Synnytyksestä palautuminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja jutsa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä oon nyt liikkunu ja raskaasti vedin bodypumpissa just tällä viikolla. Olihan se menoa, mut ei oo kyllä ollu sen kummempia kolotuksia, ku normaalit lihaskivut, mitkä kuuluukin.
Musta tuntuu et itekki tiedostanu jotenki jännästi erilailla nuo vatsalihakset... Pari kertaa jännältä tuntunu vatsassa, ihanku vatsalihakset nykäsis jotenki oudosti. :o Vaikka pitäis olla ok palautunu, ku olen kokeillu, mut en tiiä, ettii paikkaansa vissiin :D

Mut eiköhän oo ihan normaalia tollanen. Varmaan pitäis enemmän keskittyä palautumiseen ja venytyksiin kans, tuppaa "unohtumaan" helposti kehonhuolto, siis itellä ainakin.
 
Pitäisiköhän sun Omena käydä fyseoterapeutille näyttäytymässä? Raskauden ja synnytyksen aikana selässä voi tapahtua monenlaista epäsuotuisaa ja kaikenlaisia virheasentoja, löystymisiä ja jumeja voi tulla, jotka sitten vaikuttavat muuhun lihaksistoon niin, ettei sen käyttö suju ihan oikealla tavalla. Tosin voihan kyse olla vain siitä, että vatsalihakset ovat olleet kovilla ja nyt eivät oikein vieläkään saa hommiaan hoidettua ihan entiseen malliin.

Omat poikkeavat tuntemukset liittyvät lähinnä siihen, että lihasvoimaa on menetetty ja paljon. Jopa lankkua jos tekee ja haluaa pitää asennon oikeaoppisena, niin joutuu pistämään polvet maahan aika pian. Myös kaikki muut lihakset ovat kärsineet, mutta vatsat ymmärrettävästi ehkä eniten. Onneksi lähtökohta oli ihan hyvä, joten kaikki tämä istuminen ja passiivisuus eivät vielä näy pahemmin keskivartalossa.
 
Hmm, voi olla, että fyssari vois olla ihan asiallinen vaihtoehto. Mulla tuskin on ollut kovin hyvä lihaksisto ennenkään raskautta, mutta nyt tietenkin muutamat viimekuukaudet on liikunta ollut hyvin rajoittunutta. Eilen kun oli muutama sentti lunta, niin jopa tuntui vaunulenkkikin raskaalta.

Ihan mielenkiinnosta muuten, teettekö te joka päivä vaunulenkkejä ja kuinka pitkiä? Meillä kun ulkona nukkuminen ei ole tytölle mitenkään toimivin vaihtoehto, niin kunnon vaunulenkit on yleensä vaan muutaman kerran viikossa, siis sellaiset tunnin tai pidemmät lenkit. Koirien takia käyn kyllä päiväaikaan vähintään puolentunnin reissut, ettei tarvi sitten mennä heti, kun mies tulee töistä. Jotenkin kyllä on ajatellut, että ollapa kesä tai edes kevät, niin pääsisi ulkoilemaan ilman puolentunnin pukeutumissessiota (puhumattakaan pimeän ajan otsalamppu-heijastin-operaatiosta, koska lähimpiin katuvaloihin on kolme kilometriä)...
 
Mä en tee joka päivä vaunulenkkejä, useamman kerran viikossa kuitenkin ja noin tunti siinä menee. Poika kyllä nukkuis pidempäänkin liikkuvissa vaunuissa mutta ihan lämpönen tuossa tunnissa tulee jo itselläkin, pidän kuitenkin aika hyvää tahtia yllä. Juuri tänään kävin ja poju nukkuu nyt kolmatta tuntai ulkona :)

Pieni jumppavinkki muuten, josta vauvakin tykkää, ainakin meillä :) Eli makaan selälläni esim. sohvalla tai sängyllä laitan jalat yhteen ja koukkuun mahan päälle ja nostan vauvan mahalleen säärien päällä, eli polvista alaspäin, silleen, että vauvan pää on kuitenkin polvien yläpuolella ja tuen vauvaa kainaloista. Siitä sitten nousen istumaan ja laskeudun takaisin makuulleen..eli tavallaan keinuttelen vauvaa ja itseä samalla. Jalat nousee samaan tahtiin takaisin ilmaan kun itse menee selälleen.. Hankala selittää mutta lämmin tuossa tulee, lisäksi kaverina on maailman paras motivaattori, toisella on niin älyttömän hauskaa, ettei itsekään kehtaa heti lopettaa :D Meillä kaverilla nousee hymy huulille kun hänet vaan nostaa tuohon jalkojen päälle. En tiedä ymmärsittekö mun sepustuksesta mitään..
 
Meillä on niiiiin onnettomat mahdollisuudet täällä lenkkeillä, että ei tule paljoa vaunuiltua. Mutta jos ensin lenkkeilee ja sitten yrittää jättää pojan pysähtyneisiin vaunuihin nukkumaan, ei onnistu. Mutta jos vaunuja ei lainkaan heijaile, poika nukkuu useamman tunnin ulkona.

Nukkuu kyllä siis koko lenkin ajankin, mutta vauhdin pysähtyminen herättää. Siksi olen huomannut että päikkärit toimivat parhaiten kun vaan työntää vaunut ulos.
 
Käydään päivittäin, jos ei sada, vaunuttelemassa 0,5-1,5 tuntia läheisessä puistossa. Mutta huom, täällähän ei olekaan lunta. :)
 
Me ei käydä joka päivä lenkkeilemässä, mutta 3-5krt/vko kuitenkin. Lenkit on kestoltaan 30-90min. Usein riippuu siitä, mitä tarvis saada tehtyä, kun poika nukkuu tai onko koska ehtinyt itse syömään viimeksi. Jos on just syönyt, niin ei usein tuu ulkoiltua kuin 30-45 min. pyrin pitämään sellasta suht mukavaa vauhtia, ettei ihan mee maleksimiseksi..sitä se varmaan kyllä alussa oli, kun oli vielä toipuminen kesken..
 
Meillä sama homma kuin Triinalla.Poika tykkää nukkua ulkona vaunuissa ja nukkuukin 2-3h kun työntää vaan vaunut ulos.Jos lähetään kävelylle niin herää heti kun vaunut pysähtyy eli silloin ulko päikyt jää vaunulenkin mittaisiksi. Siispä meillä ei vaunuilla ku n. kerran viikossa mutta ulkona nukkuu päivittäin jos pakkanen sallii.
 
Ymmärsin Aamutähti, kuulosta hauskalta, pitääki kokeilla! :) Me vaunuillaan aika vähän, 2krt viikossa muskariin ja takas (30min suuntaas) ja sit joskus muutenki jos mennää Een kummitädin kans, sillo menee 1-1,5h. Tarttis käydä useemmi mut just toi kauhee pukemissessio vähän nostaa kynnystä :D
 
Triina, Kiitos noista vauvahierontaohjeista! Täytyykin heti huomenna kokeilla. :)

Sori nyt jos tämä nyt kuulostaa itserakkaalta, sitä ei niin ole tarkoitettu, vaan ihan aidosti kohtasin asian, jota olen pitänyt vaikeana: Käytiin kavereiden kanssa ulkona kahvilassa, jossa ei ole vauvanhoitohuonetta. Olen karttanut niihin menemistä, kun ajattelen, että ensinnäkin miten pääsen raitiovaunuun yksin, mitä ravintolan muut asiakkaat ajattelevat itkevästä vauvasta, katsotaanko minua pitkään tai auttaako kukaan vaunuja rappusia ylös ja alas, jne. Vähänkö siis tuli sellainen olo olen ylittänyt itseni, melkein kuin superwoman, kun kaikki meni ihan hyvin. Vaunut autettiin sisään ja ulos sekä ratikkaan että ravintolaan kun kysyin apua, viereisten pöytien asiakkaat lepertelivät itkevälle vauvalle, vaihdoin vaipan normivessan lavuaarin viereisellä minipienellä pöytätasolla ja imetin seisten naisten vessan pienessä kopissa. Ei mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta selvisin! Nyt uskallan lähteä uudemmankin kerran uusiin paikkoihin. :)
 
Hyvä libra, kyllä siinä voittajaolo tulee kun uskaltautuu uudenlaisiin paikkoihin vauvan kanssa.
Mua on jännittäny mennä ylipäänsä minnekkään kun imetys ei niin hienosti ilman tissin vilautteluja suju. Aina ajattelen et pitää vaan mennä jonnekkin kahvilaan hiljaseen nurkkaukseen imettämään. Mut todellisuudessa kun vauva rupee huutamaan nälkäänsä iskee muhun paniikki ja ryntään lähimpään lastenhoitohuoneeseen/ inva vessaan imettämään. Jotenki tulee vaan niin tyhmä olo et syötän lastani wc:ssä. Mut kiva kuulla etten ole ainoa.
Tänään onnistuin kuitenkin imettämään mäkkärissä, oli sen verran hiljasta..
 
Mulle oli aluksi vaikeaa imettää muiden seurassa, siis esim. sukulaisten. Mutta pikkuhiljaa pääsin siitä eroon, kun imetys onnistui hyvin ja itsellä oli varmempi olo koko imetyksestä.

Vieläkään en tykkää missään kovassa hälinässä imettää, jos on liikaa ihmisiä tuojottamassa. Sukulaistytön synttäreillä siirryin vierashuoneeseen, kun en halunnut kaivaa tissiä esiin kaikkien nähden. Mulla on myös pari Boobin imetyspaitaa, jolloin oikeasti vilahtaa tosi vähän! :D Tykkään niistä ihan hirmuisesti!

Mutta jokin leijonaemo mussakin on herännyt, pari kertaa oon miehellekin sanonut, että minä imetän esim kahvilan nurkassa jos haluan! Ei mun tarvitse alkaa häpeilemään sitä, että lapsellani on nälkä ja mennä vessaan piiloon ja lukkojen taakse, ettei vaan joku pahoita mieltään kahvilassa imettämisestä. Tokikin teen sen matalalla profiililla ja yritän olla esittelemättä tissejäni.. ;)
 
Kyllä minäkin siis imetän julkisilla paikoilla. Laitan päälle joustavan topin ja siihen päälle löysän neuleen tai edestä avattavan neuletakin sekä imetysliivit. Ja olen oppinut imettämään niin ettei juuri vilahtele. Ihmiset eivät minua haittaa, jos on vain rauhallinen paikka, jotta tyttö voi keskittyä syömään. Mutta lauantai-iltana tuo kyseinen kahvila on aina täynnä hälinää, ihme että saatiin edes pöytä. Silloin menen yleensä vain sivummalle, mutta nyt ei ollut muuta paikkaa kuin vessa. Eikä se minua haitannut. Imetän miten vain ja missä vain. :)
 
Vieläkö täällä on äitejä, joilla menee raita mahassa? Mun linea negra on ja pysyy... välillä tuntuu, et tummenee vaan. Jostain luin, ettei sais ees mitään rääkkisliikuntaa harrastaa niin kauan ku näkyy...
 
Ccix, mulla on raita yhä tallella. Ei ehkä yhtä tumma kuin ennen, mutta selkeä. Minulle ei siitä sanottu muuta lääkärissä kuin sen, ettei vieläkään tiedetä mistä ja miksi se tulee. Eli ei mainittu liikunnasta, vaikka erikseen kysyin, milloin ja miten saa liikkua. Noh, valitettavan vähän oon jaksanut liikkumassa käydä. Nyt voin yrittää vedota tuohon viivaan ;)
 
Mulla on pikkuhiljaa alkanut haaleneen ja oon kyllä harrastanut rankempaakin liikuntaa :) oikeestaan nyt kun sitä katsoo niin tuskin sitä edes huomaa enää.
 
On mullakin vielä vähän näkyvissä linea negra. Mulla viiva alkoi rintojen alta ja jatkui häpyluulle asti :D rintojen alta napaan viivaa ei enää nää mutta navasta tuohon missä alkaa alapäänkarvoitus niin viiva vielä näkyy :D kai se joskus katoaa!
 
Mullakin näkyy vielä linea negra. Ei missään vaiheessa ollutkaan kovin tumma, mutta on se nyt kai hieman vielä haalistunut.

Mähän ajattelin ennen tytön syntymää, että en varmasti tuu imettämään missään julkisilla paikoilla tai edes suurinpiirtein muiden kuin miehen nähden. Jotenkin sitä jännitti ja oon kai sit ollu aiemmin niin kovin häveliäskin ;)
Noh tuo neiti kun tulistuu sekunnissa silloin kun on nälkä, niin alusta asti oon imettäny ihan missä vaan. En edes sen kummemmin ajattele asiaa vaan sit kun tytölle iskee nälkä niin tissi esille paikasta riippumatta :D Tosin niin paljon on jo harjoitusta takana, että tuskinpa moni edes huomaa, että imetän kun eipä siinä hommassa nänni ehdi juuri vilahtaa ennen kuin menee piiloon vauvan suuhun :D ja onneks tyttö malttaa vielä toistaseks syödä paikasta ja metelistä riippumatta niin oon päässy sen suhteen helpolla.
 
Mä en oikein osaa/kehtaa imettää julkisilla paikoilla, siis kahviloissa, kauppakeskuksissa ym. Kyllä mä kavereiden nähden kehtaan sen tehdä, käynhän mä heidän kanssaan saunomassakin :) Mulla on sukurasitteena isot rinnat ja syötettävästä rinnasta on pakko pitää vielä toisella kädellä kiinni, että se pysyy tukevasti vauvan suussa.. näiden kanssa ei voi, tai en vain osaa, kovin huomaamattomasti imettää, itse rinnan kaivaminen esille jo yhdenlainen operaatio. Hankaloittaa tietyllä tavalla liikkumista toki, yleensä yritänkin syöttää ennen lähtöä ja syötän vaikka sitten tosiaan lastenhoitohuoneessa, jos en parempaa paikkaa löydä.
 
Mulla julkisella paikalla imetyksen suhteen on parikin ongelmaa. Suurin on se, ettei me pojan kanssa kumpikaan olla kovin hyviä istualteen imetyksessä. Poika ei saa yleensä syötyä tarpeeksi ja mulla menee niskat jumiin. En taida osata pitää sitä oikein. Sitten on se häveliäisyysaspekti, mikä on sikäli hassua, ettei mua haittaa yhtään jos muut imettää julkisesti ja kannatankin asiaa teoriassa, en vaan omalla kohdalla näköjään. Ehkä jos homma hoituisi rennommin niin voisin virittää jotain shaaleja tms, mutta kun ei suju. Eli yleensä on sitten maitoa pullossa mukana.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top