopiikeistä"! löysin eilen Cittarista sellaiset ja ehkä tänään lähden pitkälle kävelylenkille ja saan vauvaan vauhtia.. Pitäis hankkia koirallekin jotkut vastaavat kapistukset, sillä se ei suostu menemään pihalle kun meidän piha on niin liukas. Muutenkin koira on aika fussy: ehkä just leikkaus sai aikaan sen, että se käyttäytyy nykyään niin homomaisesti... ;)