Salaisuus julki!

Mulla on ollu vaik kuin monta päivää ihan kiree paita päällä ja tää viiminen joka ei vielä tiiä nii ei oo tajunnu mitään tai sit se on tajunnu ei vaan kehtaa kysyy
 
Minä kerroin töissä heti loman loputtua, koska halusin kertoa ennen kuin kukaan arvaa, enkä halunnut kenenkään lällättävän arvanneensa. Silloin viikkoja oli 13+4, ja vatsaa oli vaikea peittää minun normipukeutumisella. Teltat olis kuitenkin herättäny huomiota ja sellaisia kesävaatteita ei minulta edes löydy. Ja niissä olisin kuitenkin näyttänyt lihonneelta, koska muuten olen aina ollut hoikka. Ihanan vapauttava tunne, kun ei tarvinnu enää vetää mahaa sisään, mitä olin koko kesäloman tehnyt!

Pomolle kerroin ensin omassa huoneessaan ja sen jälkeen aamupalaverissa koko porukalle. Pomo on keski-ikäinen mies, ja hän riemastui uutisesta aivan. Taputti käsiä yhteen, huusi hienoa ja tuli halaamaan! Odotinkin hyvää suhtautumista (en ehkä ihan tällaista, mutta kuitenkin:) ), eikä kertominen pelottanu yhtään.

Edelleen peittelen vatsaa asiakastapaamisissa, koska se on huivien kanssa vielä mahdollista. Suosittelen kuitenkin kulkemaan ylpeänä vatsa näkyvillä! Kyllä ahdistaisi, jos näiltä lähimmiltä työkavereilta vielä "joutuisi" peittämään.
 
Muokattu viimeksi:
Turhaan oon pelännyt, joko kukan ei huomannut, tajunnut tai sanonut mitään :D Onhan tuo vielä pieni, mutta kyllä sen voi ehkä hyvällä tahdolla vauvamahaksi tunnistaa: http://forum.vau.fi/threads/masukuvia.1580543/page-7#post-807030 Eikä paitakaan ollut niin kamalan tiukka.

Tosin, enpä mä paljoa työpisteeltä liikkunut eikä se siinä pöydän ääressä niin kovin paistakaan. Mutta kyllä pelotti ruokiksella että huomaavat, kun ainoana lapsettomana istuin meidän tyttöjen kanssa samaan pöytään. En taida kestää sitä vöyhötystä, minkä pelkään alkavan. Pitää ehkä käskeä sitä yhtä tietävää työkaveria ruveta juoruamaan tyyliin: "En ehkä sais puhua mutta..." niin sit se on julkinen salaisuus ja kukaan ei kehtaa ottaa puheeksi :D
 
Joo mä oon kans siirtyny julkisestikin tiukkoihin paitoihin. Tänään ekaa kertaa multa kysyttiin onko toinen tulossa. Kysyjä siis naapuri jota nään aina sillon tällön pihalla muksujen kanssa. Oli kuulemma aiemmin jo vähän mun mahaa kattonu, mut nyt on jo niin selvä vauvamaha, et uskaltautui kysymään. :) Huomenna meen piiitkästä aikaa duuniin (keikalla) ja aattelin et kerron jos sattuu semmonen sopiva tilaisuus ja riippuen siitä onko tuttuja vuorossa.
 
Minä se vain pihtaan! Tai no, töissä kerroin syyn työvuorolistantekijälle kun ilmoitin etten tee enää öitä (en jaksa valvoa). Mukavana mieskollegana häntäkin nauratti, ja onnitteli tietenkin. Töistä menin suoraan opparia tekemään ja opiskelukaverin katse kiinnittyi muutaman kerran minun vatsan seudulle. Ehkäpä huomenna päästän hänet pähkäilemästä ja kerron :wink
 
Tänään julkistettu asia koko työpaikan esimiehille ja omille alaisille, joten ei tarvitse enää piilotella. Tänään vielä pukeuduin oikein vatsaa korostavaan paitaan ja ilmoitukseni jälkeen muut totesivatkin, että kyllähän tuon nyt huomaa ja ihmettelivät miten eivät olleet aiemmin vatsaa nähneet. On se ihme, mitä vaatteilla saa aikaan.
 
Täälläki VIHDOIN kerrottu töissä - aika paljon sain ihmettelyä, kun kerroin, että jo puolvälissä mennään! :p Mut kyllä helpotti, ja jos vielä joskus (toivottavasti) oon raskaana, ni voisin kertoa vähän aiemmin; hirveetä ittensä piinaamista tommonen! :grin
 
Tänään työkaveri tuli jotain työjuttua speksaamaan ja kolme kertaa sen piti tarkistaa, ennen kuin ilmeisesti sai päätettyä mitä näki. Minusta se (mies) ei kattonut tissejä vaan tissien alle :wink Pikkuhiljaa tää tästä leviää. Hyvä.
 
Eipä tarvii näköjään kovasti vaivata päätään raskaudesta kertomisella nyt, kun avattiin äitiyslomatuuraajan paikka sekä sisäiseen että ulkoiseen hakuun. Onnitteluja tulee ihmisiltä, joita en oo ikinä tavannutkaan ja tänään kuulin, että kaikki mun entisellä työpaikalla tietää. Hieman huvittavaa, kun lähdin sieltä kuitenkin jo neljä vuotta sitten...
 
Ärsyttää kun mies ei saa kerrottua omalle isälleen ei sitten millään.. Itse oon kertonut kaikille "mun ihmisille" mies taas ei kenellekään. Yritän sitä kovasti kannustaa kertomaan isälleen, se kun on se hänelle läheisin ihminen. Ja appiukko varmasti kyllä huolehtisi muulle suvulle kertomisesta, sellainen "juorukello" kun on :D
Harmittaa kun nyt mennään jo 16. viikolla eikä mies ole kelleen vielä kertonut :/
 
Mä en vaan saa kerrottua töissä! Kyllä ens viikolla on jo pakko ei tästä muuten tule mitään! :-)
 
....voih,meillä tietää melkein kaikki sukulaiset ja kaverit...jopa puolitutut,mutta omalle isälle en saa kerrottua...en sitten millään...ja asiaa oikein "auttaa" se,että isäni viettää kesät mökillä saaristossa,missä en itse käy enää... :sad001
 
Mun täytyy myöntää etten tajua miks en kertonut aiemminkin. Työkaverit on ollu ihan superiloisia mun puolesta vaikkakin osa (yhtälailla kuin itsekin) hieman yllättyneitä siitä miten vannoutunut lapseton on tähän ryhtynyt. Sen sijaan että työpaikan äidit olisivat alkaneet pelotella sillä mikä kaikki muuttuu ja miten rankkaa tulee oleen, ovat he hehkuttaneet sitä miten maailman siisteintä on olla äiti. "Et tule katumaan. Sitä rakkauden määrää ei voi edes kuvailla." sanoi yksi työkaveri kyyneleet silmissä.
 
Tänään pakkoraossa kerroin esimiehelle. Pakko oli kun on jäämässä pitkälle saikulle. Onneksi (!!!) otti asian niin hyvin kun vaan voi, kertoi että työpisteelläni on vähän sellainen historia että naiset tuppaa raskaaksi tulemaan kun siellä työskentelee.. :D Kertoi myös että ihan hyviä kokemuksia on terveitä lapsia ja niin edelleen. :D Töissä myös työpari tietää mutta asukkaat ei. Pitää kertoa kun alkaa näkymään.

Muuten tietää sekä minun että miehen vanhemmat ja sisarukset, pari molempien kavereita. Ehkä ru:n jälkeen tietää muutkin. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top