Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Mä aloitin nyt ne letrot kuitenkin. Vuosi tässä on nyt yritystä takana, tuskin mitään enempää tapahtuu, kun tähänkään asti ei oo... mut se pieni prosentin mahdollisuus nyt on. Kun tää nyt ei ehkä kuitenkaan ole niin paljon parisuhdeongelma, vaan enemmänkin mun omia traumoja, joita työstän tässä parisuhteessa. Asioita, jotka ehkä nousee esiin vain parisuhteessa, mutta joka tapauksessa niitä on käsiteltävä itsensä kanssa. Toki siinä voi puoliso olla tukena, mutta mun on tehtävä se tunnetyöskentely itse. Ja kukapa meistä olis ikinä valmis ihmisenä. Elämää ei voi laittaa pauselle niin pitkäksi aikaa, että on valmis ja täydellinen. Kasvu on se mikä tapahtuu, kun läheinen ihmissuhde nostaa meissä esiin kipeitä asioita, jotka on siten mahdollista tunnistaa ja käsitellä, hyväksyä itsessään. Sitähän tää elämä on, loppuun asti. Näin mä ajattelen. Ja jos maailmankaikkeus niin valitsee, niin me saadaan se lapsi.Olen samaa mieltä kuin @twisted me yritettiin kans jossain vaiheessa hoitoja, oltiin ihan ruvella pettymysten ja yrittämisen kanssa. Mut mä tuojotin vain lapsihaavetta. Nyt jälkeenpäin olen onnellinen ettei silloin tärpännyt, hoidot lopetettiin ja selvisi että mies oli harkinnut eroa taustalla. Saatiin puitua asiat nurin ja oikein ja pelastimme parisuhteemme. Olimme todella heikoissa kantimissa vaikken sitä silloin itse nähnyt. Olen melko varma että olisimme eronneet tai ainakin erittäin surkeassa kaksoiselämässä jos lapsi olisi silloin tullur. Mut ei sitä silloin nähnyt.
Täältäkin tsempit sinne.