Raskaus ja Tunteet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mimii
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Toinen kolmannes on koetellut todella ja nyt migreenin lisäks jatkuu yölliset päänsäryt. Annoin miehelle tänäaamuna palautetta siitä, kuinka epäreilua on ettei miesten tarvii kärsiä mistään eikä luopua mistään. Mies oli juuri pikkujouluissa ja nyt piti lähtee parille iltamyöhään, kun mä ootan kauhulla tulevaa yötä, että tuleeko särky taas takaisin. Nyt tuntuu siltä, että ei olla samalla aaltopituudella! Sit alko suututtaa nää poliittiset puheet kuinka kaiken pitäs olla tasa-arvosta ja naisilta pitäs vähenpää vanhempainvapaa mahdollisuutta, että isätki pääsis. Mielestäni miesten kuuluisi siinä tapauksessa elää sen mukaisesti, kun olisi raskaana. Eli ajatella mitä ei saa syyä tai juoda ja lähteekö nyt yöllä baariin!
Hypin täällä tasajalkaa!! (Nyt mennään 16+2) :smiley-angry016
 
Lucy, noita tulee aina välillä... Tuntuu et välillä ne ei ymmärrä yhtään mitä me koetaan ja kokee jotenkin oikeudekseen elää itse normaalisti... Muakin välillä ärsyttää kun toisen on "pakko" juoda saunakaljaa vaikka mä istun vieressä... Näin se vaan menee, sitten kun miehet synnyttää niin mä hyppään kuuhun!
 
Mun mielestä nyt tasa-arvon kannalta olis vähintä että miehetkin jäis kotiin kitkuttaan kotihoidontuella.

Se että miehet porskuttaa tauotta uraputkessa, eikä kukaan edes oleta että jäisivät yhtäkkiä vuosiksi kotiin antaa aikamoisen edun työmarkkinoilla. Lapsetonkin hedelmällisessä iässä oleva nainen tästä välillisesti kärsii kun esim. samaa työpaikaa hakemassa on yhtä pätevät nainen ja mies.

Useissa perheissä (niiku esim. meillä) toki taloudellisesti huonompi diili että mies jää kotiin kun miehillä on paremmat palkat. Ja mistähän sekin johtuu?
 
Kun mun mies näki mitä vauva-arki on esikoisen kohdalla, se ei missään tapauksessa halunnut jäädä kotiin. Ei kyllä olis muutenkaa voinut, kun on yrittäjä. Jos hoitovapaat jaetaan puoliksi äidille ja isälle, meidän perheessä se ei olisi tasa-arvoista lasten kannalta. On paljon perheitä, joissa toinen vanhemmista ei todellakaan pysty jäämään kotiin, miks niiden perheiden lapset sit joutuu päiväkoteihin aikaisemmin? En ymmärrä tuollaista lakia, eiks perheiden pitäis itse saada päättää kuka hoitaa lapsia ja mikä heille on paras järjestely.
 
Meidän perheessä taas pystyy jakamaan hoitovapaan, kun mies on yrittäjä ja tekee vain kesäisin töitä (tosin silloin sitten yötä päivää). Musta on ihanaa nähdä, miten lapset on ottaneet iskän tavallaan mun tilalle ja hän on nyt heille se lähellä oleva vanhempi, kun itse käyn töissä. Itsellä vaan on silmät auennut, miten tärkeetä se olis et molemmat käyttäis näitä vapaita ja rauhoittuisi välillä kotiin lasten kanssa.

Eli toisaalta mä kannatan pientä pakkoa, koska aivan liian vähän miehet käyttää vanhempain/hoitovapaitaan, vaikka voisivat. Mutta olis myös hyvä jos sen isän/äidin osuuden vois sit käyttää periaatteessa kuka vain muukin lähisukulainen vanhempien niin halutessa ja sen ollessa mahdollista, jotta ne vapaat ei jäis käyttämättä. Muutenhan lapset tosiaan joutuu kauheen aikaisin hoitoon. Tai sitten olis jotkut kriteerit, minkä täyttyessä voisi sen vapaan siirtää kokonaan äidille tai isälle, vaikkapa juuri tilanteessa jossa toinen on yrittäjä, eikä yritys pysty pyörimään ilman yrittäjää.
 
Hei hyi yök ku olin äsken siel fb-ryhmäs, ni siel mietittiin et voidaaks ottaa yks tulija viel vaik ryhmä suljettu marraskuun lopussa. Tietty sielt löyty heti yks itsekäs joka ei halunnu. Kävin sen profiilis ni eiköhän se oo yhen mun oikean kaverin kaveri, ja tähän omaan ystävääni oon just niin kyllästyny hänen itsekkään minä-asenteensa vuoksi :confused: Oikeesti ihanaa kun täältä ei suljeta ketään ulkopuolelle, vaan kaikilla on oikeus vertaistukeen. Lisäks on kiva kun täällä ei ole sellasta hyökkäävää ja riitelevää tyyliä, vaan ihmiset osaa kirjoitella sovussa ja kunnioittaa toistensa erilaisia valintoja. Mä oon muutenkin niin vastaan kaikenlaista ryhmän ulkopuolelle sulkemista, tylyyttä ym. kiusaamista et mietin miks meen ees kattoo niitä joitain fb-kirjotuksia ja tuun huonolle tuulelle :grin

Toinen mikä on tässä ärsyttäny on niiden mellakkaheppojen satuttaminen. Mul on muutenkin tän raskauden aikana varsinkin eläimet käyny sydämeen, liikutun eläinlapsista ja kaikenlaisista eläinkohtaloista. Mä epäilin mun pomollekin odottavani ennemminki kissan- tai koiranpentua kun ihmislasta :p
 
Ompa tyhmää tollanen, jos laskettu aika on kaikilla sama niin miks ei voi hyväksyä samaan porukkaan...!

Just mm. tollasen takia en kuulu niihin fb:n odotusryhmiin, vaikka jossain vaiheessa vähän sitä harkitsinkin. Ja toinen on se kaksplussan keskustelupalsta, siellähän myös teilataan aina kaikki ja suoraan sanoen v..uillaan toisille ainakin sen mitä oon ite joskus siellä käyny kurkkaamassa.
 
Must siellä fb-ryhmässä on ollut ihan leppoisaa jutustelua mut alkaa mieli muuttua täälläkin. Toi väkimäärän rajaaminen ei aukene. Jollekin oli siellä ilmeisesti käynyt niin että joku jolla oli yhteisiä tuttuja toisen jäsenen kanssa oli kertonut siellä kerrottuja juttuja eteenpäin. Mutta se nyt voi käydä kymmenen hengen sakissakin. Siellä kun ollaan omalla naamalla niin vähän joutuu miettiin mitä kirjoittaa kuitenkin vaikka siellä kaikki samassa junassa pitäis ollakin.

Ja tän illan aikana oon kyllä aika vahvasti miettiny että onko siellä hengailusta mitään hyötyä kun ilmeisesti siellä elää aika vahvat kirjoittamattomat säännöt mitä saa sanoa ja ajatella ja mä olen totaalisen taukki tollaisten ymmärtämiseen.
 
Ah onneksi en ikinä liittyny tohon fb-ryhmään. Vaikka mistäs tiedän jos ryhmään olisin ikinä edes päässyt.. X) mutta joka tapauksessa mun mielestä meillä on täällä hyvä henki ja tosi aktiivista porukkaa, kun vertaa vaikka esim noihin muihin odotus-ryhmiin.

Huihuihui täällä on kans tota liikuttumista eläin parkojen kohtalosta. Esimerkkinä katsoin 45minuuttia lähetystä, jossa kerrottiin sarvikuonojen salametsästyksestä, kuinka niitä tapettiin vain sarvien takia. Mua harmitti niin paljon et pillahdin itkuun.
 
Palaan vielä tohon, miten isät kokee raskauden. Aavistuksen huvittaa (ja myös ärsyttää) ku miehen suku on alkanu paapomaan ja huolehtimaan, miten mies nyt oikeen jaksaa ku meille tää neljäs tulee :grin Äitisäkin soitteli ja kannusti lähtemään vähän kavereiden kanssa tuulettumaan. Siis mitä? No miesrukkahan tässä kovilla onkin... Onneks on sen verran ajatteleva yksilö ja sano anopillekin, että eiköhän tuon rouvan pitäs ennemmin päästä vähän tuulettumaan eikä hänen :p En välillä ihan ymmärrä näitä ihmisten aivoituksia...
 
Huh, neljänsuora! On kyllä uskomatonta miten jotkut ei vaan ajattele että kyllähän me äidit tässä melkein suurin työ tehdään, jo se pelkkä ruokavalion ja liikunnan + lapsen kantaminen kohdussa ja synnytys ja muiden säätely on vain meidän äitien homma! Miehet ihmettelee vieressä ok, ja varmasti jokainen miestään rakastava odottaja kyllä vähän valaisee tuntemuksiaan ja kannustaa myös miestä! Entäs me äidit? "No sä ku ny oot raskaana, nii sähän vaan olet!" Oh, really?
Itse odotan toista ja silti tämä raskaus tuntuu olevan ihan tosi, tosi hankalaa mielialojen takia.. Vaikka on päiviä, joina nautin kaikesta, yksi päivä tuntuu välillä niin pitkältä kun hormonit heittää.. :/
Varmasti jotkut vanhanaikaiset ajattelevat "naisen nyt tulee kestää kaikki, voi näitä miehiä".. Hmm.
 
Miesten voivottelu.. En kyl ees sano mitään. Ootte jo sanonut melkein kaiken. Vaikka kummallekin tämä on iso asia, mutta nainen täs kyl "raataa" enemmän...
 
Mua ärsytti kans mies eilen! Se kehtas heittää et onhan hänkin tehnyt kovan työn, kun on kehitellyt siittiönsä!! Siis anteeks mitä?? Kehtaaki. Varmaan oli ärsyyntynyt ku seksistä ei tullu mitään mun kipujen takia, ja niin sehän on kans mun vika... Saatana tungen kohta melonin ton perseeseen ja katotaan kauan se jaksaa sen kanssa elää saati punnertaa ulos!
 
Ite koen päässeeni (vielä) melko helpolla tässä raskaana olossa ja synnyttämisessäkin, mutta ihan tää arjen rumba kolmen vilkkaan tenavan kanssa on kyllä paljon raskaampaa ku töissäkäynti silloin ku lapsia oli vielä kaks. Mieshän se tietty meille tällä hetkellä tuo "leivän pöytään", mutta... Normaalina arkena se tarkottaa töihin lähtöä itsekseen melko ajoissa, töiden tekemistä, kotiin tulo valmiiseen ruokapöytään, ilta hengailua ja harrastuksia, ehkä iltapalan laitto lapsille (ei todellakaan aina) ja mahdollisesti jonkun hampaiden pesu. Sitten hän voinkin mennä nukkumaan ja jatkaa seuraavana päivänä samoin.

Mä taas herään vähän myöhemmin, kuuntelen koululaisen äkäilyt, pistän sen taipaleelle, pienemmät herää usein samalla kitisemään syliin yms. laitan niille ja itselleni aamupalan, hoidan tiskikoneen, pistän pyykit pyörimään, viikkaan kuivat pyykit kaappiin, puen lapset ja joskus itsenikin :wink valmistelen ruuan, puen lapset että päästään ulos sitten taas riisun ne, syödään, pistän päiväunille, siivoan, laitan pyykit kuivumaan ja uuden satsin pesuun, autan koululaista läksyissä, tarjoan välipalaa koko porukalle, alan tehä iltaruokaa, toimin samalla erotuomarina ja leikkikaverina, katan pöydän, jossakin välissä käytän koiraa pihalla ja ruokin senkin ja sitten isäntä jo tuleekin kotiin. Valmis ruoka nenän eteen, sitten siivotaan pöytä pistetään taas tiskikone pyörimään ja siivoillaan muuten päivän jälkiä, lähetään ehkä ulos, joka tarkottaa että taas puetaan ja riisutaan... Yleensä mies ottaa kirjan ja istahtaa sohvalle lukemaan, ku rankan päivän jälkeen pitää vähän saada rentoutua... Pian on sitten jo iltapala-aika ja lasten nukkumaanmeno rituaalit. Sen jälkeen usein laitan vielä yhen satsin pyykkejä kuivumaan ja siivoan keittiön lattian. Tässä vaiheessa mies jo nukkuu ja nyt mulla on sitä omaa aikaa... PERKELE! Mies tekee asioita jos monta kertaa pyytää, mutta yleensä nurisee jotain tai ainakaan ei tee sitä heti. Lasten touhuihin ei juurikaan puutu, kun lukee... Kai sitä hullu pitää olla ku vielä lisää näitä huollettavia haluaa...

Olipahan purkaus :grin Tämän jälkeen kukaan ei kyllä usko, että on mun miehessä myös jotain hyvääkin... Ja olen ihan onnellinen parisuhteessani :rolleyes: Teoriassa tietää ja ymmärtää mitä mä täällä päivät teen, mutta käytännössä sillä ei oo asiasta mitään hajua... :p
 
Kiva et täällä saa avautua :) kyllä sitä loppujen lopuks aina löytyy positiivinen fiilis ja osaa taas nauttia raskaudesta.
Kommentti vielä tohon faceen, eli jos toi pitää paikkansa mitä täällä on nyt puhuttu niin onneksi en mennyt sinne. En ymmärrä miten voidaan ajatella, että jätetäänpä joku ulkopuolelle, kun ryhmä on suljettu (kiusaamista?) mä en siks halunnut mennä, koska pelkäsin mennä liian aikaseen.... taikauskoinen :)
 
Mää en kanssa jotenkin ihan pääse ton fb-ryhmän kanssa samalle aaltopituudelle. Hassua, miten tuntuu, että siellä on paljon nyreempi ja sotaisampi meininki, vaikka tosiaan ollaan nimillä ja naamoilla. Ja rakenteena tykkään enemmän tällasesta foorumista, missa keskusteluketjut pysyy jotenkin selkeesti esillä ja voi pitkän ajankin päästä jatkaa jotain aiheeseen liittyvää.
 
Mä oon tykänny tästä palstasta ja kiva kun täällä on ihmisiä jotka ajattelee asioista eritavoin. Ainakin mä olen saanut joihinkin juttuihin uusia näkökantoja teiltä! :) tän palstan suola on just se et, me kaikki ollaan toisillemme tuntemattomia. Sehän on terapiaa kun saa jutella puolueettomien ihmisten kanssa, ilman ennakkoluuloja jotka voisivat tulla esim. ulkonäöstä tai taustoista.
Joskus naisilla on kauhea tarve olla oikeassa ja saada kaikki muut ajattelemaan juuri niin kuin itse. Ja voi raukkaa sitä joka uskaltaa olla eri mieltä! ;)
 
Eilen rupesin ihan lueskelemaan mitä tuolla isossa fb-ryhmässä on käynnissä. En mäkään kaikkia THL:n, neuvolan ja länsimaisen lääketieteen kyseenalaistamattomia oppeja ihan sellaiseenaan niele mutta tuolla kyllä mennään jo sellaiselle hörhösektorille että järkevää keskustelua lienee turha sieltä etsiä.

Ei siinä mitään jos huvikseen testailee lapsen sukupuolta sormusta pyörittelemällä mut kun siinä alkaa henget jutella niin... o_O:eek:
 
Anteeksi mitä?! Henget mitä...... oukei. En oikein tiedä mitä sanoo :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top