Syyskuu

Mä oksensin ihan koko synnytyksen ajan, mutta siihen vaikutti kyllä moni tekijä. Ilokaasulla saa pään sekaisin ja huonoa oloa, jos ei muista pitkän supistuksen aikana hengitellä välillä ihan vaan huoneilmaa. Siitä mulle ainakin kätilö unohti mainita ja paristi meinasi silmät pyörähtää päässä..

Niin ja tosiaan oksennuksia varten kannattaa suosiolla pyytää oksupussi, eikä mitään kippoja ja kuppeja. Heh. Hyviä synnytysvinkkejä..
 
En oo muuten koskaan ymmärtänyt niitä pieniä pahvisia oksennuskippoja! Kuka oksentaa niin vähän ja pystyy just sihtaamaan siihen?! :D
 
Ne pahviset kaarimaljat on kyllä ihan syvältä. Niistä valuu runsas oksennus jopa läpi. Kerran keskityin tähtäämiseen, niin osa oksennuksesta kimpos suoraan silmille. :sick006
 
Plus että ne haisee niin pahalle et tulee jo lisäoksu siit hajusta :wtf:
Mä en kyl yhtään odota mielelläni sairaala-aikaa..viimeks olin sairaalassa lapsena ja sillon jäi kaikkia traumoja niin hoitajista kuin ruuastakin..toi ruoka ehkä päällimmäisenä..:yuck:
 
Mä pääsin jo viikonloppuna testaamaan Omar-jätskin ja tänään vihdoin oli Pätkistäkin ilmestynyt meidän lähikaupan pakastealtaaseen! Jei!
 
Aika perus toffee/nougat-jäätelön makusta oli toi Omar.. Hyvää, mutta ei nyt mitenkään niiiin erikoista mun mielestä!

Voihan Elämä lapselle-konsertti.. Yritin katsoa sitä telkkarista muutaman minuutin, mutta ei pysty.. Ei näillä hormooneilla :crybaby2:crybaby2 Mies tuli vaihtamaan kanavaa kun tuli niin iso itku!
 
Mää en voi ees ajatella mitään jätskiä... Pähpäh.
Muuuuutta kokonaisen kurkun ja melkein litra maitoa menee päivittäin :wink :wink

Voisko tää raskausaika mennä vähän _vielä_ nopeempaa, 16 päivää laskettuun...
 
Näin sairaala ruokaa viikon syöneenä voin sanoa että ei ole mitään valittamista. Todella hyvää ja ihanaa kun täällä Tyksin U-sairaalassa on äideillä oma jääkaappi josta yölläkin saa tehdä leipää tai ottaa jogurttia. Mulla ekan ponnistuksen jälkeen imppasin vähän liikaa ilokaasua ja kätilö ottikin sen sitten multa pois. Olisin seuraavaan ponnistukseen saanut ottaa sitä taas mutta en sitten halunnutkaan enää sitä. :)
 
Omar oli mun makuun liian äitelää mut pätkis oli hyvää :) Perjantaina olis taas neuvola..onneks ei oo paljon ollu (makuperseily) ruokahalua näin kipeenä ni tuskin painokaan oo missään taivaissa....:facepalm:
 
Tänään ei sitten nukuta. Tuli uusi huonekaveri. 3 vauvaa ei mahdu samaan tilaan ja tuntuu että minun vauva on se hiljaisin. Noo kohta hoitaja mittaa verensokerin ja jos syötön jälkeen nukahtaisi. Yksi sana vielä: Jälkisupistus. :/
 
Hui, mikä on jälkisupistus? Siis istukan irroittavat supparit vai jotain sen jäljeenkin vielä? Limakalvot liikkeelle laittavat supparit? Kaikkee sitä onkin edessä.. No ehkä etukäteen on tyhmä murehtii nimenomaan jälkisupiskuksista kun ei vielä ees synnytyksen käynnistyminen oo lähelläkään. Tietääkseni.

Oma vauva on epäilemättä paras vauva :) varmasti vaikee nukkua kun kaks vierasta lasta elää omaa rytmiänsä samassa huoneessa.. Mä taas valvon yhtäkkiä pahentuneen yskän ja kurkkukivun takia. Ja pelkään et on niin sitkeetä sorttia et yskin vielä ponnistaessakin... Tosin yskiessähän tulee väkisinkin sivutuotteena ponnistusvoimaa :D ei silti jotenki houkuttele.
 
Jälkisupistukset on synnytyksen jälkeen kohtua omaan kokoonsa palauttavia supistuksia. Ilmeisesti ensi synnyttäjillä vähemmän kivuliaita eikä edes välttämättä edes tunnu. Mulla kyllä tuntui, ja taitaa Hepsulillakin tuntua. Mulla tuntui kovimmillaan juuri imetyksen hetkellä (imetyksen aktivoimat hormonit tehostavat supistumista) ja tunsin jälkisupistuksia n viikon ajan.
 
Mulla on ollut jälkisupistuksia hyvinkin pitkään vauvojen jälkeen (vuosi). Jopa ihan niin kovia, että lattialla olen maannut. Mutta yleensä tuli vaan yksi supistus, ei sen enempää.

Oli hurjan hyvä (mutta lyhyt) yö. Puuhasin eilisen sata lasissa ja tein fyysisen päivän jälkeen tietokonehommia pikkutunneille. Tuollaisen päivän jälkeen nukkuu kuin tukki. Aamulla toki ois kiva nukkua pidempään, mutta en mä osaa kun vielä toissapäivänä kello soi 6.00 töihin. Vaikea yrittää nukahtaa uudestaan kun muu perhe touhuaa lähtöä. Eilen nukuin pienet päikkärit, mut tänään en ehdi :sad001
 
Mulla oli niitä myös suunnilleen viikon ajan synnytyksen jälkeen. Vauvahuumassa ne eivät juurikaan hetkauttaneet, mutta ihan kivuliaita olivat.

Tänään aamuyöstä heräsin kivistävään selkäsärkyyn ja tuli pari kipeämpäö supistusta. Unen päästä oli mahdotonta saada enää kiinni. Selkä on kipeä edelleen. Mietin vaan, että vauva pitää nyt hirmuista eloa mahassa, potkii ja möyrii ihan hirmuisesti. Jalat "piirtävät kaarta" tuossa ylävatsalla. Jotenkin siis tuntuisi, ettei ehkä ole vielä kiinnittynyt.

Nyt on rv 35+5. Voisikohan se olla, että tämä dude syntyykin jo aiemmin. Edellisestä synnytyksestä on alle vuosi....
 
Kokoarvio 2 tunnin päästä, vähän jo jännittää! Vaikka en kyllä tajua että miten ulkoisesti tunnustelemalla lääkäri saa arvioitua mitään kokoa.. Oon jo henkisesti varautunut ultralähetteeseen äitiyspolille
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top