Thilduska
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Omaa valitusta: Isoja piruja molemmilla olkapäillä[:@] Sorruin äsken ja kävin röökillä, kun kaikki arkiset asiat tuntuu liian isoilta ja raskailta hoitaa. Siitäkin ihan kamala olo näin jälkikäteen, nytkö sitten vahingoitin pikkuista? Tänään en jaksa olla onnellinen tästä raskaudesta. Tänään tuntuu, ettei tästä selviä. Raha-asiat vaivaa ihan liian kanssa. Itsellä on siitä kummallinen tilanne, että tulot kasvaa huomattavasti, kun äitiyspäiväraha alkaa. Siihen liian pitkä aika, eikä jaksa enää laskea joka ikistä pennosta, että olisi ruokaan ja laskuihin rahaa. Kaikenlisäksi vaivaa se, että mistä saa revittyä rahat kaikkeen tarpeelliseen, mitä pienokaista varten pitäisi hankkia. Vatsassa ei oo tapahtunut mitään moneen päivään, pelottaa taas, että onko siellä enää ketään pyörimässä. Seuraavaan neuvolaan on liian pitkä aika. Ja tänään on ollut uudenlaista kipua kohdun seutuvilla, mitäköhän sekin on? Jotenkin on ihan loppu tähän arkeen ja sen pyörittämiseen ja kaikkiin pelkoihin mitä raskaus on tuonut tullessaan. Miehestä ei oo mitään apua eikä tukea tällä hetkellä, terapiajakso masennuksen hoidossa loppui, joten ei oo sitäkään kautta tukea. Jotenkin oon niin yksin ja mies on niin sulkeutunut taas, kun sillä on tällä viikolla kontrollit sen sairauden seurauksena. Tottakai se niitä jännittää ja niin jännitän minäkin ja siksi kait tällainen äkäpussi ja I Hate Mondays-olo. Olisipa tää viikko jo ohitse, niin ehkä toi mieskin taas piristyisi. Ja väsyttää ihan kamalasti. Mur ja Ärh. Helpotti jo pikkuisen kun sai tänne kirjoittaa. Kiitos ja Anteeksi.