Syyskuu

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Leina
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jotenkin lohdullista ajatella etten oo ainoo joka valvoo. Alkaa vaan mennä itkuksi yöt kun en vaan enää jaksa. En jaksa sitä kun närästyksen ja jalkojen kramppailun takia on mahdoton löytää asentoa jossa olis edes siedettävä olo ja pystyis nukahtaa. En jaksa sitä ettei tilanne oo yhtään parempi päivisin joten päikkäreistä voin vaan haaveilla. En jaksa sitä etten jaksa tehdä mitään päivisin enkä öisin, joten olen vaan, istun ja ähisen itseäni eri asentoihin että veri kiertäis ja henki kulkis.

Närästyksen takia tekis mieli lopettaa syöminen kokonaan mutku on nälkä niin syön, ja koska pitää syödä. Omeprazolia oon kokeillut nyt yhden, auttoi päivän ajaks vähän mut nukkumaan mennessä palas taas hirvee polte ja oksettava olo. Toivottavasti pitempään käytettynä alkaa tehota paremmin... En oo nukkunut ollenkaan tänä yönä, oksentaminen ei auttanut, tyynyt ei auta. Nukuttaa niin että itkettää. Nukkuisin seisaaltaan jos voisin. Tosin seistessä pakottaa sääriä. Siedettävää asentoa ei olekaan, hyvästä puhumattakaan. Mieluusti hyppäisin ajassa kolme viikkoo eteenpäin ja lähtisin synnyttämään nipin napin täysiaikaista. Jos ei maanantaihin mennessä ala yöt sujua niin soitan neuvolaan. Pelottaa vaan et ainoo apu sieltä on joku unilääke. Se ei nyt auta kun ei oo kyse siitä ettei nukuttais, vaan siitä että sattuu.

Alkaa huolestuttaa että onko vauvalle haittaa siitä että nukun 3-5 tuntia vuorokaudessa, enkä sitäkään edes yhteen putkeen. Aamukahdeksan aikaan yleensä nukahdan, miten tässä jaksais sinne asti valvoo kun nukuttaa niin älyttömästi... ristiriitainen olo kun oma elimistö taistelee itseään vastaan.
 
Kääks minivöö, ihan sietämätöntä jos olo noin tuskainen 24/7. Ei varmaan paljoa lohduta, et pisimmillään reilu kuukausi enää. Tuskin vauva valvomisestasi kärsii, pienet on hyvin suojattu kohdun ulkopuolisita rasitteilta. Unilääkkeitä epäilen, että onko olemassa mitään sorttia, mitä vois ottaa. Ehkä neuvolatädillä kuitenkin ois joku ässä hihassa sun olosi helpottamiseksi.

Sä ootat kello kahdeksaa malttamattomana, että uni tulis vihdoin. Mä ootan kauhulla (no ei nyt ihan..), koska silloin pitää olla alakoululaiset valmiina, ruokittuina, eväät kasseissa ja tukat ojennuksissa päivän rientoihin. Samoihin aikoihin kun mä alan sit kattaa lounasta (n13 aikoihin) kömpivät teinit aamiaiselle örisemään elämän rankkuutta. Hiukka vaatii luonnetta olla kuittaamatta mitään... Varsinkin kun oon niin kade jopa omille muksuille, jotka saavat treenata mielin määrin kun omat treenailuni ovat jotain sauvakävelyitä kunnollisten pitkäkestoisten tai sykettä nostavien rääkkien sijaan.

Lampaita laskemaan mars. Ehkä se uni kohta tulee meille molemmille!
 
Tykkään MamaXfive ku on nii hauska tietää jonkun toisen myös valvovan. :-P

Mulla ei lasten harrastuskuskaus kauheasti vie aikaa, yhtä kuskaan ihan inhimillisyyden takia 2-4 krt vkossa ettei pyörällä joudu veivaamaan ihan niin paljoa. Tosin tilanne on talven tullen eri. Harrastusmatka mahdoton pyörällä. Mutta kyseinen lapsi on aina 'ihmisten aikaan' kotona ja kuskaus kestää noin puoli tuntia/suunta.

Mutta tämä vanhin vielä kotona asuva pitää mua hereillä muuten vaan. Hänen kanssaan on pitänyt nyt muutenkin vääntää kotiintuloajoista ja muusta niin paljon etten oikeen jaksa. Nyt 'sovittiin' että en ihan niin natsina hänen menojaan ja tulojaan kyttäis, mutta koska hän nyt 'elää enemmän oman aikataulunsa mukaan' niin mä odottelen hänen tulemisiaan ja en saa nukuttua ennen kuin emon kaikki pikkuset on kotona. Sitten hän tuolla pelailee yökaudet vielä koneella niin mua ärsyttää ja se vähänenkin uni häviää. Niinku äsken, kun kävin huoneessa kurkkaamassa valojen takia, iski pelaamisen vastainen yöärsytys. Samassa huoneessa nukkuvaa pikkuveljeä ei kuulemma häiritse vaikka isoveli höpöttää luureihin. Sinänsä tämä siis ihan mun oma ongelma ja en vain tiedä pitäiskö puuttua vai antaa jatkua. Tähän asti oon raivonnu, mutta nyt oon miettiny onko se asiallista vai onko vaan mun natsiutta ku haluaisin hänenkin vielä tekevän niin kuin käsken ja olevan nukkumassa samaan aikaan ku muut. Viikolla koulupäivää vasten en todellakaan hyväksy pelaamista enää myöhällä, siinä aion olla natsi edelleen niin kauan kuin kotona asuu.

Hmmm... taidan ottaa MamaXfive susta mallia ja käyttää tehokkaasti tämän aamuyön sängyssä pyörimisen sijaan ja pistää pyykkikoneen jo aamuksi pyörimään. Tiedä vaikka teinikin herää kuulokkeidensa takaa ihmettelemään mitä touhuan. Pittää sanoo sille sitte, että alotin just uuen matsin ja tätä ei voi ny kesken lopettaa... äiteen aamuyölanit pyykkikoneen kanssa. :-D
 
Nyt tekee mieli miettiä positiivisia asioita valituksen jälkeen. Jos vaikka olo paranis fyysisestikin samalla... Tän viikon suurin ilonaihe mulle on ollut tiistain kampaajalla käynti. Ekaa kertaa elämässäni repäisin vähän enemmänkin ja uskaltauduin muuttamaan luukkia totaalisesti. Mun hiukset on äärimmäisen paksut, kuivat ja taipuisat, ja oon aina pitänyt ne pitkinä tai puolipitkinä. Nyt leikkautin polkan ja oon ikionnellinen!! :) Luottokampaaja ymmärsi täysin mitä halusin ja sen sain! Nyt on pirtee, kevyt ja persoonallinen olo pitkästä aikaa.

Toinen juttu mikä jaksaa aina vaan ilahduttaa vaikka se välillä sattuukin on vauvan liikkeet. Jotenkin hölmöä miten jokaisesta muksahduksesta innostuu yhtä paljon kun ekoista hennoista hipaisuista. Kai se muistuttaa siitä et masussa asustaa oikeesti pieni ihminen jonka takia tän kaiken kärsimyksen kestää. Se saa ajatukset harhailemaan mielikuviin syntyneestä perheenjäsenestä ja hetkeks kaikki muu unohtuu :)
 
Minivöö, tilanteesi ei kuulosta yhtään kivalle. :-(

Mun yöuni katkonaista myös issiaskivun vuoksi ja lisänä nuo aiemmin mainitsemani yöelot kattoni alla.

Koitetaan jotenkin jaksaa nämä loppuviikot, ittekki väsynä samanlainen, mitään ei jaksa ja itkettää vaan. Pian me saadaan vauvelit syliin ja meiän heräämiset todennäköisesti vauvan rytmistä kuitenkin toivottavasti ilman kipuja ja korvennuksia. <3
 
Juu ei helpota, MamaXfive. On nimittäin melko tasan kaks kuukautta pisimmillään jäljellä... nyt 33+4. Tai hetkinen 33+5 koska on lauantai. Voi kääk jos pitää se kaks viikkoo yli la:n vielä jaksaa. Kyllä sais lokakuun puolella tää vauva syntyä. Toivottavasti ei määräillä mulle enempää lääkkeitä, mut mun ymmärtääkseni raskauden aikana sopivia unilääkkeitä on. Sairaalassakin niitä joillekin tuputetaan.

Oliskin tarmoa pyykätä tai jotain edes hyysätä. Huomiseks saan seurakseni oman äidin joka tulee taas siivous- ja kaappienjärkkäystalkoisiin, mahtava pakkaus. Jää nähtäväks mitä itse saan aikaseks. Ehkä äidin hihasta löytyykin se tarvittava ässä, ainakin lohduttaa ja piristää se osaa!
 
Hienoa, että äitisi tulee auttamaan ja piristää samalla päivääsi minivöö. :-)

Mä pistin koneellisen pyykkiä pyörimään ja viikkasin entiset kuivat kaappeihin. Tuli jotenki kiva olo tästä aamuyön touhusta, on muka niin pirteäkin. Kaheksan jälkeen kun kello soi voi olla eri fiilis, mutta onpahan ees koneellinen pyykkiä taas puhtaana. Oon ny monta päivää ollu puoli kuollu ja saamaton, yritän nyt ees jotenki reipastua enkä anna masennuksen viedä mennessään. Vähän vielä taistelutahtoa näköjään löytyy.

Teini-infoa: Pojan mielestä ei näyttänyt olevan yhtään ihmeellistä, että mä touhuan ennen aamuviittä pyykkien kanssa. Kävin sitten äsken sanomassa, että eiköhän ny eiliselle pitäis alkaa jo nukkumaanki. Sinne kömpi liki 16-vee aamuviideltä nukkumaan yöunia ja itte haaveilen jo tavallaan pikku päikkäreistä vielä ennen kuin on pakko herätä taas. On tää niin nurin kurista. Tosin, kun tuo teini on niin pirteä öisin, niin voiskohan hän autella sitten mahdollisesti yöllä kitisevän vauvankin kanssa? Tämmönen elämän realitypeli, yritä pitää tämä niin hiljaa jotta muut (äiti) saa nukkua. :-D
 
Miniä komppaan täysin nukkumisen ja valvomisen suhteen. Ja oon huomannut, että vaikka päivisin jaksais touhutakin, niin se ei auta yöunen laatuun yhtään, ihan yhtän pätkittäistä ja katkonaista ähinää ja puhinaa ja hampaitten kiristelyä ettei itku pääse. Siitä puhumattakaan, että sais noita teini-ikäisiä kaitsia ja 'ruuhkavuosia' miettiä. Munkin pitää jatkossa tulla tänne keskustelemaan yksin pyörimisen sijaan. Joku yökyöpelit-vertaistukiryhmä ois kova.

Ehkä me kehitetään omat yörytmit ja yritetään keskittyä niihin asioihin, joista tulee hyvä ja positiivinen fiilis ja tehdään asioita sekä vietetään aikaa niiden ihmisten kanssa, joista saa hyvää energiaa. Ei kauaakaan, että saadaan olla omissa vauvapilvissämme ja elää hetken ihan vaan siinä läsnä.

Niin paljon symppistä, tsemppiä ja ennen kaikkea sitä energiaa teille kohtalontovereille, tilanteesta riippumatta!❤️
 
Ootko minivöö äitiyslomalla? Hankalalta kuulostaa teidän yökukkumiset kun pitäisi päivälläkin jaksaa. Kyllä itsekin pyörin ja hyörin öisin nykyään ja unta saa todella etsiä, mutta ilman kipuja sentään. Sympatiaa täältä ja aina voi tulla tänne avautumaan jos se yhtään helpottaa.
 
Täälläkin mennyt nyt muutama yö pyöriessä eikä edes oireiden kanssa (paitsi pissahätä).. Ei vaan uni tule ja sit miettii kaikkee asioita maan ja taivaan väliltä. Sit välil jotenkin nukahtaa ja taas herää pissahätään tai esikoisen kitinään..ja sama unen haku jatkuu.
Eli samaan aikaan kun ikävät oireet on helpottaneet muuten hetkeksi niin unettomuus alkaa iskeä vaivaksi. Enpä mä kovin kummoisesti öitä nukkunut tuon esikoisen loppuraskaudessakaan. Edelleen odotan millo yöoireet äityy yhtä pahoiksi kuin silloin.
 
Tämä muutti viime yönä toiseen huoneeseen. Monta viikkoa heräilly vuorotellen issias, selkä, pää ja jalkakipujen ja miehen kuorsaamisen takia. Parhaimmillaan tunnin välein heränny johonki noista. Ei oikein levänny olo ole ollu aikoihin. Hermotki ollu tosi kireällä.
Toiseen huoneeseen muuttaessa huomasinki, että sielähän on parempi sänkyki; vähän pehmeämpi eikä siten lonkat painu kipeäksi ja herätä. Olipa luksusta nukkua 5 tuntia putkeen heräämättä! :D jos suosiolla jäis toiseen huoneeseen asumaan, ettei tuu ihan hermoraunioksi ;)
 
Ei kyl ois aikaa näin päivisin kirjoittaa, mut pakko kertoa vähän lohdutusta teille, joilla tuntuu et elämä potkii. Kello ei ole kuin 10, mutta jo on kosteushäly keittiön lattialla huutanut ja päivän ohjelmaan tuli vähän hommaa lisää. Lisäksi pyykkikone teki nyt vissiin lopulliset tenänsä ja kauhee sotku ja kaaos pesuhuoneessa. Hommaa siis piisaa entistä enempi. Eipä ehdi kuuntelee kroppaa kuinka väsy painaa yöllinen valvominen...
 
Täällähän on aika monta nukkumisongelmaista jo! Oon itse säästynyt melko vähällä, vaan muutamia kertoja on ollut yökukkumista. Hauska tietää että täältä saa sit vertaistukea reaaliajassa :D

Kävin terkkalla perjantaina ja hän sanoi että apteekin perusnenäsuihkeet on ok kunhan ottaa yhdet suihkaukset sieraimiin ennen nukkumaanmenoa. Annos on niin pieni ja paikallinen että siitä ei oo harmia sikiölle ja saa itse nukuttua. Helpotti elämää suuresti!
 
En oo vielä äitiyslomalla virallisesti mut käytännössä oon ollut jo monta kuukautta. Sairaslomalla koulusta toukokuun, kesän ajan kesälomalla/työttömänä ja nyt elokuun puolesta välistä taas saikulla koulusta. Viikon päästä maanantaina alkaa vasta mammaloma mutta mun arkeani se ei muuta mitenkään. Oon onneks saanu levätä lähes koko raskausajan. Väsymyksen takia oonkin nukkunut hirveesti varastoon, kunnes tää närästys vei unet. Ehkä sillä porskutan sit nää vikat viikot. Ehkä myös täällä avautuminen kevensi oloa (mies nukahtaa samantien, kuorsaa ja kalisuttaa hampaita, tekee pitkiä työpäiviä joten en henno herättää omien uniongelmien takia). Nukahdin nimittäin yllättäen jo puoli viiden aikaan! Unta tuli siis viis tuntia :)
 
Täällä kanssa yksi univammainen :angry9pinna kireällä ja loppua kohden ketutus lisääntynyt huomattavasti mutta minkäs tekee. Eniten ärsyttää jatkuva vessassa ravaus ja se että asennot istuessa tai maatessa eivät tunnu mitkään hyviltä. Toivon mukaan typy saapuisi pian :) eiköhän nämä sitten unohdu.
 
Niin ajattelin vaan ettei työnteosta tulisi varmasti mitään noin vähillä unilla. Onneksi sitä huolta ei ole :) joskus pelkän ongelman tuominen esille helpottaa itse ongelmaa. Joo, olipas syvällistä. On tää kyllä aika sanonko mistä. Luulis että synnytyksen jälkeen sais levätä, mut ei, sitten pitää herätä aina imettämään ja sepäs vasta väsyttääkin. Jos sit ens vuonna nukkuis kunnolla.
 
Täällä on kans valvottu esikoisen kera. Flunssa kuume hällä. Aina kun hää rupee pyörimään mäkin havahdun hereille.. valvottiin sit yhessä toista tuntia viime yönä.. nyt on ollu aika puuhakkaita päiviä,ni tuntuu et selkä sanoo sopimuksen irti ja jjalat alkaa paisumaan samalla.. Meillä on touhutiimi käymässä, eli mun vanhemmat ja tuntuu et itse pyörii vaan jaloissa lasten kanssa.. huoh.. Huomenna on NIIN kotipäivä.
 
Minivöö, mun pitää ottaa Omeprazolia aamulla ja illalla + Gavisconia yöllä. Lisäksi sängyn pääty aina koholla; tasaisella nukkumisesta ei tulisi mitään. Jos Gavisvon on päässyt loppumaan ajaa perunajauho saman asian. Sitä teelusikallinen desiin vettä ja huiviin. Kiisselöi hetkessä vatsan sisällön ja on vähintään yhtä tehokas.
 
Mulla on kans viime viikot ollu yöt tosi rikkonaisia. Selkää, lonkkia, nivusia ja häpyliitosta särkee. Asennonvaihdot on tuskaa. Henkeä ahdistaa. Ja pissalla pitää käydä vähintään kahden tunnin välein. Ja kun herään pissalle niin en saa unenpäästä kiinni, jotenkin tosi vaikea rauhoittua uneen. Mies kuorsaa, kissat ramppaa ja esikoinenkin yleensä kömpii meidän sänkyyn jossain vaiheessa yötä. Onneksi saan (arkisin) aamupäivisin nukuttua paremmin kun oon yksin asunnossa, ja mies ja poika on lähteny töihin ja päiväkotiin. Ne aamupäivän päiväunet on ihan pelastus, olisin varmasti aivan zombie ilman niitä.
 
Minivöö, mmamaxfive, kyllä on turvallisia rauhoittavia tabletteja. Nukuin viime yön hyvin sen jälkeen.tänään heräsin just äsken pissahätään mutta uskon että nukahdan pian uudestaan. En nyt muista mitä sain mutta kysy ihmeessä neuvolasta heti maanantaina! Vauva mölöö tänä yönä mahassa enemmän kuin viime päivinä..piti tänä yönä kuunnella ylimääräistä käyrää mutta kysyn jos ei tarvitsekaan. Alunperin se piti tehdä minun pyynnöstäni. Eilen illalla oli huono kuuluvuus ja jouduin makaamaan käyrällä kaksi tuntia. :/ lopuksi vasta saatiin tasainen rytmi. Säikähdin todella kun joku mainitsi synnytyssalin. Mies oli onneksi vielä paikalla vaikka vierailuaika oli aikoja sitten mennyt. Miehet saa olla ei siis ajeta pois jos jotain on meneillään. Ainoastaan silloin ehkä jos mulla ois ollut huonetoveri. Tositilanteessa ei kuulemma silloinkaan. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top