Synnytykseen liittyvät pelot ja ajatukset

kiitti rosmarinaa :) itse en tosin enää ole perehtynyt noihin lievityskeinoihin, tosi hyvät kokemukset siitä miten kätilöt ovat synnytyksissä tarjonneet kivunlievitystä ja olen ollut tyytyväinen siihen nähden missä vaiheessa synnytys on ollut. Nyt eka synnytys TAYS:ssa ja kaverilla niin karmee kokemus sieltä kun joku kätilö ei ollut suostunut antamaan mitään panadolia voimakkaampaa vaikka toinen oli monta päivää ollut erittäin kipeä maksaoireiden vuoksi ja sitä myötä erittäin väsynyt. Oli sitten salissa saanut lopulta toisen kätilön toimesta sopivammat helpotukset. mt nää on näitä :) välillä näihin juttuihin törmää...
 
Täällä taitaa olla useampikin sellanen joukossa, jolla on jo useampi synnytys takana... Tänään taas pyörinyt tuleva synnytys mielessä. Onko teillä ollut jo toinen synnytys huomattavasti nopeampi kuin ensimmäinen?
 
Mulla meni eka synnytys kiireellisenä sektioon kun tiedossa ollut perätila, mutta käynnistyi normaalisti enkä voinutkaan synnyttää alakautta kun jalat oli tulossa ennen peppua. ehdin olla synnärillä reilu tunnin, kipeistä supistuksista oli kai 3h kun olin 6cm auki, jolloin mentiin jo leikkuriin kun alkoi ponnistuttaa :/

Toinen synnytys kesti ekoista supistuksista n.9h. ja avautuminen eteni todella nopeasti 4cm jälkeen.

Kolmas synnytys käynnistettiin, kun olin jo niin väsynyt ja ensimmäisistä kipeistä supistuksista kesti 5h syntymään. Supistukset oli kyllä tosi epäsäännöllisiä alusta loppuun, mutta syntyi kuitenkin :)

mutta mun sisarukset esim on olleet myös nopeita synnyttäjiä, tosin syöksyllä ei oo tainnut kellään tulla.
 
Eka synnytys vähän vajaa 14tuntia, toinen käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja siitä vähän reilu kolme tuntia niin oli vauva sylissä ja viimeinen kanssa kolmisen tuntia ekasta supistuksesta. Jännittää ihan hirveesti että kerkeänkö seuraavan kanssa sairaalaan jos nopeutuu vieläkin edellisestä. :/
 
Mä toivoisin toisen synnytyksen olevan nopeampi kuin ekan. Ekan kohdalla supisteli lähes kaks vrk kipeesti ja säännöllisesti ja sitten vasta puhkaistiin kalvot. Ei jäänyt mikään ihana kuva synnytyksestä ja vielä siihen päälle useampi kätilö sanoi, et kuulun ilmeisesti niihin naisiin, joidenka kroppaa ei vain ole luotu synnyttämään. :O Et mun kaltaisia tapauksia kuulemma on... Siksi vähän pelottaa, et miten tämä toinen tulee menemään...
 
Vaikka kaikki onkin jo parempaan suuntaan niin viime viikkojen fiilis siitä, että tää tulee ennen aikojaan on vahvistunut. :( Toivottavasti saisi vielä sen 6-8 viikkoa pidäteltyä.
 
Jännitys on ruvennu nousemaan....jos diagnoosi marginaalisesta eteisistukasta pysyy niin se tietää mutkia matkaan....
 
Huh huh, mä niin toivon helpompaa synnytystä!
Esikoisen kanssa 2 yötä valvoin supistusten kanssa kotona, sit totesin 18 illalla et supistukset säännöllisiä, nyt käydään sairaalassa, haluan ainakin jotain helpotusta että saisin vihdoin unta! (3 vrk hereillä ei ole kiva olla)
Ottivat saliin, olin auki 4 cm joten sinne jäätiin. Kaikkien vaiheiden (mm imukupin) jälkeen 4 aikaan yöllä kiireellisellä sektiolla sit vihdoin lopetus.
Olin kk kotona vuodepotilaana kun oli paikat niin kipeät. Mies ihanasti hoiti kaiken, mulle saavutus oli päästä vessaan, keittiöön syömään ja sohvalle istumaan!
Nyt ei siis halua samaa laisinkaan!
Olen odottanut monta viikkoa lähetettä synnytystapa-arviointiin mutta mitään ei ole kuulunut. Tiistaina selviää lopullisesti asian laita, mut kyl mä toivoisin saavani leikausajan suoraan, vaikka toisaalta haluaisi yrittää synnytystä tavalliseen tapaan.
 
Hui, tommosta valvomista ei kyl toivois kellekään, niin paljon kyl tarvii voimia itse ponnistukseen ja muutenkin koko synnytykseen.
Itsellä ekoista supistuksista siihen että vauva oli sylissä meni just vajaa 20h (50min itse ponnistusvaiheeseen, ja sekin tuntui kestävän ikuisuuden). Toivon kyl et menis kutakuinkin saman kaavan mukaan, paitsi nyt ilman epiduraalia.

Onko muuten kellää muulla kenellä jo lapsia, ollut niin että harkkasuppareita koskaan ilmestynyt, vaan alkoivat ihan puun takaa ja jatkuivat säännöllisesti ja tiheästi niin kauan että vauva syntyi? Mulla nimittäin oli näin esikoisen kanssa, ja nyt näyttäis käyvän samoin, koska ei oo vielläkään tullut kertaakaan harkkasuppareita ja oon nyt 33+1 viikoilla.
 
Ei niitä harkkasuppareita välttämättä edes itse huomaa. Itsellä kyllä ollut joka raskaudessa n.25vkolta lähtien. Kerran harjoittelussa eräs äiti tuli käyrään ja sanoi ettei oo koskaa edes harkkasuppareita ollut. Vaan kyllä käyrä näytti toista :)
 
Esikoisen kanssa oli kyllä harkkasuppareita, mutta kipeitä suppareita alkoi tulemaan vasta kun vedet oli mennyt ja synnytys käynnistyi. Nyt on myös ollut harkkasuppareita jo jonkun aikaa, mutta ne ei yleensä häiritse. Nyt toisaaltaan ehkä tunnistaa ne paremmin kuin esikoisen aikaan. :)
 
Mulla taas on niin päin, et esikoista odottaessa oli harkkasuppareita huomattavasti enemmän kuin nyt. Tosin sillon kipeet supistukset alko vasta synnytyksessä, mut nyt on ollu joitakin kipeitäkin supistuksia.
 
itsellä en esikoisesta muutamaa hassua kovottelua lukuun ottamatta huomannut harkkasuppareita olevan. Synnytys alko niin että edellisenä päivänä tuli pari kovempaa supistusta mitkä sitten tiheni iltayöstä ja jatkuivat seuraavan illan synnytykseen saakka.
 
Itsellä harkasupparit ollut siedettäviä niin ekassa kuin tässäkin raskaudessa. Menee maha ihan kovan pinkeeksi ja jos on liikeessä ni pitää hidastaa vähäksi aikaa. Esikoisella oli kunnon supistuksia noi 2yötä. Jälkemäisenä kellotin niitä jo, eka oli epäsäännöllistä. Mut olivat siis ihan pirun kivuliaita, ei saanut oltua laisinkaan. Eipä tuo helpoa miehellekään ollut katsoa kun itsepäisesti kärsin, tesin et mut passitettais kotiin kun niin epäsäännölisiä olivat. Vedetkin tuli vain puhkomalla kalvo.
Sain esikoisen kanssa kaks epiduraalia, lähinnä jotta sain levättyä, toki ne hidasti ihan sikana aukeamista ja eka pistos aiheutti jonkun kummallisen vastareaktion toisessa lonkassa, se meni ihan kipeeksi ja mies joutui hieromaan ja laittamaan haudetta siihen koko loppu ajan. Et saa nähdä otanko epiduraalia, toki jyväskylässä ei saa edes ilokaasua... pitäneen miettiä tuota kivunlievitystä siis vielä.
 
No ehkä niitä sit onkin mut en mä vaan tunne mitään :joyful: Ei kyllä haittaa, vaikka eiks niien yks tarkoitus ainakin oo valmistella tulevaan? Ainakin itse kuvittelisin et jos tuntisi kivuliaitakin harkkasuppareita jo hyviltä viikoilta ennestään niin osaa ns.varautuu tulevaan synnytykseen paremmin kun on jo tottunut sietämään niitä jonkun verran.
 
Uudelleen synnyttäville taitavat suositella spinaalia. Mulla ekasta epi ja tokasta spinaali ja tokan kohdalla m
 
Esikoisen aikaan harkkasupistuksia tuli aika paljonkin töissä. Töissä kiipesin siis korkealle painavien ämpärien kanssa ja kun pistivät hengästyttämään, niin soitin lääkärille joka kertoi niiden olevan supistuksia. Kipeät supistukset alkoivat vasta lääkärin tekemän sisätutkimuksen jälkeen, jolloin lapsivettä meni samalla. Kipeät supistukset kestivät yhteensä noin 14-15h, mutta säännöllisesti tulivat vasta joskus yöllä kolmen (?) aikaan.

Nyt kivuttomia tullut jonkun verran, mutta myös kivuliaita.

Minulla olisi kovasti toiveissa pärjätä melko vähin ainein tässä synnytyksessä.
Meidän sairaalalla on kyllä jumppapalloja, mutta mietin mahtaisikohan sellaista saada ottaa suihkuun mukaan. Niinpä hankinko oman vai saako sairaalan omaa käyttää.
Viimeksi minulle laitettiin epiduraali ja se meni pieleen. Kätilön mukaan oli laittajasta kiinni.
Toivon myös ettei tälläkään kertaa tarvitsisi episiotomiaa suorittaa.
 
Mulle laitettiin spinaali esikoisen kanssa ja hyvä lopputulos ku samaan syssyyn myös kohdunkaulan puudutteet tuikkasivat.

Supistuksista sen verran että vaikka toinen raskaus onki niin jotenki en oo tajunnu omia supistuksiani... siis juuri nuita hengästyksen tunteita mistä ylempänä joku mainitti.. jotenki kuvitelma on olku että tuyppi potkii keuhkoja ja välillä kyllä varmasti sitäkin mutta alkuviikosta tajusin että kyse supistelusta täytyy olla.. esikoisen kanssa supparit oli vaan ihan erilaisia. Vaysa TOSITOSI kova ja kesti paljon pidempään että "löysäs". Ihan tyhmä olo tuli itelle

Niin ja saa nähhä mikä täällä on nyt muutenki homman nimi. Nyt rv 32+5. Oon aamun oksentanu, hajut tekee pahaa. Ja alakerrassa tosi erilaista paineen ja kivun tunnetta kuin mitä tähän asti. Yks kaveri vaan totes että oksentaen ja ripuloiden joillain synnytys alkaa.. no ei mulla asia sinänsä ressaa mutta saa nähä. Tämä kaikki voi vaan olla sattumien summakin kun eilis illalle tuli seksiäkin harrastettua niin voihan tuo kipuilu alakerrassa olla ihan vaan sitäkin..
 
Oijoi, huhtikuisissa on jo ainakin 2 vauvaa syntynyt (toinen olikohan Rv 32 ja toinen Rv 36), niin ihan tuli nyt kyl itelle olo että Hui se h-hetki oikeesti lähestyy niin että :wideyed::grin :Heartred Itellä kun tulee jo 34 täyteen tällä viikolla, niin alkaa ihan oikeesti vähän jännittää vaikka hyvillä mielin innoissani odotan synnytystä :happy090
 
Takaisin
Top