Vauvakirjoista oli ollut puhetta. Ostin noin kuukausi sitten vauvakirjan. Tietysti voi olla, että semmoisen saa lahjaksikin, mutta sitten niitä saa olla useampi. Minullekin on sellaista pienenä täytetty ja sitä on ollut monta kertaa kiva selailla läpi - selvästi minusta on tiettyjä luonteenpiirteitä paistanut läpi jo pienenä, joita löytyy edelleen.
Vauvakirjan lisäksi sain äidiltäni pari viikkoa sitten päiväkirjan, jota hän oli minulle kirjoittanut kun olin syntynyt. On ollut aivan ihanaa lukea millaista äidillä on ollut ensimmäisinä päivinä, viikkoina ja kuukausina kun olen ollut vauva. Joka kerta kun luen sitä alan itkeä, kun tekstistä huomaa miten paljon rakkautta äidillä on minulle ollut. Aika lyhyesti siihen on kirjoitettu ja sellaisia joka päiväisiäkin pikkujuttuja, mutta sitä on niin ihana ollut lukea, että haluan ehdottomasti täyttää omalle vauvalle samanlaista päiväkirjaa ja antaa sen hänelle sitten joskus. Odotan kylläkin poikaa, niin voi olla ettei pojilla ole samanlaista arvostusta sellaiselle, mutta aika näyttää.
Eilisen neuvolakäynnillä ohjeistettiin tekemään liikelaskentaa ja vähän epäröin, koska vauva on ollut niin rauhallinen koko raskauden ajan ja sanoinkin tästä hoitajalle, että en välttämättä haluaisi tehdä laskentaa, etten sitten ala huolehtia turhaan. Ilmeisesti poika on nyt kuitenkin päättänyt osoittaa hieman mieltään mokoman kommentin jälkeen, koska eilen ja tänään on ollut niin kamala myllerrys mahassa, että liikkeet tulevat kyllä täyteen ihan hetkessä. Pakko kyllä sanoa, että nautin aivan jokaisesta töytäisystä