Ei joillekin tule koko aikana kun se nelisen kiloa, jos on esim pienikokoinen, ja ylipainoiselle ei tartte tulla välttämättä ollenkaan. Toisille tulee kymmeniä, joillekin vaan nestettä yms joka humahtaa pian pois, ja toisille ihan ehtaa ihraa joka ei lähde.
Butterfly, olen myös lukenu että vauva tottuis jo kohdussa äidin makumaailmaan, ja kun esikoista kattoo niin pitää ainakin meidän osalta paikkansa: kaikkiruokainen on kuten äitinsäkin, ja lempiruokina sushit ja muut.
Tietenkin kaiken voi sössiä jos ruokailuasioissa ei siinä kriittisessä vaiheessa pidetä kuria, ja lapsi oppii että kiukuttelemalla saa mitä haluaa. Yllättävän monella tutullakin, jotka on ihan normaalijärkisiä ihmisiä noin muuten, on sellainen käsitys että ruokailu on sitä että lasta lahjotaan, maanitellaan, tai juostaan lusikan kanssa perässä ympäri kämppää jotta se söisi. Ei ne kuole nälkään vaikka eivät suupalaakaan söisi jollain aterialla, maistuupahan ainakin seuraavalla aterialla paremmin. Ja jos ei vieläkään maistu, niin ei sekään haittaa. Yksikään lapsi ei varmasti ole kuollut nälkään siksi että ruoka on 'pahaa'. Se on aikuisten omaa hysteriaa, kyllä lapsi lopulta syö mitä vaan kun on tarpeeksi nälkä, eikä ole annettu esim leipää, rusinoita, mehua ja muuta välipalaa joka tyydyttäis nälän siinä välissä. Sittenhän on sanomattakin selvää, että se seuraava ruokailu on mitä todennäköisimmin pilalla, jos lapsella ei ole taaskaan nälkä. Ja jos lapsella ei ole nälkä ja hän tietää kuikuttelemalla saavansa valita mitä lopulta syö, usein lasten valinta olis vaan leipää tms, niin vanhemman on aivan turhaa yrittää esitellä mitään uusia ruoka-aineitakaan ja lopulta ollaan tilanteessa jossa ruokailut ovat helvettiä ja lapsen ruokavalio todella yksipuolinen ja epäterveellinen. Tätä näkee liian usein...
Hmm, mitenkähän tämä nyt liittyikään raskauskiloihin...? Ai niin, eli että äidinkin kannattaa vaarmasti syödä monipuolisesti jo raskausaikana, ja toki sen jälkeenkin, kun maitoon voimakkaat maut ainakin menevät ja sitten lapsi tottuu niihin.