Synnytys lähestyy :)

Huh huh, kylläpäs on alkanut iltaa kohti paikkoja "nipistelemään" sisätutkimuksen jäljiltä. Lääkäri ei tietääkseni edes yrittänyt olla kovakourainen. Sanoivat kyllä, että verta voi tämän jälkeen tulla ja kyllä sitä vähän on tullutkin. Kauaa ei jaksa seistä, kun alkaa tulemaan välillä pistoja ja kun vauva tuolla masussa melskasi ei edes istuvalteen tiedä miten päin olis... Kätilö sanoi kyllä, että illalla voi vähän enemmän supistella, joten ei tässä oikein voi elätellä toiveitakaan synnytyksestä :oops:

Sinänsä vähän turhauttavaa, kun neuvolassa ja lääkärissä pidetty varpaillaan mahdollisen käynnistyksen takia ja nyt alkaa näyttämään siltä, että saankin olla ihan rauhassa siihen saakka, kunnes vauva itse päättää ulos tulla... Kotikonsteja on ilmeisesti ihan turha kokeilla, kun eivät auta... No eipä mitään varaudutaan olemaan vielä 3-5 viikkoa väsynyt ja kärttyinen...

Että tänään sitten tällainen päivä.... Tuli niin huonosti nukuttua viime yönä, kun jännitin tänäpäiväistä kontrollikäyntiä ja labravastauksia... No jospa ens yönä nukkuis paremmin...
 
Pippuri me hankittiin elle-tens ja se makso noin sata euroa. Mutta googlettamalla elle-tens löytyy parikin paikkaa, josta niitä voi tilata. Me tilattiin omamme spashopista ja toimitus oli tosi nopee ja tuli viel ihan kotiovelle asti.
 
+Mymmeli+ Niitä tuntemuksia myös odotellessa. On se kumma, että kun "ennenaikaisuudenvaara" on ohi, loppuu kaikki siihen viittaava meininki. Näin siis täällä käynyt. Ja sama oli eskoisen kohdalla. Onneksi hän meni yli vain kaksi päivää, että jos silloin viimeistään tämäkin syntyisi.

Meillä edelleen tuon poitsun hoitokuviot epäselviä, mutta ei ne taida selventyä ennenkuin on lähdön aika :) Sitten katsotaan, kuka pystyy tulemaan tai mihin voidaan viedä. Olen aika tarkka lapsen hoidossa ja mun on vaikea luottaa muihin (paitsi pikkusiskooni), joten tuo hoitojuttu stressaa mua tosi paljon. Paljon enemmän mitä tuleva synnytys :)
 
beijaflor Mä olen kans tosi vaativa lapsen hoitajan suhteen. Edes koiraa en ihan kenelle vain pysty hoitoon jättämään. Siksi oikeastaan mä näitä mun hoito-ohjeita kirjoittelen hoitajalle. Ja kans oman mielenrauhani takia. Kyllä myös itseäni rauhoittelen, etten liian vaativaksi ala. Voi vielä liika vaativuus käydä omille voimille... Viikonloppuna poikamme olikin ensimmäistä kertaa yökylässä yksin, isänsä vanhemmilla. Kaikki oli mennyt todella hyvin vaikka syöminen olikin jäänyt ihan minimiin. Ja, kun muutenkin poika on niin kevyt ja ruokarajoitteinen on syöminen hänelle erityisen tärkeää. Tästä hivenen naureskellen huomautin (vaikka otti päähän ihan vietävästi), että silloin syödään, kun on ruoka-aika eikä kysytä maistuisiko ruoka. Mutta huoleti voin lähteä synnyttämään ja jättämään talon, koiran ja pojan heidän hoitoonsa :happy7

Mikähän tossa nukkumisessa on, kun koko illan tappelee vastaan ettei vaan nukahda ja sitten, kun pääsee sänkyyn ei uni tule sitten millään! Okei, eilen olin tyhmä ja avoin telkkarin vielä sänkyyn mennessä ja aloin sitä sitten katselemaan... Mutta kyllä mä sitten nukuin kuin tukki, kun unta viimein sain. Ja ties kuinka kauan olisin nukkunutkaan, ellei velvollisuudet olisi kutsuneet.

Kaikki eiliset tuntemukset loppuneet. Pitänee pyytää, jos ensi viikolla kontrolliultrassa olisi mukava lääkäri, että tekis vähän rajumman sisätutkimuksen. Ens viikolla, kun tulee jo 39 viikkoa täyteen!
 
Eilen illalla tuli koettua kivuliaimmat supistukset tähän mennessä. Alaselkä ja alapää oli ihan tulessa. Hieman yli tunnin supisteli viiden minuutin välein, mutta sitten ne laantu. Hyvä niin vaikka alankin olemaan aika kärsimätön. Eihän tässä pyöri enää mikään muu mielessä ku synnytys.
 
Hohhoijaa, niiiiiiiiiiin pettynyt olo, sektioaikaa jouduttiin siirtämään perjantailta ens viikon keskiviikolle mun tultua pahaan flunssaan... Sitä on ollut niin asennoitunut kaikkien näiden vaivojen kans siihen, että perjantaina on pieni sylissä.

Totta kai vauva on paremmassa suojassa masussa, varsinkin kun ollaan koko perhe tässä taudissa, mut ahdistaa silti. Toki leikkaavat, jos synnytys käynnistyy, niin aikaisemminkin, mut esikikoinen meni tasan viikon yli la:n, joten ehkä ei toiveita siitäkään..


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Tsemppiä mini*:lle. Harmitus on varmasti melkoinen kun oli jo asennoitunu siihen että saa toisen syliin loppu viikosta. Mutta keskiviikko lähestyy myös nopeesti ja toivotaan että flunssa on sitten jo ohi :)

Täällä ollaan pari päivää tunnusteltu vähän isompia ja pienempiä supistuksia. Viime yö oli kyllä aika mielenkiintoinen. Mutta supistukset on säännöllisen epäsäännöllisiä edelleen. Kovenemaan päinhän ne on. Mutta hyvä tietää että kroppa alkaa valmistautumaan jo synnytykseen vähän enemmän :) Mutta en kyllä silti usko että meidän pikkunen olis tulossa ainakaan seuraavan viikon sisällä :) Mutta odotus alkaa olemaan jo sen mukainen että olis kyllä ihan tervetullut milloin vain :)
 
Kiitos Mammu -83, sitä tarvitaan! :wink Toisaalta oon kyllä edelleen aika kipeenä, vaikka ei enää kuumetta olekaan. Öisin oon nukkunut tosi huonosti jo aiemmin, mut nyt siitä ei tuu mitään, kun nenä niin tukossa. Täytyy vaan yrittää edelleen näitä positiivisia juttuja tässä miettiä.

Mä toivon koko ajan, et synnytys käynnistyis, toivon et menis vedet tai tulis suppareita, mut ei. Kivuttomia suppareita vaan ja kauheen kipee selkä. Kyllä nää viimeset hetket on niitä pisimpiä!!! :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Jep! Tulis jo!! :excited001 Kaikki on valmiina. Ainakin luulisin. Iik!

Itsellä odottelua on uskoakseni vielä jonkin verrran jäljellä kun laskettuun aikaankin melkein 3 viikkoa.... pitää tässä odotellessa nyt vielä yrittää lepäillä ja katsella vaikka sarjoja ja elokuvia. Keskittymiskyky on kyllä ameeban luokkaa ja mies joutuu kertomaan, mitä äsken tapahtui :grin

Tässä on se hermostuttava tekijä, että koskaan ei tiedä, koska alkaa tapahtua. Tosi "helppo" ottaa rennosti :rolleyes:
 
Kittis, samoin!! Oottaa ihan täysillä kaikkia oireita, että "tämmöistä ei kyllä ollut eilen" jne.. :grin Mies nytkin iltavuorossa kymppiin asti, ootan NIIN sitä hetkeä kun saan soittaa että alappa tulla tai valahtaa punttiin! :p

Mutta aatelkaas sisaret että muutama hassu viikko enää joka tapauksessa, syyskuussa tämä tuntui saavuttamattomalta! :)
 
Saan pari supistusta per vuorokausi. Niillä ei paljoa mitään synnytetä. Toisaalta osaan olla jo noteeraamatta tiiviimpiäkään suppareita. Yhtenä päivänä oli jatkuvasti supistuksia mutta päätin vaan olla välittämättä, etten pety. Ja loppuihan ne sitten että ihan hyvä asennoitua siten että ei näistä mitään seuraa. Enköhän mä huomaa sitten jos oikeesti tapahtuu jotain.
 
:grin

Mä oon kans miettiny että täytyy lopettaa varmaan oireiden kyttääminen ja odottaminen ku ei tunnu ilmaantuvan. Yhen yhtä kipeetä supistustakaan ei oo vielä tullu ja ihmiset vöyhää vieressä, että "eheeeei tuo tule vielä pitkään aikaan" jaa, no en mä ois halunnutkaan. :mad:
 
joo, mun ympärillä ihmiset vaan ihmettelee että ompa KUMMA kun ei jo synny! voi viude että kaikki kaikki nyt osaa ärsyttää.. Eilinen päivä oli taas ihan kauhia, joka sitten päättykin siihen, että oksensin koko mahalaukun illalla ulos. Paljoa en mielestäni oo syöny koko päivänä (juonut tosin olen) mutta jumaliste että että sitä tulikin taas... Yön nukuinki sitte paremmin... alkaa jo tähän koko aikaseen puutumiseenki tottua :wink Piti käydä vielä viemässä pissanäytekin labraan. Ihan turhaa, vaan tulipahan tehtyä! :grin

Mies eilen puhui masulle kans, että tänään ois hyvä päivä syntyä :wink Niin munki mielestä! Toivotaan parasta, vaikka oireita siihen suuntaan ei ookkaan minkäänlaisia :oops:
 
Vaikka viimeset pari päivää supistellu enemmän ja vähemmän, niin en ole kanssa onneks ite innostunu vielä niistä että jotain tapahtuis. Eiköhän se joo tunne sit ihan täysin kun lähtö tulee :D

Eilen miehen kanssa puhuttiin että vaikka tässä on 9 kuukautta kohta valmistautunu pikkusen tuloon ja kaikki tavaratkin on jo esillä & valmiina, niin on se vaan vaikea uskoa että toinen on kohta täällä. Uskookohan sitä edes laitoksellakaan kun toinen on sylissä että nyt se on siinä ♡ Alkaa jänskättään pikku hiljaa pikkusen tapaaminen ♡
 
Mammu, elä tänään vielä, jkl:n synnärillä kaamee ruuhka. :grin Etkös sinäkin sinne ollut suuntaamassa? :)
 
Eilen illalla aivan mieletön selkäsärky, mikä mulle ei ole tavanomaista! Päivällä lenkillä käydessä oli aivan mielettömän kylmä, joten epäilin josko kylmää vaan olis saanut. Vaikka kyllä mulla selkä hyvin on kuitenkin peitossa ollut.... No kuuma suihku ja miehen hieronta auttoi ja yöllä/aamulla ei enää selkä vihlonut samalla tavalla...

Aamuyöstä kuitenkin heräsin 3.30, enkä sen jälkeen sitten saanutkaan nukutuksi. Oli jotenkin outo ja epämukava olo. Ei suoistellut, mutta kohtua nipisteli.... Viideltä sitten nousin sängystä keittämään aamupuuroa, kun aivan mieletön nälkä iski, mutta unta en syömisenkään jälkeen saanut, ja nyt täällä sitten silmät ristissä esikoisen kanssa puuhailen. Jotenkin epämukava olo edelleen, mutta tiedä sitten johtuuko vain siitä, kun ei ole juuri mitään nukkunut. Edelleen veristä limaa tulee ja th:n mielestä vaikuttaa oireet siltä, että pääsee pian synnyttämään... Toivottavasti!
 
Ann, en mä vielä tänään ajatellu lähtee sinne :D Jos vasta viikon parin päästä :wink Pitää yks kauppareissu nimittäin saada hoidettua pois alta :D

Mymmelille tsemppiä, jospa se sieltä kohta tulisi niin helpottais :)
 
Mä mietin kans, josko ens viikolla tai viimestään seuraavalla. Ihan ku vois vaikuttaa ite! :grin Joten nähhään siellä!
 
Pää on ennätysmatalalla ja koko pohjaa juilii aika lailla. Mutta en mä silti supistuksia oo erityisemmin pistänyt merkille. Oon vaan ihmetelly että sillä on niin vähän senttejä päälakensa ja maailman välillä et ihme ettei se vaan putoa sieltä. Miten se voikin olla hyvä ettei ulkona ja silti ei oo mitään merkkejä synnytyksen alkamisesta?
 
Täällä ei niin mitään merkkejä synnytyksen lähestymisestä. Tottakai olo alkaa olla malttamaton, mutta ei mitään kivuliaita supistuksia tai muuta. Toivottavasti saiski niitä vasta sitten, kun on tosi kyseessä.. Tänään menossa 37+4 ja olin aatellu tämän viikon olla semmosella touhumeiningilla, ku täysiaikaisuus saavutettiin, mutta niimpä sitä ollaan sitten kolmatta päivää flunssassa. Olo on välillä hyvinkin malttamaton, varsinki ku pitää vaan makoilla ja parannella itteä, huoh!

Maanantaina starttaa 39. raskausviikko ja ei oo kyllä sellanen olo, että neiti vielä sillä viikolla syntys. Jos nyt pitäs veikata niin 39+0-41+4 välillä syntyy :) En kyllä millään jaksas odottaa, jos meniski sen kaksi viikkoa yli lasketun ajan :D Oon alkanu suunnitella päiviin mukavaa ohjelmaa. Haluaisin välttää sen pahimman epätoivontilan, jossa en aattele enää mitään muuta ku synnytystä!

Huomenna alkaa maaliskuu ja oon kyllä toiveikkaalla mielellä siinä, että synnytyshommissa ollaan maalikuun eikä huhtikuun puolella :wink
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top