Syyskuun säpinät

Mulla on tänään ultra käynti, toivon että sanoisivat että käynnistetäänkö tää ja millon.( ja toisaalta toivon että tää syntyisi luonnostaan ennen sitä käynnistystä) En jaksaisi millään odottaa vielä monen monta viikkoa. Sekä mitä oon lukenut tästä vasta aineesta niin tuntuisi paremmalta että se vauva syntyisi kuin olisi tuolla mahassa vasta aineiden kera.
 
Muaki supisteli nukkumaan mennessä vähä kivuliaasti jonku aikaa, ilta oli muutenki jotenki tosi surkia, mieli maassa ja tosi väsyny. En jaksanu kellottaa tai alkaa enempiä miettii, ois sitä heränny jos ois kunnolla kipiäksi muuttunu.
 
Meille syntyi esikoinen 6.9 illalla, sitte kun supistelut alko niin alkuunsa oli vaan sellasia harkkasuppareiden tyyppisiä ja siitä ne sit ihan yhtäkkiä voimistu niin että itku oli lähellä.. mut kyllä oli kipu sen arvosta! parasta mitä ihmiselle voi tapahtua:)
 
Onnea Oonaa ja Cenni! :happy: Cennin pikkuiselle tulikin sama syntymäpäivä meidän pojan kanssa :)
 
Täällä on huomenna viikon verran nautittu uudesta pienestä ihmeestä, vastasyntyneen tuoksu on huumaava :dummy::Heartblue

Toinen synnytys oli upea kokemus, toki edellinenkin oli lopputuloksensa puolesta ihana, mutta siinä meni myös monta asiaa todella pieleen.

Itsellä supistukset alkoivat ihan yhtäkkiä yöllä, 10 minuutin välein niitä tuli koko ajan napakoituen, iltapäivällä lähdettiin sairaalaan ja matkalla väli oli n. 4 minuuttia. Siellä oltiin hieman yli 4 tuntia ennen pojan syntymää. Itse ponnistusvaihe kesti vain hetken ja poika syntyi "luomuna" ja hyvävointisena. Ystäväni hoiti synnytyksen ja kyllä jäi tosi ihana fiilis koko hommasta!!

Onnea kaikille synnyttäneille ja tsemppiä sitä odotteleville, elämä on ihmeellistä.. :Heartbigred
 
Täällä ei vielä minkäänkään oloisia suppareita taikka muita oireita jotka viittaisivat synnytyksen lähenevän. Esikoinen syntyi 40+6 ja nyt menossa 39+0. Perjantaina pääsen taas ultraan, kun vauvalta löytyi rytmihäiriöitä viime neuvolassa. Käytiin siis jo sairaalassa niitä tutkailemassa. Joku etappi siis edessä. Ja tietysti mietityttää nuo sydämen rytmihäiriöt joita kyllä itselläkin on nyt loppuraskaudesta tullut. Saisi jo syntyä :Heartred
 
Mulla nyt 39+0 ja esikoisen LA olis 20.9. mutta ei nyt ihan kauheasti ole vielä ilmotellu tulostaan tuo pikkuinen :) aika eloisa kuitenkin on että maha kyllä pullahtelee millon miltäkin puolelta
Välillä iltaisin sängyssä supistellut jonkin hetken..

Nukkuminen tai sen yrittäminen on jo aika tukalaa.
Mutta ei muutakun eteenpäin! :talk017
 
Nyt tulee pitkä viesti! Onko kellään tietoa käynnistyksestä äidin väsymyksen tai kipujen vuoksi ja kuinka helposti semmonen myönnetään?
Itellä nyt tilanne oikeesti niinki perseestä et vauva painaa jotaki hermoa tai muuta vastaavaa että vasen jalka menee tunnottomaksi, ja lonkka on jumalattoman kipiä. Lonkka ja iskias kivusta oon kärsiny koko raskauden ajan mutta nyt viikon sisään tilanne on pahentunut ja seisaalleen nousu on itkun ja avun takana. Eli yöllä noustaan pissalle itkun kanssa hiiiiiiiirveen hitaasti, jonka takia kerran ei vessaan asti ees kerinny ku pissit housussa. Oon päivisin yksin kotona miehen ollessa töissä ja tällön en uskalla istahtaa tai mennä makoilemaan turhan takia koska yleensä mies auttais mut ylös. Tai vaihtoehtosesti nousen ite itkun ja hampaitten kiristysten kans. Täyttä varmuuttahan ei ois ettäkö asiaa helpottaa kuha vauva on ulkona mut jos auttaa nii mielellään ottasin vaikka heti LA jälkeisenä päivänä sen käynnistyksen ku oottasin siitä viel kaks viikkoa pissat öisin housussa ja silmät itkusta turvonneina.
Ja otanko asian puheeksi neuvolakäynnillä, vai suoraa synnärille soittoa ja kyselyä vai vai vai?
 
Nyt tulee pitkä viesti! Onko kellään tietoa käynnistyksestä äidin väsymyksen tai kipujen vuoksi ja kuinka helposti semmonen myönnetään?
Itellä nyt tilanne oikeesti niinki perseestä et vauva painaa jotaki hermoa tai muuta vastaavaa että vasen jalka menee tunnottomaksi, ja lonkka on jumalattoman kipiä. Lonkka ja iskias kivusta oon kärsiny koko raskauden ajan mutta nyt viikon sisään tilanne on pahentunut ja seisaalleen nousu on itkun ja avun takana. Eli yöllä noustaan pissalle itkun kanssa hiiiiiiiirveen hitaasti, jonka takia kerran ei vessaan asti ees kerinny ku pissit housussa. Oon päivisin yksin kotona miehen ollessa töissä ja tällön en uskalla istahtaa tai mennä makoilemaan turhan takia koska yleensä mies auttais mut ylös. Tai vaihtoehtosesti nousen ite itkun ja hampaitten kiristysten kans. Täyttä varmuuttahan ei ois ettäkö asiaa helpottaa kuha vauva on ulkona mut jos auttaa nii mielellään ottasin vaikka heti LA jälkeisenä päivänä sen käynnistyksen ku oottasin siitä viel kaks viikkoa pissat öisin housussa ja silmät itkusta turvonneina.
Ja otanko asian puheeksi neuvolakäynnillä, vai suoraa synnärille soittoa ja kyselyä vai vai vai?

Hei! Tulin lokakuisista kuikuileen. Kyllä mun mielestä nyt on tuo on sellainen juttu että synnärille menisin, riippuen koska on seuraava neuvola. Tai soita neuvolan tädille ja kysy miten kannattaa tehdä. Kyllä kun äidin toimintakyky noin rajusti heikkenee, niin huomioivat sen. Silloin kun äidin ei oo hyvä olla, ei oo vauvankaan. Ja jos rv. 38 on täynnä niin LA ei tarvi odotella. Itselle on sanottu että voinnin huonontuessa herkästi vaan synnytyksen vastaanottoon. Et tee mitään väärin, jos ja kun sinne menet. Tsemppiä sinulle! :Heartred
 
No niin ultrassa käyty, kaikki ok vauvalla, viikon päästä taas uudelleen, ja sillon ehkä käynnistävät synnytyksen, tän vasta aineen takia. Eli ultra käynti 20.9 ja laskettu aika olisi 22.9. Nyt toivonkin että viikon sisällä tää tulisi itsestään pihalle, tehtiin myös sisä tutkimus jossa oli siis kahdelle sormelle auki, mutta kanavaa vielä 3-4cm. En ihan tiedä mitä toi tarkoittaa. Mut sen muistan kun esikoista käynnistettiin niin olin ihan täysin kiinni, sillon kun käynnistys pillereitä aloin napsimaan. Joten nyt vaan supistuksia tänne päin :)
 
Hei! Tulin lokakuisista kuikuileen. Kyllä mun mielestä nyt on tuo on sellainen juttu että synnärille menisin, riippuen koska on seuraava neuvola. Tai soita neuvolan tädille ja kysy miten kannattaa tehdä. Kyllä kun äidin toimintakyky noin rajusti heikkenee, niin huomioivat sen. Silloin kun äidin ei oo hyvä olla, ei oo vauvankaan. Ja jos rv. 38 on täynnä niin LA ei tarvi odotella. Itselle on sanottu että voinnin huonontuessa herkästi vaan synnytyksen vastaanottoon. Et tee mitään väärin, jos ja kun sinne menet. Tsemppiä sinulle! :Heartred
Kiitti vastauksesta!
Jotenki kaipaa rohkasua tällasessakin asiassa, tottunu siihen et kyllä mää pärjään ja ei halua rasittaa toisia yms nii iso kynnys vaatia tässäkin asiassa sitä käynnistämistä. Laitan heti tänään jo neuvolan tädille viestiä ja katson mitä hän vastaa.
 
Kiitti vastauksesta!
Jotenki kaipaa rohkasua tällasessakin asiassa, tottunu siihen et kyllä mää pärjään ja ei halua rasittaa toisia yms nii iso kynnys vaatia tässäkin asiassa sitä käynnistämistä. Laitan heti tänään jo neuvolan tädille viestiä ja katson mitä hän vastaa.

Neuvola on juuri sitä varten, että neuvoo ja tukee raskausaikana. Askarruttaa mikä asia vaan, niin sinne aina ja herkästi yhteyttä. Ne on töissä sielä juuri sua varten, yksin ei saa eikä tarvitse jäädä asioita pohtimaan. Sinun ja vauvan vointi on nyt tärkeintä. :Heartred
Hyvä että otit yhteyttä neuvolaan. Terveisin itsekin hoitoalan ammattilainen. :)
 
Hyvä, että Riikkarii otit neuvolaan yhteyttä. Täytyy vaan vaatia! Äidin hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeää :Heartred joten uskon, että ottavat sinut tosissaan ja pääset käynnistykseen. Tsemppiä!
 
Mistä lie johtuu tääki ettei muka uskaltas vaatia ja kysyä ja kertoa, vaikka sitä vartenha ne siellä on. Tai eihän sitä tarvi ku kerta/pari tuntee ettei oo kuunneltu tai otettu tosissaan kun on terveyspuolen ihmisiin ottanu yhteyttä nii jää paha maku suuhun ja luulee sen tapahtuvan aina. :/ jospa tässä jotakin helpotusta sais.
 
Nyt tulee pitkä viesti! Onko kellään tietoa käynnistyksestä äidin väsymyksen tai kipujen vuoksi ja kuinka helposti semmonen myönnetään?
Itellä nyt tilanne oikeesti niinki perseestä et vauva painaa jotaki hermoa tai muuta vastaavaa että vasen jalka menee tunnottomaksi, ja lonkka on jumalattoman kipiä. Lonkka ja iskias kivusta oon kärsiny koko raskauden ajan mutta nyt viikon sisään tilanne on pahentunut ja seisaalleen nousu on itkun ja avun takana. Eli yöllä noustaan pissalle itkun kanssa hiiiiiiiirveen hitaasti, jonka takia kerran ei vessaan asti ees kerinny ku pissit housussa. Oon päivisin yksin kotona miehen ollessa töissä ja tällön en uskalla istahtaa tai mennä makoilemaan turhan takia koska yleensä mies auttais mut ylös. Tai vaihtoehtosesti nousen ite itkun ja hampaitten kiristysten kans. Täyttä varmuuttahan ei ois ettäkö asiaa helpottaa kuha vauva on ulkona mut jos auttaa nii mielellään ottasin vaikka heti LA jälkeisenä päivänä sen käynnistyksen ku oottasin siitä viel kaks viikkoa pissat öisin housussa ja silmät itkusta turvonneina.
Ja otanko asian puheeksi neuvolakäynnillä, vai suoraa synnärille soittoa ja kyselyä vai vai vai?

Mulla on vähän sama tilanne. Mulla alkoi iskias kivut rv 8, mut kun ne on helpottaneet niin saan suonenvedon kaltaisia kipu piikkejä nivusiin. Tätä ollut nyt pari viikkoa. Pahimmat on illat, jolloin en pysty enää seisomaan kun sattuu niin paljon. En tiedä painaako tuo vauva johonki sellaiseen kohtaan vai mistä tuo kipu johtuu, kahdessa aiemmassa raskaudessa ei tätä ollut. Lisäksi tuon vauvan liikkeet sattuu aivan törkeästi. Must tuntuu ettei tuota mun nivus kipua oteta oikein tosissaan neuvolassa, eilen mun äiti tuli hoitamaan lapsia ( mies tekee reissu työtä) kun itkin niin kivusta. Eilen illalla jouduin konttaamaan vessaan kun muuten en olisi päässyt, nyt taas alkoi nivusiin sattumaan ja pelkään nousta ylös koska jalat pettää heti alta ja alapäähän sattuu. Huomenna mulla on yliaikakontrolli ja aion sanoa olevani niin väsynyt tähän ja etten pärjää näitten kipujen kanssa yksin kahden lapsen kanssa. Tsemppiä sinne ja kerrot kivuistasi, sitä varten ne on! ♡
 
Mulla on vähän sama tilanne. Mulla alkoi iskias kivut rv 8, mut kun ne on helpottaneet niin saan suonenvedon kaltaisia kipu piikkejä nivusiin. Tätä ollut nyt pari viikkoa. Pahimmat on illat, jolloin en pysty enää seisomaan kun sattuu niin paljon. En tiedä painaako tuo vauva johonki sellaiseen kohtaan vai mistä tuo kipu johtuu, kahdessa aiemmassa raskaudessa ei tätä ollut. Lisäksi tuon vauvan liikkeet sattuu aivan törkeästi. Must tuntuu ettei tuota mun nivus kipua oteta oikein tosissaan neuvolassa, eilen mun äiti tuli hoitamaan lapsia ( mies tekee reissu työtä) kun itkin niin kivusta. Eilen illalla jouduin konttaamaan vessaan kun muuten en olisi päässyt, nyt taas alkoi nivusiin sattumaan ja pelkään nousta ylös koska jalat pettää heti alta ja alapäähän sattuu. Huomenna mulla on yliaikakontrolli ja aion sanoa olevani niin väsynyt tähän ja etten pärjää näitten kipujen kanssa yksin kahden lapsen kanssa. Tsemppiä sinne ja kerrot kivuistasi, sitä varten ne on! ♡
Joo tuo on kyllä niin ikävää! Eniten ärsyttää jos nää kivut ei lähtiskään synnytyksen myötä. Mullaki nivusiin sattuu ihan hulluna koko ajan ja kävely on pelkkää pingiivivaappumista ja tuntuu et ilman housuja ois paras kun pelkät pikkaritki tuntuu kiristävän ja käyvän kipiää ku paikat nii hellänä
 
Mul on kans nivusissa välillä tosi ilkeetä kipua. Tuntuu et jalka lähtee alta. Uskon et vauva painaa jotain hermoa tms. Mut välillä se helpottaa ja nyt on menny pari päivää ilman mitään ongelmaa, et ei oo onneks ihan noin paha mitä kuvailitte.
 
Mä olen vielä aika kipeenä sektiosta, kuten odottaa saattaa, enkä ole jaksanut kauheasti käydä foorumilla. Mutta ihanaa, että täällä on niin paljon ihania uutisia! Hurjasti onnea kaikille!

Toivon koko sydämestäni, että teillä kipuja kärsivillä alkaa helpottaa. Olen viime päivinä miettinyt, miten ihmeessä jaksaisi, jos olisi jo raskausaikana ollut yhtä rankkaa kuin nyt sektion jälkeen. Tsemppiä! Ei tässä muutakaan osaa sanoa.
 
Takaisin
Top