Suurperheelliset kuumeilijat

[pilvikirsikka]

Meillä arki on alkanut rullata kun isommat lähtivät kouluun (1 lk & 2 lk) ja meidän kuopuskin on ollut isin kanssa tutustumassa päiväkotiin. Saatiin paikka pienestä hyvin kodinomaisesta päikystä joten uskon että muutos on hieman helpompi. Lisäksi hänellä on lyhennetty viikko ja lyhyet päivät, kuitenkin sen verran että mies saa arkisin myös vähän töitä tehtyä kotoa.
Minä tein työsopimukseni tälle toimintakaudelle ja opinnot alkavat pian töiden ohella. Vuoden päästä sitä sitten pitäisi valmistua jos kaikki menee hyvin. Ajattelen että asiat ovat menneetkin nyt niinkuin pitikin, kun palaset alkavat loksahdella kohdilleen.

Neljä viikkoa on kulunut nyt tyhjennyksestä ja jo kolmannen viikon kohdalla oli jo raskaustesti nega. Päätettiin että nyt ei luoteta tuohon keskeytettyynkään vaikka tähän asti sekin toiminut hyvin. Ei sen takia että neljäs olisi jotenkin katastrofi, minusta ei vain rehellisesti olisi nyt hetkeen tähän samaan rumbaan mitä tämä oli raskausoireineen ja keskenmenoineen kaikkineen.
Ehkä vuoden päästä tilanne on jo aivan toinen ja ajatukset voisivatkin olla neljännessä, mutta tällä hetkellä on tosi vahvana tunne että näin on hyvä juuri nyt!

Kuulostaa mukavilta asioilta joita teillä nyt menossa!

Ymmärrän hyvin tuon, se vie aikansa että suru muuttaa muotoaan eihän sitä heti tarvitse päättää, hyvin voi olla vuoden päästä ihan eri tilanne! Niinhän nämä vähän isoissa perheissä on, ettei sitä lapsilukua ole lyöty täysin lukkoon ja tilanne saattaa elää

 

[pilvikirsikka]

Mäkin olen miettinyt että nyt tämä vauva saa olla viimeinen tätä "sarjaa". Hän on niin ihana että haluaisin nauttia hänestä ihan yksinään, eikä niin että siinä on aina taapero ja vauva samaan aikaan ja kieltämättä nämä 2v ikäerot viimeisen yhdeksän vuoden aikana on ollut aika tehokasta haluaisin olla raskaana, synnyttää ja halia vauvaa, mutta olisi kiva tehdä jotain muutakin! Meidän pihakin kaipaisi tekemistä, mutta mies ei ehdi ja minä en taas kykene, kun on koko ajan iso maha hidastamassa tai vauva sylissä kyllä mä tykkäisin siellä tonkia, laittaa pihaa kuntoon ja rakentaa kasvimaata. Ei kai se huono ole välillä keskittyä sellaiseen

Me ollaan miehen kanssa 32v että kyllä tässä vielä ehtii, jos haluaa olishan se ihan huikeeta jos olisikin pidempi ikäero, voisi taas eri tavalla nauttia siitä pelkästä vauvasta

Ja meille tuli koiranpentu harrastan valjakkourheilua koirien kanssa, niin siihen tarvitsee useamman koiran. Ehkä koiraharrastukseen uppoutuminen vähän hillitsee vauvakuumetta koska siitä ei parannu varmaan koskaan!

 

[Oreo]

Mä oon perheeni nyt tehnyt
Saa tämä toukokuinen -24 olla neljäs ja viimeinen. Nyt on kahdet kahden vuoden ikäerolla.

Vaikka sainkin itseni kiinni ajattelemasta että mitä jos... Mutta ei. Oon niin valmis tekemään muutakin.
Jos ei isommilla olisi nepsy haasteita ja/tai meillä olisi kunnon tukiverkostot, niin ehkä sitten. Mutta kun ei, niin mitäpä sitä jossittelemaan

 

[pilvikirsikka]

Joo multakin yksi kaveri kysyi, että vieläkö mulla on vauvakuume. Sanoin, että voisin haluta vaikka kuinka monta vielä, mutta tukiverkkojen puuttuminen ja miehen työ (yrittäjä) kyllä valitettavasti vaikuttaa... Tänäänkin mies tuli kotiin klo 20.30. Ei yksi ihminen vaan määräänsä enempää pysty hoitaa

 

[marsupilami]

Joskus keväällä mainitsin että alettais yrittämään viidettä lasta juhannuksen jälkeen, mutta ollaan sit kummiskin järkeilty eikä olla yritetty.
En kyllä ymmärrä miksi pitää potea tälläistä vauva kuumetta? Sehän oli kamalaa aikaa viimmeksi kun vauva oli aika vaativa ja olin ihan varma ettei enempää lapsia. Ehkä sitä jotenkin haluais että saisi kokea sellaisen mukavemman vauva ajan vielä, mutta epätodennäköistähän se on jos ei sitten tee sitä iltatähteä niin muut olisi niin isoja ettei niistä tarttisi niin huolehtia
Mutta olisi nytkin jo vuoden isompi ikäero (3v) pienimpään kuin viimmeksi, joten ehkä vähän helpompaa!

 

[pilvikirsikka]

Joskus keväällä mainitsin että alettais yrittämään viidettä lasta juhannuksen jälkeen, mutta ollaan sit kummiskin järkeilty eikä olla yritetty.
En kyllä ymmärrä miksi pitää potea tälläistä vauva kuumetta? Sehän oli kamalaa aikaa viimmeksi kun vauva oli aika vaativa ja olin ihan varma ettei enempää lapsia. Ehkä sitä jotenkin haluais että saisi kokea sellaisen mukavemman vauva ajan vielä, mutta epätodennäköistähän se on jos ei sitten tee sitä iltatähteä niin muut olisi niin isoja ettei niistä tarttisi niin huolehtia
Mutta olisi nytkin jo vuoden isompi ikäero (3v) pienimpään kuin viimmeksi, joten ehkä vähän helpompaa!

No niinpä! Miksei se kuume mene ohi meillä on aivan ihana ja helppo tämä vauva, mutta tottakai sitä on vauvassa silti kädet aina kiinni. Ja sitten se helpottaa kun vauva muuttuu taaperoksi, osaa kävellä (juosta karkuun ) ym ja nukahtaakin isän kanssa! Mutta jotenkin sitä mieli aina haikailee uuden vauvan perään

 

[Kipuna]

No niinpä! Miksei se kuume mene ohi meillä on aivan ihana ja helppo tämä vauva, mutta tottakai sitä on vauvassa silti kädet aina kiinni. Ja sitten se helpottaa kun vauva muuttuu taaperoksi, osaa kävellä (juosta karkuun ) ym ja nukahtaakin isän kanssa! Mutta jotenkin sitä mieli aina haikailee uuden vauvan perään

Täälläkin ollut ihan järkky vauvakuume pari päivää... Miks pitää vaan haluta kokoajan tulla raskaaksi ja olla raskaana, vaikka sekin aikakoimoista kidutusta on aika ajoin. Mie en edes haaveile mistään suurperheen johtamisesta tai suurperheen äitinä olosta Järki sanoo, että ei enempää (ja varmaan gynekin), mutta kohtu vaan huutaa taas uutta asukasta. Hemmetin hormonit

 

[pilvikirsikka]

Täälläkin ollut ihan järkky vauvakuume pari päivää... Miks pitää vaan haluta kokoajan tulla raskaaksi ja olla raskaana, vaikka sekin aikakoimoista kidutusta on aika ajoin. Mie en edes haaveile mistään suurperheen johtamisesta tai suurperheen äitinä olosta Järki sanoo, että ei enempää (ja varmaan gynekin), mutta kohtu vaan huutaa taas uutta asukasta. Hemmetin hormonit

Voi ei! Tsemppiä kuumeen kanssa toisaalta mun mielestä on ollut ihanaa olla raskaana ja synnyttää! Voi kun riittäisi kädet kaikkeen

 

[+40v toivoton tapaus]

En ole tainnut tähän ketjuun koskaan kirjoittaa, vaikka lapsia kuusi onkin. Jostain syystä salasanan vaihto omalle tunnukselle ei nyt onnistu niin kirjoitetaan sitten ilman.
Meidän nuorin on 1,5v ja itse kovasti kipuilen, että hän jää viimeiseksi. Olen sitä surrut siitä asti, kun pienin syntyi ja mies ilmoitti, että nyt riitti. Meillä on kolme yhteistä pienellä ikäerolla (+teinejä edellisestä suhteesta) ja kieltämättä meno on välillä aika hektistä, niin ymmärrän miehen päätöstä, mutta silti.
Ihailin jo reborn-nukkejakin ja harkitsin ostavani sellaisen, että saan laittaa johonkin piiloon vierailta ja itse sitä ihailla ja perheelle valehdella, että se odottaa tytön kasvamista ennen kuin uskaltaa leikkeihin antaa. Huh huh.
Niin ja minähän jo kerran päätin lopettaa nämä hommat kolmannen jälkeen ja olikin tosi pitkä väli ja miehen vaihto siinä. Nyt vain tällä kertaa se on iän puolesta sitten oikeasti ohi.

 

[Vargynja]

En ole tainnut tähän ketjuun koskaan kirjoittaa, vaikka lapsia kuusi onkin. Jostain syystä salasanan vaihto omalle tunnukselle ei nyt onnistu niin kirjoitetaan sitten ilman.

Jos haluat tilin takaisin käyttöösi, laita minulle sähköpostia (paivi.jarvinen@vau.fi). Tällaisia ongelmia on valitettavasti viime aikoina ilmennyt, mutta ne on saatu IT-tuen avulla korjattua.

 

[pilvikirsikka]

En ole tainnut tähän ketjuun koskaan kirjoittaa, vaikka lapsia kuusi onkin. Jostain syystä salasanan vaihto omalle tunnukselle ei nyt onnistu niin kirjoitetaan sitten ilman.
Meidän nuorin on 1,5v ja itse kovasti kipuilen, että hän jää viimeiseksi. Olen sitä surrut siitä asti, kun pienin syntyi ja mies ilmoitti, että nyt riitti. Meillä on kolme yhteistä pienellä ikäerolla (+teinejä edellisestä suhteesta) ja kieltämättä meno on välillä aika hektistä, niin ymmärrän miehen päätöstä, mutta silti.
Ihailin jo reborn-nukkejakin ja harkitsin ostavani sellaisen, että saan laittaa johonkin piiloon vierailta ja itse sitä ihailla ja perheelle valehdella, että se odottaa tytön kasvamista ennen kuin uskaltaa leikkeihin antaa. Huh huh.
Niin ja minähän jo kerran päätin lopettaa nämä hommat kolmannen jälkeen ja olikin tosi pitkä väli ja miehen vaihto siinä. Nyt vain tällä kertaa se on iän puolesta sitten oikeasti ohi.

Tsemppiä päätöksen tekoon

 

[pilvikirsikka]

Multa kaveri kysyi että niin, vieläkö meille tulee vauvoja vai onko tämä nykyinen viimeinen. Oli pakko sanoa että olisi ihana olla raskaana, synnyttää ja hoitaa vauvaa, mutta mulla ei vaan kädet riitä enää sitten hänkin sanoi että aina voi tehdä iltatähden tai kaksi no niinhän se on. Meillä isoin ikäero lapsilla 2,5v (silloin ei ollut muuten mitään ehkäisyä käytössä synnytyksen jälkeen!), että voishan sitä kokeilla joskus pidempää väliä. Ainakin nyt tuntuu että tuo nykyinen 2,5v ja vauva on vähän haastava yhdistelmä ollut, se on niin lapsistakin kiinni. Isosisko on pieni itsekin ja kaipaisi aika paljon vielä äitiä kaikkeen (henkiseksi) avuksi. Ei ole niin itsenäinen kuin pojat olleet samassa iässä

Mutta niin. Tavallaan kipuilen minäkin tätä, mutta tavallaan myös helpottava ajatus. Ehkä uskallan vähän siivota nurkkia vauvatavaroista, kun niitä meinaan tursuaa kaikkialla. Silti ottaisin sen vahingon enemmän kuin mielelläni vastaan, jos sellainen tulisi

 

[Iltatähti89]

Mulle nyt kaks lääkäriä jo suositellu tulevan sektion yhteydessä sterilisaatiota… Varmaan ku neljäs sektio ja monta sairautta mulla

 

[Nepeta Cataria]

Eiköhän lapsiluku ole jokaisen itse mietittävissä ja lääkäreiden suositukset toki suosituksia. Tässä maailmantilanteessa jokaista vauvahaaveilijaa tulisi tukea kaikin mahdollisin keinoin. Eikä meitä suurperheellisiäkään tulisi sulkea pois tuen piiristä. Alkaa olla minusta vanhanaikaista ajattelua että tietyn lapsiluvun jälkeen olisi pois vaikkapa julkisten hedelmöityshoitojen piiristä. Jokainen lapsi on yhtä tärkeä, oli hän ensimmäinen tai se kymmenes.

 

[Oreo]

Mulla on ystävä, jolla on hedelmöityshoidoilla saadut kaksoset. Vauvahaaveita heillä on edelleen, mutta kaksosten myötä eivät enää julkisella hoitoja saa, ja hintalappu kolmannelle lapselle on sitten suuri jos yksityiselle lähtevät.
Musta tää on väärin. Ymmärrän, että joku raja siihenkin on vedettävä (koska se pirun raha), mutta jotenkin ei vaan mun ajatukseen sovi, että pikkusisarus on pois suljettu sen takia, että ne kaksi sattui nyt saamaan alkunsa samaan aikaan.

Kaksi lasta on muutenkin tosi pieni raja, varsinkin kun puhutaan että syntyvyys vaan laskee hälyttävästi. Sitten ne, jotka lapsia haluaisivat, eivät saa.

 

[pilvikirsikka]

Samaa mieltä! Syntyvyyden laskusta valitetaan, mutta ei olla yhtään ajateltu mistä kaikesta se voisi johtua tai millä sitä voisi parantaa

 

[Pingviiniemo]

Samoja ajatuksia! Kaksi lasta hedelmöityshoidoilla on kyllä älytön raja ja sit valitetaan alhaisesta syntyvyydestä!

 

[MiiMii93]

Mekin haaveillaan neljättä. Kirjaimellisesti haaveiltu. Joulukuussa kemiallinen ja nyt elokuussa kemiallinen. Oltu huhtikuusta ovulaatioinduktio hoidoissa. Edellisten lasten kanssa ei ole tarvinnut yrittämällä yrittää, mutta nyt on vähän siihen jo menty.

Kalliiksi tulee tämä neljäs jos semmoinen meille vielä suodaan. Lääkkeet maksaa 150€/kierto vähintään ja ultra sen 200€ ja kulkemiset päälle. Onneksi oli nyt mahdollisuus.

Ikäeroa tulee nyt nuorimman kanssa ihan vähintään 6,5v. Toisaalta ihana ajatus olla vauvan kanssa päivisin kahdestaan kun isommat on koulussa ja eskarissa, mutta sitten taas on aikaa tehdä kaikkien kanssa jotakin.

Toivon sydämeni pohjasta, että meille vielä yksi suodaan.

 

[Siiru]

Meil kanssa lapsilla ikäeroa 2,5 v ja seuraavilla 2,2 v. Ja nyt oon surullinen siitä, että seuraava ikäero on ainakin se 3 v ja mistä tietää kuinka paljon enemmänkin. Vaikka tämän hetkinen tilanne on se, että olisi todella raskasta jos tähän vauva nyt syntyisi niin silti harmittaa iso ikäero kun näkee miten loistavasti leikit menee yksiin tuolla 2,2 v ikäerolla meillä myös on kaikki vauvan tarvikkeet levällään ja vaatteet, pitäisi hankkiutua monista eroon.

 

[Miitu]

Täällä olisi nyt kp 16 ja FLO ennusti ovista tänään. Sikäli mikäli edelliset edes olivat menkat. Oletetut menkat alkoivat reilu 5vk tyhjennyksestä. Vuodin viikon. Sitten oli muutama vuodoton päivä kunnes taas alkoi tiputella. Huomenna olenkin menossa Naikkarille tarkastukseen että miksi tuhruttaa. Toivoisin että kaikki olisi hyvin ja tää alkaisi olla jo takana päin.

Vauvahaaveet ovat jääneet jonnekin taka-alalle (tahtomatta tai tietoisesti) Silti, jotenkin sitä miettii että jos nyt tärppäisi olisi laskettu aika toukokuussa, kesävauva jne.. Vaikka tiedän että nyt ei ole sen aika koska on priorisoitava opinnot & valmistuminen. Sen jälkeen tälläisiä voisikin pohtia ihan eri vakavuudella. (Jos ja kun olisi aiheellista)

Mies lähtee mukaan huomenna ja mietittiin juuri että kävelläänköhän me sitten viimeistä kertaa niistä ovista sisään ja ulos, jos ei vauvoja enää meille tule.

Sain myös kuulla juuri että eräs läheinen odottaa nyt neljättä. Tää on ehkä niin paha kun lähipiiristä satelee tälläisiä uutisia. Yritän kai sanoa että vaikka tavallaan järki jo sanoo että nyt ei ole neljännen aika, sekä muutenkin tuntuu että elämä on nyt kohdillaan, miksi sotkea sitä? Se pieni ajatus kummittelee siellä taustalla.