Riipitii: Mulla on kyllä käynyt just noin, kuin kuvailit. Ensin odotin np-ultraa ja 12 viikon täyttymistä, sitten neuvolalääkäriä, sen jälkeen rakenneultraa ja nyt just 24 viikon täyttymistä, että lapsella olisi jonkinlainen mahdollisuus selvitä, jos päättäisi lähteä syntymään. Sen jälkeen sitä varmaan odottaa ensin jotain paremman selviytymismahdollisuuden virstanpylvästä, sitten täysiaikaisuutta viikolla 37 ja sitten vaan sitä synnytystä ja sitä että saisi terveen lapsen syliin.
Kyllä vauva-aikaankin kuuluu paljon odottamista. Odotat, että lapsi oppii sitä ja sitten tätä; kannattelemaan päätään, kääntymään, kierimään, ryömimään, jne. Taas kerran on kyse siitä, että sitä haluaa tietää, että lapsella on kaikki hyvin ja että hän kasvaa ja kehittyy "kuten pitääkin".
Omalta kohdaltani voin kuitenkin sanoa, että jossakin vaiheessa lapsi on kasvanut niin isoksi ja oppinut niin paljon, että ajattelu kääntyy juuri päinvastaiseksi. Sitä toivoo, ettei tuo nyt enää kasvaisi ja itsenäistyisi enmpää; ei ainakaan vielä, kun minä en ole yhtään valmis ja maailma on vaarallinen paikka.
Kyllä vauva-aikaankin kuuluu paljon odottamista. Odotat, että lapsi oppii sitä ja sitten tätä; kannattelemaan päätään, kääntymään, kierimään, ryömimään, jne. Taas kerran on kyse siitä, että sitä haluaa tietää, että lapsella on kaikki hyvin ja että hän kasvaa ja kehittyy "kuten pitääkin".
Omalta kohdaltani voin kuitenkin sanoa, että jossakin vaiheessa lapsi on kasvanut niin isoksi ja oppinut niin paljon, että ajattelu kääntyy juuri päinvastaiseksi. Sitä toivoo, ettei tuo nyt enää kasvaisi ja itsenäistyisi enmpää; ei ainakaan vielä, kun minä en ole yhtään valmis ja maailma on vaarallinen paikka.
Tekis mieli piilotella loppuun asti kun vastaanotto on tuo, mutta eipä oo helppoa enää.
Itestä tuntuu, että se oikeen kirkuu tuossa!
Kyllä ne sitten tajusivat ja tuli ihan hyvä vastaanotto. Ei kylläkään kommentteja mahasta suuntaan tai toiseen, koska en itse jättänyt sille mahdollisuutta vaan lähdin kyselemään jostain ihan muusta aiheesta taas ja tämä sitten jäi. Hyvä vaan niin. Nyt vielä kun asiakkaille paljastais itsensä, saa nähdä koska... En mä enää piilottele mutta pidän silti jotakin hupparia tai neuletta kireimpien paitojen päällä kun en jaksais milään niitä kyselyjä ja voivotteluita että kuka heidän lastaan sitten keväällä hoitaa (päikyn täti kun olen).
Maha on levinnyt joka suuntaan kuten kyllä edellistäkin odottaessa. Siihen kun vielä lisää valtaviksi paisuneet tissit, jotka edelleen työntyy mahaa edemmäs, niin vaikutelma on lähinnä kesäkiloja keränneen oloinen. Olenkin vielä toistaiseksi pukeutunut väljiin vaatteisiin eikä syynä ole se, että haluaisin erityisesti peitellä itse raskautta. Maha vain ei tällä hetkellä ole mielestäni edustuskelpoinen.
Painoa on tullut jo neljä kiloa ja äitiyshousuja pitäny käyttää varmaan jo ainakin kuukauden ajan 
Mummo oli ärhennellyt PALAVERISSA tyyliin "meillä on 2 raskaana olevaa työntekijää...." 
