Syyssuhinat

Keskustelun 'Laskettu aika maaliskuussa 2012' aloitti Madie, 1 syys 2011.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Madie Ihastunut foorumiin

    Onnea henskumaijalle mahdollisesta pojasta :) Jännä nähdä pitikö testi lopulta paikkaansa. Oon itse miettinyt, että pitäiskö huvin vuoksi tilata tuollainen testi, jos rakenneultrassa ei taaskaan sukupuoli paljastu. Vaikka kyllä mä viimeksikin selvisin hengissä vaikka sukupuoli selvisi vasta synnytyksessä ;)

    Täällä oltiin viikonloppu mummulassa ja oli niin ihanaa. Ei ole oikein ollut ruokahalua ja asiaa ei ole auttanut se, että itse täytyy vielä ruoka laittaa ja oikein täytyy etukäteen miettiä mitä sitä syö. Oli helpotus mennä valmiiseen ruokapöytään, kun ruoka tulee vähän niinkun yllätyksenä eikä tarvitse tietää sitä päiviä etukäteen. Meni ruoka huomattavasti paremmin alas :)

    Täälläkin on liitoskipuja ollut iltaisin ja usein myös aamuisin jo muutaman viikon ajan. Lantio myös paukkuu inhottavasti aika ajoin :D
  2. henskumaija Aloittelija

    hehee.. kiitoksia kaikille! :)
    Mä en tosin usko testitulokseen vaan jokin mun sisällä sanoo että
    se on tyttö joka sieltä maaliskuussa putkahtaa.. :)
    Ja kumpikin niin tyttö kuin poika on tosiaankin aivan yhtä tervetulleita mutta nyt siis vaan fiilisten pohjalta.. :)
    Se on ihan hauska se testi ja kunhan sitä ei ota ihan kuolemanvakavasti niin se kannattaa kyllä tehdä jos on mahdollisuus! :)

    Me halutaan kyllä tietää sukupuoli ennen synnytystä. Jos ei rakenneultrassa näy niin mennään siihen 4D erikoisultraan. :)

    Täällä maha kiristyy kovin aina välillä ja odotan kuumeisesti liikkeitä tuntevaksi.. Oma äitini on tuntenut minun ja mun sisarusten liikkeet ennen rv 15. :)

    Aivan ihanaa syyspäivää teille kaikille!
    Musta on tullut kauhee itkupilli ja tunteellinen tyyppi tän raskauden myötä ja haluankin sanoa teille kaikille että olette olleet suuri apu.. tuki ja turva tän raskuaden kanssa!
    Ajatella että ihmisiä joita ei edes "tunne"! :) Mutta tältä palstalta on saanut apua ja tukea oli kyse sitten mistä tahansa..
    Joten KIITOS!! :)
  3. TsN Peruskäyttäjä


    Oon kyllä ahkeraan käynyt täällä lukemassa, mutten oo saanu kirjoitettua mitään omia kuulumisiani.

    Täällä tännään vierähtää käyntiin rv 17 huh huh 16 viikkoa takana! :D aika mennee niin nopiaa. Hittusia liikkeitä oon ollu välillä tuntevinaan. Tää toinen raskaus nii tuntee todennäkösemmin aikasemmin kun ekasta, sillon ekat liikkeet tunsin muistaakseni rv 17+. :)

    Mulla kyllä mennyt tää raskaus niin hyvin ja helposti, että ei voi ku hehkuttaa. Tuskin muistan, että oon raskaana. Eilen etova olo -> oksensin ja meni sillä ohi. Mutta tuommosta viimes oli joskus pari kolme viikkoa sitten, eli erittäin harvakseltaan ollut pahaa oloa.
    MUTTA päänsärkyä on kyllä ilmennyt! :O Luin että teillä muillakin on ollut ja kyllä on tympeää. KErran piti jo panadolia ottaa, ku en ennää kestäny, huimaa myös kovasti välillä, mutta ei päivittäin. Johtunee tieten molemmat myös siitä, että hb romahtanu taas alas ja verenpaineetki alhaiset.

    Mutta onnitteluja on raskaudesta jo tullut. :D maha pompannu esiin jo joku aika sitten ja on jo sen näkönen että ois yli puolen välin. pitäski päivittää tuonne uus masukuva. :)

    Oikein hyviä vointeja teille kaikille! :)
  4. Tiinagr Aloittelija

    Heissan

    Täälä iski hirveä lenssu päällensä :( Molemmat sieraimet niin tukossa ettei happi kulje. Niskat niin jumissa et oikein särkee ja samaten päätä särkee, huimaa ja pahoinvointia vieläkin. Tunnen olevani aivan romu ;(

    Maha on pullahtanut mukavasti esille, ollen jo aikamoinen pallo :) Eilen tuntui potkija jo niin, että mieskin ne huomasi kun käden laittoi mahan päälle :D Oli ihan täpinöissään sitten :)

    Neuvola olis reilun tunnin päästä, täytyykin sieltä kysellä onko mitään helpotusta tähän flunssaan mahdollista ottaa... Höyryhengitystä eilen kokeilin, mutta kun en saa hengitettyä nenän kautta ollenkaan, niin eihän ne höyryt sitten mitään auttanu :s
  5. Niituli Aloittelija

    TIINAGR: Miulla auttaa sarvikuono ja suolatipat (samat mitä vauvoille ja pienille lapsille käytetään). Suosittelen kokeilemaan tuota sarvikuonoa. Aluksi voi tuntua kamalalle ja hankalalle, mutta kyllä se helpottaa. Tosin kaikki ei siitä tykkään. 

    Täällä taas pelottaa kovasti, kun mitään tuntemuksa ei ole masussa enää...mutt toisaalta miun kohtu on kallistunut paljon taaksepäin, joten se voi olla yks syy. Onneks neuvola on ens viikolla. Tarttee vaan luottaa siihen, ett vipeltäjä voi hyvin. Onko muilla samankaltaisia pelkotiloja?
  6. Ksmirre Peruskäyttäjä

    Niituli, mulla on kans välillä alkanu tulla pelkoja siitä, että entä jos mahassa ei olekaan kaikki ok. Pahoinvoinnit alkaa pikkuhiljaa lieventyä, päänsärkyjä on edelleen, ja mahakin on kasvanut jo niin, että suurin osa on jo pelkästään sen vuoksi huomannut raskauden, eli on ollut pakko kertoa kaikille vaikkei olisi ehkä vielä halunnutkaan. Mutta kun mitään liikkeitä ei tunnu (kaiken järjen mukaan ei pitäisikään tuntua, viikot vasta 14+0), hirvittää, että entä jos seuraavassa neuvolassa todetaankin, ettei vauva olekaan enää elossa. Huokaus. Seuraava neuvolakin on vasta kahden viikon päästä. Eniten tässäkin hirvittää se, että jos joutuisi noille isommille lapsille, varsinkin esikoiselle, joka odottaa uutta pikkusisarusta tosi innoissaan, kertomaan, ettei sitä sitten tulekaan.
  7. Kaika Rakastunut foorumiin

    Tiinagr:lle pikaista paranemista!

    Peloista: Eilen olin terapia-altaassa (jossa lämmintä vettä) lillumassa ja jotenkin se vesi kiersi tuolta jalkovälistä ja tuntui just samalta ku lapsiveden meno. Kaikki siis kunnossa, mutta kyllä mä taas ehdin jo kaikenlaista kelaamaan :/


    Omaa: Kävin eilen lihaskuntotestissä ja tulos oli oikein mainio. Tekee myös mulle uuden ohjelman, jossa mulle uusia liikkeitä. Tästä on hyvä jatkaa noita suklaalevy illassa iltapaloja :DD
    Tyttö on todistetusti sanonut 4 sanaa: anna, mummo, äiti, mamma (äiti siis tulee molemmilla kotimaisilla :D).
    Siinäpä tarkeimmät tähän väliin.
  8. milin Peruskäyttäjä

    Pikaisesti vastaan, Tiinagr, olen kysynyt meidän perheen tuttavalta korvalääkäriltä joka on kylläkin jo eläkkeellä oleva professori, hän oli sitä mieltä että Otriviniä voi turvalliesti käyttää jos tarve vaatii, tosin ei pitkiä aikoja. Samoin neuvolassa sanottiin viimekerralla ku asiasta kysyin.. Esikoiselta jouduin myös muutaman kerran käyttämään ja terve typykkä :)
  9. Epedriini Aloittelija

    Heips, 

    Ekaa kertaa kirjoittelen tänne. On ollut tosi kiva lueskella kaikkien kuulumisia ja vertailla omaa etenemistä. 

    Nyt menossa 15+5 ja olo on hyvä. Välillä jopa tuntuu että liian hyvä, onko siellä mahassa kaikki kunnossa ja hyvin. Ei pahoinvointia eikä mitään, maha kasvaa pikkuhiljaa ja olen jo siirtynytkin mammahousuihin. Ihanat päällä, ei kiristä tai purista, ainoa ongelma on, että tuntuu vähän valahtavan mutta sen en anna haitata. :) Vielä kuitenkin käytän vähän väljempiä paitoja.. Maha ei vielä selkeä vauvamaha, mun mielestä. Miehen mielestä on mutta ittestä tuntuu vaan turvotukselta.. 

    Mä kerroin töissä aika ajoissa, 13 viikon kohdalla. Pomo olikin jo odotellut että kerron. Sanoi että oli heti kesälomilta palattuani hokannut asian ja kuumeisesti oli koittanut pohtia millä viikolla menen. Oli tosi iso helpotus saada asia kerrottua, jännitin suhtautumista mutta turhaan. Oikein oli jopa onnellinen ja iloinen (kyseessä mies). Muut eivät töissä asiasta tiedä, saavat sitten tietää kun maha pullahtaa kunnolla ulos. :) 

    Seuraavaa ultraa odotellessa joka on sitten lokakuun lopussa, eli sitten mennään viikolla 20. Olisi kiva jos selviäisi kumpi mahassa asustaa :) 

  10. Artemis Aloittelija

  11. Mykkyrä Aloittelija

    Nella^, meillä ainakin huumorintaju kohtaa! Ihan viihdyttävä lukea, vaikken paljonlti taida enää vaatteita tarttekaan ostaa... =D
  12. Madie Ihastunut foorumiin

    Aika huippu tuo Nellan linkki emoticon  Olisin varmaan huutanut, jos vaatteet ei olis melko varmasti liian isoja.

    Melko hiljaista ollut täällä viime päivinä. Ehkä johtuu siitä, että kaikilla menossa viikot, joilla ei tunnu tapahtuvan yhtään mitään.. Meillä on vielä esikoinen ollut flunssainen nyt viikon niin ei olla mihinkään päästy tällä viikolla ja aika oikein matelee!
  13. ViuVau Peruskäyttäjä

    Hihhiii.. :D Olipas hauska tuo Nellan linkki. :) Harmi vaan kun vaatteet on isoja... 

    Täällä ollaan oltu viikon verran flunssan kourissa ja oon joutunu oleen pois töistäkin kun nousi kuume, harvinaista mulle.. Yleensä mun flunssat kestää sen 3 päivää, nyt ei näy loppua vieläkään... Mies on kans flunssanen ja tytsyllä vuotaa hieman nenä, mutta vielä on vähällä selvitty. Ärsyttää kun ei saa mitään noita flunssalääkkeitä ees käyttää, joten teellä ja sympatialla ollaan menty.

    Mua on ruvennu hieman huolestuttaan kun parina iltana ollu aivan selkeitä supistuksia ja tosi ikävän tuntusia. Koko alamaha on ihan pinkeenä ja selkää särkee, tosin ovat lyhytkestoisia kyllä, mutta niitä on molempina iltoina nyt tullu sen reilu kymmenkunta peräkkäin. Ehkä johtuu sitten vaan tuosta flunssasta. 
    Esikoisen kanssa oli sama juttu, mutta en muista millä viikoilla alko nuo supistukset.. Tosin 29+1 olin jo auennu aika reippaasti ja jouduin vuodelepoon sairaalaan. Nyt siis pelkään että taas käy samoin. 

    Sitten tää paino... Millä sen saa ees vähän nousemaan..???!!! Syön jo päivässä parhaillaan sen 2-3 lämmintä ateriaa+muut närppimiset ja en syö ees mitenkään epäterveellisesti. Mulla jo neuvolassa kysyttiin, että enkai laihduta kun paino oli tippunu sen 2kg alusta ja nyt on 4kg.. Ei varmaan kuullosta huolestuttavalta, mutta mua se häiritsee kovasti ja mietin koko ajan että onko pienellä kaikki kunnossa...
    Mulla on siis jo pahat olot aikalailla kokonaan loppuneet, mitä nyt joskus saattaa hieman välillä etoa jos maha on liian tyhjä.

    Anteeksi, tulipahan omaa napaa taas pitkästi... 

    Voimia kaikille flunssan kourissa oleville ja pikaista paranemista!
    Ja kaikille muillekkin hyviä vointeja! :)
  14. Marika82 Aloittelija

    Heippa!!

    Tässäpä meiän viimeisimmät kuulumiset (en kirjoita tätä enää erikseen neuvolakuulumisiin ja ultrakuulumisiin)

    Viikko sitten torstaina oli neuvolalääkäriaika, mulla ja esikoisella. Innosta puhkuen sinne mentiin ja ensimmäiseksi tietenkin pissat purkkiin. Sovittiin neuvolantätin kanssa, että mut otettaisiin ensimmäisenä syyniin. Mitattiin paino ja RR. Sitten tehtiin sisätutkimus ja kaikki tuntui olevan ok. Olin jo pomppaamassa ylös, kun lääkäri tokaisi, että josko niitä sydänääniä vielä kuunneltaisiin. Joo, tietty!! Niitähän varten sinne oltiin menty. Lääkäri etsi ja etsi, vaan ei löytänyt :O Sanoi sitten että haluaisi ne saada kuuluviin kyllä, mutta ei taida aika riittää niiden etsimiseen enää. Yrittivät selittää, että onhan sydän aika pieni elin ja viikot eivät välttämättä täsmää jnejne...pettymys oli silti valtava. En kuitenkaan siinä vaiheessa vielä luovuttanut, vaan annoin mennä ohi. Joskus niitä ei saada kuulumaan, jospa lääkäri yritti liian ylhäältä, yritin selittää itselleni.

    Kaikki meni hyvin tämän viikon alkuun asti, jolloin alkoi niukka verinen vuoto. Soitin neuvolaan ja kerroin tilanteen. Niin, tuota vähän pelkäsinkin, sanoi täti puhelimeen :O TÄH!! Et sitte voinu heti silloin torstaina mainita, vaan yritit selitellä jotain ihan muuta. Toisaalta sanoi myös että voi olla ihan normaalia, että katsellaan. Torstaina menet sitten ultraan, tapahtui mitä tahansa.

    Vuoto jatkui ja runsastui päivä päivältä, kunnes tänä aamuna heräsin klo 6.30 polttaviin aaltoileviin alavatsakipuihin. Yritin kuitenkin vielä nukkua, mutta en saanut kivuilta enää unta. Hengittelin ja odotin uutta aaltoa. Esikoinenkin heräili aikaisin jo seitsemältä ja vähän ennen puolta kahdeksaa noustiin. Mun piti siitä melkein juosta vessaan, koska tuntu että nyt tulee vuotoa reilusti. Ja niin tulikin. Siinä se sitten oli, ajattelin ja sanoin miehellekki niin. Mies otti esikoisen ja mä menin suihkuun peseytymään ja helpottamaan kipuilua, joka jatkui edelleen. Sain hiukset pestyä, kun tunsin poksahduksen mahassa ja sen jälkeen alkoi vuotaa tosissaan ja meinasin pyörtyä sen näkemisestä. Sen verran taisin tömähtää lattiaan istuessani sinne, että mies tuli katsomaan, että onko kaikki ok. Annoin suurimmat veret valua viemäriin ja suihkutin sitten lattian puhtaaksi. Syötiin aamupalaa ja mentiin yläkertaan lepäilemään ja tokeentumaan tilanteeseen. Sitten tuli taas tarve mennä vessaan ja kun sain istuttua tunsin kuinka joku klöntti tuli ulos :( Pieni vauvamme <3 Sen jälkeen verenvuoto vähenikin huomattavasti ja olokin oli jo parempi. Lähdin esikoisen kanssa jo lounaalle alakertaan ja mun äitikin tuli aika pian, koska meillä oli edelleen ultra- aika varattuna ja sinne mentiinkin. Äitille kerroin tilanteen ja halattiin ja itkettiin.

    Ultrassa kerroin tilanteen ja lääkäri kuitenkin katsoi tilanteen todetakseen, että tyhjentynyt on. Ei myöskään näkynyt istukanrippeitä, mutta antoi kuitenkin kohtua supistavat lääkkeet mukaan, jotka otan huomenna aamulla kera särkylääkkeen, koska tekevät kuulemma mahan kipeäksi. Kolmen viikon päähän määräsi vielä verikokeen varmistukseksi, että kohtu on tyhjentynyt eikä hormonia erity enää. Yhdet menkat pitää odottaa ennen kuin voi alkaa yrittämään uudestaan. Nyt ei tunnu siltä, että olisin valmis vielä silloinkaan. Katotaan sitten tilanne uudestaan.

    En oo oikein osannu edes itkeä vielä tänään. Oon itkeny tätä jo viime torstaina ja tälläkin viikolla pariin otteeseen. Nyt itkettää tätä kirjoittaessa ja muistellessa päivän tapahtumia. Toisaalta on helpottunut olo, että asia selvisi ja kohtu oli tyhjentynyt hyvin.

    Nyt kun ajattelen asiaa, niin raskausoireet hävisivät varmaan pari viikkoa sitten. Epäilen, että vauva on ollu jo pidemmän aikaa kuolleena sisälläni ja vasta nyt päätti tulla ulos. Toivon, että tää ei pelästytä ketään eikä tuo lisää pelkoa kenellekkään. Toivotan teille muille ihanaa raskausaikaa!!! Onneksi mulla on jo tuo yksi taapertaja lohduttamassa ja antamassa toivoa tulevaisuuteen :)

  15. Pachamama Peruskäyttäjä

    Voi Marika - Olen pahoillani :( Millä viikolla olit...? Täytyy kyllä sanoa, että sulla tuntuis olevan aivan älytön asenne ja kyky ajatella niin valoisasti kuin tuossa tilanteessa vain voi. Ja selkeästi sulla on ihana, rakastava perhe <3 voimia ja kaikkea hyvää tulevaan.>
  16. Sanya Aloittelija

    Voi ei Marika82 :( Todella surullinen asia on teitä kohdannut. Toivon koko perheellenne oikein paljon voimia ja jaksamista surun keskelle.
  17. Kaika Rakastunut foorumiin

    Marikalle paljon voimia käsitellä asia!

  18. mine88 Peruskäyttäjä

    Paljon voimia Marika82:lle.  Ihanaa että sulla on perhe kuitenkin tukenas..
    Toivon teille paljon onnea tulevaisuuteen pienen yrittämiseen, kun olette ite siihen valmiita. :) Ehkä kaikella on jokin tarkoitus tässä elämässä... 
  19. henskumaija Aloittelija

    Marika82: *Iso halaus*

  20. Inkivääri Tuttu foorumilla

    Paljon voimia Marikalle täältä myös! Toivotaan, että joskus tosiaan tulee vielä sekin hetki, kun saatte toisen pienokaisen perheeseenne!

Jaa tämä sivu