Raskaus vaivoja

Mulla kans ton ruuan kans sama, ennen pysty syömään paljon ja nyt ei mee aina ku vähäsen kerralaan, mut sit onki nälkä paljo useemmin.
 
Mulla sama. Eikä oikeen tee mieli syödä mitään. Onks teijän pikkasilla hikkaa.. ? :D musta tuntuu että täällä on, ja useemman kerran päivässäkin vielä :D jännän tuntusta..
 
no meillä varmaan suunnillee saman verran :) alkuun ihmettelin mitä se on ennekun tajusin ja tuo mies epäilee vieläkin että miten niin pienellä voi olla hikka... :D
 
Jostain muistaakseni luin että se on vaa hyvä merkki, et kertoo muistaakseni siitä et ne keuhkot on hyvin kehittyny. :)
 
Mulla tulee usein syönnin jälkeen vasemmalta puolelta kylkiluut ihan sairaan kipeäksi. Täytys koittaa varmaan syödä ihan vähän vaan kerralla. Onneksi tuo kipu menee usein ohi kun makoilee selällään. Aina se ei toki ole mahdollista.
 
Susq87: Se hikkaaminen kehittää vauvan keuhkoja, eli ihan tarpeellinen "vaiva". En sitten osaa sanoa tarkoittaako se että keuhkot olisivat hyvin kehittyneet.

Raskausvaiva: Pohkeet ovat todella kipeät joka öisten suonenvetojen vuoksi. Krampit ei itse asiassa ole pahoja mutta kyllä ne komeasti kipeyttää noi kintut. Kumartuminen alkaa olemaan jo aika työlästä. Nukkuminen edelleen ihan ok, tosin kylkiasennossa ja mielummin  vasemmalla kyljellä joutuu nukkumaan.
 
Täällä tykättäis nukkua oikealla kyljellä mutta sillä puolella kun on niin pikkukamu käy jammailemaan siihen tahtiin että pakko vaihtaaa kylkeä :) odotan kovasti sitä että pääsee mahalleen nukkumaan ! Mulla on alkanu iltaisin jalat olemaan pikkasen levottomat, tuntuu että koko aika pitää liikuttaa ja että joka ikistä lihasta särkee mutta suonenvedot on loppunut nyt tässä :O onneks.. 
 
Mulla oli aikanaan urheillessa paljon noita jalkakramppeja, pahimmillaan molemmat pohkeet veti syvään kramppiin yhtäaikaa. Oonkin sit pelänny koko raskauden ajan, et hyökkää taas jalkakrampit kehiin.. eli oon sit kehitelly joka paikkaan systeemit, että voin istua jalat ylempänä tai samalla tasolla kun vatsa. :) Ei ole ainakaan vielä kiusanneet krampit (rv 30 menossa)...

Munkin vatsassa kaveri nikottelee joka päivä ja siitä tietää että on raivotarjonnassa, kun alavatsassa aina alkaa se "nakutus". Ei voi tietää vieläkö kääntyy, mut ainakin vielä on ylösalasin ollut eiliseen saakka. :)

Mul on kans toi syöminen muuttunu hankalaks, paljoa ei voi syödä kerralla, kun ei enää mahdu. Mut onhan se aika loogista, et auttaa sit synnytyksen jälkeiseen elämäänkin taas, kun syö pieniä annoksia ja paljon, pysyy mahalaukkukin pienenä/pienentyy alkuraskauden syöntirasituksista vaikka söis edelleen paljonkin mut pieninä annoksina... Et sit synnytyksen jälkeen ei ole hirveä nälkä tyhjän takia enää.. Eli ihan jees homma joka tapauksessa.
 
heidh: Just samasta syystä mä en oikein pysty nukkumaan oikealla kyljellä, vaavi on tuolla oikealla puolella.
 
Täälläkin hikotellaan päivittäin, monesti se pari kertaa päivässä.  Ekan kerran tunsin varmaan joskus rv26-27 tienoilla muistaakseni. Raivotarjonnassa täälläkin on Piiperö, niin jytkytys tuntuu aina tuolla todella alhaalla.. Esikkokin nikotteli yhtä paljon ja nikottelee kyl melko herkästi vieläkin. :)

Täällä Piiperö viihtyy kans aika paljon tossa oikealla puolella mahaa! Nytkin kun käyrillä päivittäin oon ollu, niin tietää ne käyrät laittaa aina tolle oikealle puolelle, kun siinä se oleilee useiten! :D Nukkumiseen se ei kyl oo vaikuttanu, mut kun joutuu jommalla kummalla kyljellä makaamaan koko päivän ja yön, niin pakko aina kylkeä vaihtaakin, kun toinen puoli rupeaa puutumaan.. :O
 
Just Pam ja muut suonen vedoista kärsivät: Oletteko syöneet magnesiunia? Itse aloitin magnesiumin, kun tuli muutamat ihan järkyttävän kipeät suonenvedot. Nyt ei ole sitten tullut.
 
meidänkin vauva viihtyy oikealla puolella enkä mäkään pysty nukkumaan juuri ollenkaan oikealla kyljellä ainakaan "ilman sanomista". kypsyttää tuo tasan yksi nukkuma-asento eli vasen kylki, mutta toisaalta nyt muutettuani sängyn toiselle puolelle pinnasängyn viereen voin vasemmalla kyljellä maatessani halailla miestä nukkuessani <3 mun terkkari epäili, että vauva olisi jo raivotarjonnassa, joskin tilaa on vielä pyöriä ympyrää. vauvan potkut tuntuu ylös rintojen alapuolelle ja muuten mahassa on meneillään miltei kokoaikainen möyriminen (en osaa tunnistaa, onko siellä hikkaa vai ei).

mulla on aika ajoin öisin pohjekramppeja, mut ei onneksi joka yö. joskus unissaan oon ojentanut nilkkaa, jolloin pohje on krampannu ihan välittömästi. suonenvetojakin mulla on aina välillä ja ummetus on edelleen kuvioissa. täytyy todeta, etten vieläkään ymmärrä, mitä hienoa on olla raskaana, mut ymmärrän kyllä sen et kaikista parasta tässä on, kun tuntee oman vauvansa liikkeet masussa :)
 
Täälläkin vauva nikottelee päivittäin. En oo seurannu montako kertaa mut joka päivä kerran ainakin tuntuu kun alavatsa hytkyy.

Ja vauva on ollut melkein koko ajan silleen että selkä on mun vasemmalla kyljellä ja jalat sit potkii oikeeseen kylkeen. No eilen neuvolassa terkka sano että se onkin toisinpäin, ihmettelinkin eilen aamulla kun potkuja ei tullu vaan semmosta möyrimistä, se siis käänty neuvolan ajaksi toisinpäin. Nyt taas potkii oikeeseen kylkeen.

Suonenvetoja on ollu pari tässä raskaudessa, onneksi ei useammin.

Muuten tuosta syömisestä: Mulla tippu esikoista imettäessä paino hurjasti alle lähtöpainon vaikka olin normaalipainoinen ennen raskautta. Joten imettäessä kannattaa syödä niin paljon kun vaan maistuu ja mahtuu. Mulla ainakin synnytyksen jälkeen oli ehkä viikko että ruoka ei oikein maistunut mut onneks sit alko maistumaan. Enkä kattonu mitä suuhuni laitan, silti paino tippu hurjaa vauhtia ja oikeastaan liiankin matalalle. Nyt toivon että saisin kerättyä mahdollisimman paljon raskauden aikana ylimäärästä kiloa ympärille niin on sitten mitä imetys kuluttaa :D Ettei paino tipu vielä alemmaks kun esikoisen jälkeen. Eli mä en ainakaan aattele että "synnytyksen jälkeen rajoitan syömistä ettei kilot jää". Mut jokaisen kroppa toimii omalla tavallaan eikä välttämättä kaikilla se paino tipu samaa tahtia.
 
Hemppa: Arvasin, et joku väärinkäsittää mun sanomisen vielä, mut ei se mitään. :)

Selvennän hieman: Toki mäkin tiedän, että imettäessä tarvitsee ravintoa ja en todellakaan aio tarkkailla mitä suuhuni laitan mitenkään erikoisesti, sillä sitä energiaa tarviaa sillonkin ihan siinä missä raskaudessakin ekstrana.

Mut täytyy kyl myöntää, että mä olen kanssa sellanen kaveri, et olen suht sinut syömisteni kanssa ja saan painon myös pois jos haluan. Esimerkkinä nyt toi "kuuluisa karppaus", aikanaan vedin 20 kiloa vuodessa pois sillä. Lapselle toki tarjoan kaikkeen ruokaan mahdollisuuden - sokeri poikkeuksena, kun sitä ei lapsen ruokavalioon paljoa tarvita. Karppaus ei varmana ole järkevä juttu lapselle. Aikuisena sitten kokeilkoot, jos haluaa.

Toki ymmärrän, että on paljon sellasia naisia, joille kilot karttuu raskaudesta vyötärölle ja ei lähde millään pois edes synnytyksen jälkeen tai imettäessä. Mulla on suvuissa kumpaakin laatua naisia: Toisille paino vaan jäi eikä saanu millään pois ja toisilta lähti tuplana paino pois synnytyksen jälkeen. Se on siis geeneissäkin varmaan?

:) Mut sitä mä tosiaan sanoin tolla, et kun kohtu suurenee ja vatsalaukku pienenee, niin se on jonkinlaista helpotusta synnytyksen jälkeistä aikaa varten: Vatsalaukku on suht normikoossa sit synnytyksen jälkeen, eikä tuplatripla-isompi, kun on alkuraskaudessa syömisillä sen venyttäny isommaksi. Eikä siinä musta mitään huonoa ole, päinvastoin. Mut helpottaahan se kummasti arkeen paluuta ja ei se kroppa enää siellä toista lasta putkella kanna ja eiköhän imetykseen riitä normaali terve ruokavalio.

Sellasta.. :)
 
On kyl pari päivää ollu niin tuskaa näiden liitoskipujen kanssa, kaikki liikkuminen ja nouseminen sattuu niin perkuleesti! Nivuset ja häpylyy on niin kipeä ettei järkeä!
Onko kellään tietoa että kestääkö nää nyt loppuun asti vai helpottaako miten ja mitä häh täh?!
 
Susq: Mulla ihan sama tää on ihan tuskaa näiden kipujen kans ja häpyluuta(kai?)painaa en tiedä sit onko vauva jo niin alhaalla et painaa mut tosiaan kävelemään ei välillä meinaa päästä ja välillä kipu tunuu maatessaki vaikka pahiten kyl liikkessä. Ja sitä et jatkuuko nää loppuun asti oon kans miettiny esikoisen aikana kun ei ollu mitään tällästä niin ei tiedä. Mut voin kyl sanoa et just nyt ei mitenkää nauti tästä raskaudesta. Ja oon melkein sitä mieltä et ei haittaa vaikka tulis vaavi jo joulukuun puolella toki toivon et ainakin sinne 37-viikkoon asti menee mut sit ei niin väliä.
 
Joo eilen ekaa kertaa sanoin sen jopa äänneen että enää en nauti tästä raskaudesta, mut saipahan siitä yli 30viikkoa nauttia! Nukkuminen on vaikeaa, kyleltä kylelle siirtymisessä menee minuutteja, vessaan siirtyessä ikuisuu, käveleminen on tuskaa, nouseminen on tuskaa, oon ihan tuskissani! Ja ku ei viitti ressata miestäkä sillä et kokoajan valittaa. :/ Toivon tosiaan että nää ei kestä loppuun asti nää kivut! Ja oon ite kans sitä mieltä et saa tulla jo joulukuunpuolella jos haluaa en laita hanttiin. :D Ja jos jollain tosiaan kokemusta tietoa näistä kivuista kertokaa ja toki se että auttaako särkylääke näihin tms?
 
Täällä kans vissiin noita liitoskipuja aikaslailla, koiran kanssa tekee ilkeetä käydä pienellä kävelyllä kun heti alkaa alavatsaan ja lantioon särkemään ja vihlomaan, ja sitten kotona äitiyy vielä pahemmaksi. plus että selkä on päivittäin vähän kipea. olen nyt sairaslomalla tiistaihin ja varmaan siitä loppuajan, voi että mitä siitä tulisi jos töissä yrittäisi olla, olen nimittäin hoitoalalla ja se ei mitään maailman kevyintä työtä ole :o 
 
Hei.

Ovatko muut huomanneet samaisia ns. "vaivoja/kipuja" kuin minä. Eli itsellä ne yleensä alkaa iltaisin, kun otan rintaliivit pois ja olen jonkun aikaa ilman niitä niin seisoessa/kävellessä rintojen alla on pistävä kipu? Johtuukohan tämä nyt sitten siitä, että vatsa painaa vai rinnat painaa :/

Täällä myös kova selkäsärky vaivaa lähes päivittäin ja nukkuminen on ajoittain todella huonoa. Myös närästystä esiintyy ja jalat on aika usein levottomat. Että eipä sitä niin vähillä vaivoilla päästykkään, niinkuin aluksi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top