Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ollaan kaksi viikkoa, niin rattaat on kyllä välttämättömät. Olen meidän porukan kolmesta naisesta ainut, joka voi fyysisesti kantaa lasta rintarepussa yms. Joo, mä meinasin pakata oman vaippapaketin mukaan, sittenpä on tuliaisille tilaa paluumatkalla :) Ruokapuoli onneksi hoituu meikäläisen kautta :D
 
Katjusha sanoi:
Ollaan kaksi viikkoa, niin rattaat on kyllä välttämättömät. Olen meidän porukan kolmesta naisesta ainut, joka voi fyysisesti kantaa lasta rintarepussa yms. Joo, mä meinasin pakata oman vaippapaketin mukaan, sittenpä on tuliaisille tilaa paluumatkalla :) Ruokapuoli onneksi hoituu meikäläisen kautta :D
Click to expand...

Katjusha :) Äidin on paras kantaa lasta, jollei isä pysty.

Tottakai rattaat välttämättömyys, niitä saa myös hotellilta. Siksi kysyin, otatteko omat. Me hankittiin uudet omat matkaa varten ja oli kyllä hyvät! :) Hotellin rattaat voi olla lähes minkä tasoiset... usein ei kovin hyviä, kun paljon käytössä.
 
Täällä syy yöpyörimiseen selvisi, lisää hampaita tulossa! Takahampaita! Buranalla pikku herra rauhottui täysin :) Varsinaisesti ei valita, mutta jotenkin ne kipuilee.

Asiasta tyystin toiseen, paino on laskenut lisää normaalipainon sisällä ja mies sanoi, että on iloinen, hienosti tehty -20kg!! :) Mutta samaan hengenvetoon hän totesi, että puntarinluku pitäisi alkaa 5:lla (vitosella), ei 6:lla... Sanoin hänelle, että mistäs toi nyt tuli??:eek:
Hän ei ole aiemmin ottanut painoon oikein kantaa ja koko laihdutus"kuuri" on menty läpi ihan yksin, ilman hänen tukea. Voin sanoa, että toinen on herkutellut vieressä ja nyt vaatii yhä parempaa suoritusta:arghh:
Aika jännä juttu:wideyed:
Sanoin, eiköhän tässä kesään mennessä helposti muutama kilo karise ihan itsestään...

Miehellä on tapana tukea ihan kaikessa, mutta laihduttamisessa sitä ei ole tehnyt.
 
Argh, mä en kyllä kestäis yhtäkään kommenttia miehen puolelta, että pitäis jotenkin erilainen olla. Tosin, taidan itse olla sen verran kriittinen, että pidän kyllä kroppani ruodussa.
Lomalla äidin kanssa voi tulla tilanne, että äitini katsoo asiakseen kommentoida raskauden jälkeistä mahaani. Tiedän jo nyt, etten kestä mitään kommenttia aiheesta. Teen parhaani, antakaa minun olla rauhassa!! Mulla on vielä ensi viikolla fysioterapia, ja olen toivonut uusia harjoitusliikkeitä millä tämä jakaantunut six-pack saadaan jollain aikataululla kuosiin. Paino-ongelmaa ei ole, vain etureppu.
Me nukuttiin aika kivasti jälleen kahden syötön taktiikalla (01, 05), mies kylpyhuoneen lattialla, minä olohuoneen sängyssä ja pikkuinen makuuhuoneessa itsekseen. Mies oli yrittänyt nukkua makuuhuoneessa, mutta tyttö ja isi häiritsivät puolin ja toisin toistensa unta.
 
Katjusha sanoi:
Argh, mä en kyllä kestäis yhtäkään kommenttia miehen puolelta, että pitäis jotenkin erilainen olla. Tosin, taidan itse olla sen verran kriittinen, että pidän kyllä kroppani ruodussa.
Lomalla äidin kanssa voi tulla tilanne, että äitini katsoo asiakseen kommentoida raskauden jälkeistä mahaani. Tiedän jo nyt, etten kestä mitään kommenttia aiheesta. Teen parhaani, antakaa minun olla rauhassa!! Mulla on vielä ensi viikolla fysioterapia, ja olen toivonut uusia harjoitusliikkeitä millä tämä jakaantunut six-pack saadaan jollain aikataululla kuosiin. Paino-ongelmaa ei ole, vain etureppu.
Me nukuttiin aika kivasti jälleen kahden syötön taktiikalla (01, 05), mies kylpyhuoneen lattialla, minä olohuoneen sängyssä ja pikkuinen makuuhuoneessa itsekseen. Mies oli yrittänyt nukkua makuuhuoneessa, mutta tyttö ja isi häiritsivät puolin ja toisin toistensa unta.
Click to expand...

Katjusha :) Mun mies jopa rupesi toppuuttelemaan ja tyrkyttään herkkuja, (ihan itse osti niitä mulle kaupasta), kun huomasi, että alan laihtua...Sanoin, ei käy! :mad:
Tosin hän sanoi, että huomaa laihtumisen. Hän myös sanoi, ettei usko, että kukaan joka lihoo, niin vois laihtua entiselleen. Silti sanoi haluavansa, että laihdun.

Nyt vaatimukset on kovemmat, sillä tämä "jo" laihtuminen ei näköjään riitä. Hän myönsi eilen, ettei käsitä laihtumisesta mitään.

Mun äiti ei kylläkään ole ikinä puuttunut painoon, tai edes keskustellut siitä. Häntä ei kiinnosta painoasiat ollenkaan, kun on aina itse painanut saman verran, ihan normikokoinen kun on.

Anoppi on sit eri asia, siellä oon ollut punainen vaate, koska oon laihtunut ja väitetään liian laihaksi, vaikka just vasta saavuttanut normaalipainon ( BMI-laskuri):hungover:
 
Katjusha sanoi:
Lomalla äidin kanssa voi tulla tilanne, että äitini katsoo asiakseen kommentoida raskauden jälkeistä mahaani. Tiedän jo nyt, etten kestä mitään kommenttia aiheesta. Teen parhaani, antakaa minun olla rauhassa!!
Click to expand...

Meillä kävi näin, mies näytti sormella mun mahaa ja sanoi, että on ruma. Jatkoi, että kyllä sä sen pois saat. Sanoin, oon vasta synnyttänyt 4kk sitten, jonka takia maha on yhä iso pömppö.

Nyt, kun synnytyksestä on 11kk aikaa, eikä mahaa enää ole ollenkaan, niin mies ei kommentoi asiaa mitenkään. Ei muka ees muista, että sanoi mahasta moittivasti. Tosi huvittavaa...miehet on miehiä:dead:
:smiley-angry026 :laughing021
 
Tähti, olisin kyllä tuollaisesta suuttunut miehelle! Kyllä naisella on ihan riittävästi hommaa siinä, kun kantaa vauvaa ja kasvattaa vatsaa ja synnyttää ja imettää. Minusta on turhamaista siinä kohdin miettiä, miltä vatsa näyttää. Ajattelin alkaa tavoitella entistä painoa vasta, kun imetys loppuu. Siis joskus ensi vuonna.
 
Mun kroppaa ei äijä ole tohtinut (?) kommentoida ollenkaan. Ainoa kerta oli, kun yks mun kaveri ihmetteli että eihän sulle ole jäänyt yhtään raskauskiloja, niin mies komppasi että ei olekaan. En sitte tiiä mitä se ajattelee, mutta osaa pitää turpansa kiinni x)

Mulla tuntuu imetys toimivan niin tehokkaana laihdutuskeinona, että olen hoikemmassa jamassa kuin ennen raskautta. Lihaksia saisi kyllä alkaa tulla pikkuhiljaa lisää/takaisin!
 
Yölento sanoi:
Tähti, olisin kyllä tuollaisesta suuttunut miehelle! Kyllä naisella on ihan riittävästi hommaa siinä, kun kantaa vauvaa ja kasvattaa vatsaa ja synnyttää ja imettää. Minusta on turhamaista siinä kohdin miettiä, miltä vatsa näyttää. Ajattelin alkaa tavoitella entistä painoa vasta, kun imetys loppuu. Siis joskus ensi vuonna.
Click to expand...

Yölento :) Toki sillä hetkellä suutuin ja tuntui pahalta. Luultavasti hän oletti, että raskausmaha häviää nopeammin. Silloin en edes laihduttanut vielä. Nythän on kiva nokitella, kun kiloja on vähemmän, kuin ennen raskautta:laughing002

En tiedä miksi niin sanoi, koska aina on kannustava, eikä moittiva. Painon kommentoinnin suhteen on tullut äitiinsä:sad002
 
KuuKassius sanoi:
Meillä sais mies ympäri korvia, jos kehtaisi jotain tuollaista kommentoida :O Kukaan ei ole tässä maailmassa niin täydellinen, että vois muita lähteä osottelemaan. Ai hitto ku kiehahti xD
Click to expand...

Kuukassius :) Olet oikeassa :) Tosin itsekään en silloin ollut tyytyväinen itseeni, mutta ihan synnytyksen jälkeen ei mitään kiloja miettinyt...Sitten kyllä laihdutus tuli kuvioihin, mutta ei ihan onnistunut. Vuoden vaihteessa tein Uuden Vuodenlupauksen, jonka myötä 4kk jälkeen -20kg.. :) !! Välillä tässä on löysätty, eikä pudotus ole suoraviivaista. Nyt siis normaalipainossa ja fiilis tosi cool:p
Mies siis kehui suoritusta :)
 
Tähti-73 sanoi:
Täällä syy yöpyörimiseen selvisi, lisää hampaita tulossa! Takahampaita! Buranalla pikku herra rauhottui täysin :) Varsinaisesti ei valita, mutta jotenkin ne kipuilee.

Asiasta tyystin toiseen, paino on laskenut lisää normaalipainon sisällä ja mies sanoi, että on iloinen, hienosti tehty -20kg!! :) Mutta samaan hengenvetoon hän totesi, että puntarinluku pitäisi alkaa 5:lla (vitosella), ei 6:lla... Sanoin hänelle, että mistäs toi nyt tuli??:eek:
Hän ei ole aiemmin ottanut painoon oikein kantaa ja koko laihdutus"kuuri" on menty läpi ihan yksin, ilman hänen tukea. Voin sanoa, että toinen on herkutellut vieressä ja nyt vaatii yhä parempaa suoritusta:arghh:
Aika jännä juttu:wideyed:
Sanoin, eiköhän tässä kesään mennessä helposti muutama kilo karise ihan itsestään...

Miehellä on tapana tukea ihan kaikessa, mutta laihduttamisessa sitä ei ole tehnyt.
Click to expand...



Miehet ei tajua miten henkilökohtaisesti me naiset otetaan tollaset kommentit. Mulla itsellä on vielä aika iso etureppu tossa (on pienentynyt kyllä tosi paljon siitä mitä oli synnytyksen jälkeen, mulla oli oikeesti tosi järkyn kokoinen maha). Silloin synnytyksen jälkeen mietiskelin, että on kauhee homma saada tota pieneksi ja saakohan sitä edes, niin mies kommentoi: kyllä sä saat. Ja mä tulkitsin sen hormoonimyrskyssä, että se haluaa että mä saan ja olen senkin mielestä ällöttävä :D Vaikka ei kertaakaan ole sanonut mitään sellaista ja on sanonut että se tykkää mun makkarasta..ja siitäkin olen ottanut nokkiini, ihan kuin sen ois pitänyt sanoa, että ei tässä mitään makkaraa ole, vaikka siinä on :D Mutta sitten tajusin, että tarkoittaa sitä, että tykkää musta, ei pelkästään yhdestä kohtaa vaan musta kokonaan, oli makkara tai ei. Se ei vaan tajunnut/tajua, että negatiivinen kommentointi ulkonäköön sattuu, varsinkin jos itse on ärsyyntynyt ja masentunutkin siitä miltä itse näyttää.

Ei ihme että kommentointi omaan ulkonäköön liittyen saa kiehahtamaan. Voisit sanoa sille ukkokullallesi, että sä itse päätät millä numerolla se vaaka alkaa. Varsinkaan kun ei ole ollut tukemassa muutenkaan sun laihdutusta, niin suun voi pitää kiinni myös tässä vaiheessa. Et ikinä ei oo hyvä. Jos ooo ylipainoinen, siitä voi tulla kommenttia, jos oot laiha, niin siitäkin tulee sanomista. Usko vaan, kohta ukkos sanoo että oot liian laiha.

Toi laihdutusjuttu on siinä jännä, että kun rupee tulee paineita ympäriltä, niin siitä saattaa tulla ongelma. Sitä paitsi, ei se vaaka kerro kaikkea. Jos oot kuntoillut, niin osa painosta on lihasta. Muutenkin se vaakaan tuijottaminen ei välttämättä ole hyvä ratkaisu, vaan vaikka vaatteista, jos on tyytyväinen että vaatteet istuu ja on niitä vaatteita mitä päällensä haluaa, voi olla terveellisempi vaihtoehto. Numeroiden tuijottaminen voi olla tosi stressaavaa ja aiheuttaa ongelmia sekin.

Vauva-asiaa. Meidän pojalle tuli lähete silmäsairaalaan, silmälääkärille. SIlloin ihan vauvana (en nyt muista minkä ikäisenä lääkäri) huomasi että poijalla toinen silmä karsastaa sisäänpäin. Kuitenkin 4kk tarkastuksessa lääkäri ei sanonut mitään koko silmästä, vaikka kyllä sen huomaa että karsastaa. Ja nyt taas 8kk ikäisenä lääkäri kiinnitti siihen huomiota ja laittoi viestiä eteenpäin. Mulla itsellä ollut muksuna karsastusta, varsinkin väsyneenä karsasti silmä aina ulospäin ja se leikattiin kun olin 10v, Ja nyt tietty olen kauhuissani, että ei kait ne leikkaa sitä nyt kun on ihan vauva..miten tuota karsastusta voi ees tutkia noin pieneltä. No, ens kuussa sen näkee, mutta kovasti huolestuttaa.
 
Meillä mies pohti jo raskausaikana, että minun pitää sitten taputella tyytyväisenä ja rakastaa myös itse omaa vatsaani senkin jälkeen, kun vauva on syntynyt ja vatsa roikkuu tyhjänä. Sillä on ollut tärkeä tehtävä.
Voin kertoa, ettei ole helppoa! Mutta kun muistaa, miksi se näyttää tuollaiselta, niin on vähän helpompaa.
 
Satru sanoi:
Ei ihme että kommentointi omaan ulkonäköön liittyen saa kiehahtamaan. Voisit sanoa sille ukkokullallesi, että sä itse päätät millä numerolla se vaaka alkaa. Varsinkaan kun ei ole ollut tukemassa muutenkaan sun laihdutusta, niin suun voi pitää kiinni myös tässä vaiheessa. Et ikinä ei oo hyvä. Jos ooo ylipainoinen, siitä voi tulla kommenttia, jos oot laiha, niin siitäkin tulee sanomista. Usko vaan, kohta ukkos sanoo että oot liian laiha.

Toi laihdutusjuttu on siinä jännä, että kun rupee tulee paineita ympäriltä, niin siitä saattaa tulla ongelma. Sitä paitsi, ei se vaaka kerro kaikkea. Jos oot kuntoillut, niin osa painosta on lihasta. Muutenkin se vaakaan tuijottaminen ei välttämättä ole hyvä ratkaisu, vaan vaikka vaatteista, jos on tyytyväinen että vaatteet istuu ja on niitä vaatteita mitä päällensä haluaa, voi olla terveellisempi vaihtoehto. Numeroiden tuijottaminen voi olla tosi stressaavaa ja aiheuttaa ongelmia sekin.

Vauva-asiaa. Meidän pojalle tuli lähete silmäsairaalaan, silmälääkärille. SIlloin ihan vauvana (en nyt muista minkä ikäisenä lääkäri) huomasi että poijalla toinen silmä karsastaa sisäänpäin. Kuitenkin 4kk tarkastuksessa lääkäri ei sanonut mitään koko silmästä, vaikka kyllä sen huomaa että karsastaa. Ja nyt taas 8kk ikäisenä lääkäri kiinnitti siihen huomiota ja laittoi viestiä eteenpäin. Mulla itsellä ollut muksuna karsastusta, varsinkin väsyneenä karsasti silmä aina ulospäin ja se leikattiin kun olin 10v, Ja nyt tietty olen kauhuissani, että ei kait ne leikkaa sitä nyt kun on ihan vauva..miten tuota karsastusta voi ees tutkia noin pieneltä. No, ens kuussa sen näkee, mutta kovasti huolestuttaa.
Click to expand...

Totta Satru :) Hyvä se nyt on kommentoida, kun ei ole osaa eikä arpaa lopputulokseen!:laughing014
Yksi esimerkki matkan varrelta alkukeväästä, paino jumitti pitkään. Aloin olla jo epätoivoinen tekeekö sitä nyt jotain väärin. Mies veti pizzaa vieressä ja jälkkäriksi elokuvan alettua sohvalla sipsejä....silloin sanoin, että tekisi niitä mieli, voisitko pistää sivummalle, etten sorru. No hän totesi, eihän hän laihduta, joten sipsit voi hyvin olla hänellä sylissä.... Olin ihan, voi ei noita miehiä, kunnei ymmärrä :sad001...Herkkuperseenä näitä on hänellä joka paikassa näkyvillä, suklaata ja karkkia jne...

Karsastukseen, en usko, että silmää operoidaan, ennen kuin just jossain 10v. jos sille on tarvetta.

Me lähdetään nyt pojan kanssa katsomaan mahdolliseen hoitopaikkaan, tavataan hoitaja ja muut lapset :love7
 
Mä oon päässyt takaisin raskautta edeltävään painoon, vähän allekin (bmi nyt 21,8). Ja koska imetys jatkuu, saattaa paino vielä vähän tippua. Mulla tää menee näin, kaikista kolmesta mennyt. Vähän tosin epäilytti näin 41-vuotiaana kehon palautuminen. Kehon koostumus sen sijaan on jotain ihan muuta kuin ennen raskautta. Lihasten tilalla on löysää, vatsa on pehmeä röllykkä. Onneks toi mies ei ole kommentoinut mitenkään. Ehkä päin vastoin ihaili muhkeampaa emäntäänsä, kun on enemmän mistä ottaa kiinni. :p
 
Mulla näyttäis BMI sama 21,8.. mutta masu on pullataikinaa. Eihän siinä muuten mitään, mutta pistää silmään kuntosalikropassa. Eipä kai sitä voi toivoa muutenkaan täydellistä palautumista, saati tässä iässä :)
 
Napu75 ja Katjusha :)

Teillä ihanne BMI:t...ihan noin hyvissä mitoissa täällä ei olla, lähtö BMI 29 -> nyt BMI 24. Siis normaalipainossa, joka on terveyden kannalta hyvä asia. Silti tuntuu, että nyt on tosi hoikka, (mahaa ei ole yhtään). Mutta te olette ihan oikeasti tosi hoikkia:joyful:
 
Me tultiin tutustumasta Kunnalliseen yksityiseen hoitopaikkaan. Hoitaja sanoi, että haluaa olla yksityinen, koska on enemmän vapautta ja saa valita lapset. Varahoitajaa ei ole, mutta sanoi sairastavansa tavallisesti 1päivän vuodessa, jos sitäkään...Hoitoon saa viedä klo 07 ja hakea lapsi pitäisi klo 17, mutta tilapäisesti joustaa klo 18 asti.

Hän sanoi, että on mielellään ottamassa meidän pojan, sillä hän sopii joukkoon :) Hän piti siitä, että lapsi on rauhallinen, iloinen, perustyytyväinen ja tomera. Tuli toimeen muiden kanssa ja nämä lapset leikittivät innostuneena poikaa leluilla, ja toivoivat häntä kaveriksi :) Siellä oli sisarukset (3v. ja 2v.), sekä yksi lapsi ( 2v.) tuli muualta.

Hän sanoi, että kotihoidon etuna on ainakin se, että lapsi ei sairastu ( flunssiin tms.) yhtä usein, kuin päiväkodissa, siellä ryhmäkoon ollessa 20 lasta.

Meidän pitäisi aika pian päättää valitaanko hänet hoitajaksi, koska syksyn paikat on nyt jaossa. Sanoin hänelle, että hyvältä vaikuttaa, nyt keskustelen miehen kanssa ja palataan asiaan :)
 
Katjusha sanoi:
Mulla näyttäis BMI sama 21,8.. mutta masu on pullataikinaa. Eihän siinä muuten mitään, mutta pistää silmään kuntosalikropassa. Eipä kai sitä voi toivoa muutenkaan täydellistä palautumista, saati tässä iässä :)
Click to expand...

Katjusha :) Jos mulla ois toi BMI, niin tuskin murehtisin mistään kuntosali pullataikinasta. Sulla ei hirveästi ole ylimääräistä:wink:p Jos ikinä pääsen tuohon samaan, niin ei varmasti vois mies nimittää sitä rumaksi, vaikka sit olisi pullataikina:laughing002
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top