Jep. Luulen, että koronan takia on paljon paineita, kun kaikki lykkääntyy eikä ehkä päästä tavoitteisiin. Ajattelin, että on reilua ilmoittaa riittävän ajoissa, että ehtivät sitten tarvittaessa rekrytoida uuden henkilön tilalle. Lisäksi teen töitä kemikaalien kanssa eli kaikkia työtehtäviä en nyt edes pysty tekemään.
Isovanhemmille ja kavereille ajattelin kertoa vasta myöhemmin kesällä, kun raskautta ei enää voi oikein peitellä. Paha tapa vaan möläytellä kaikenlaista..
Mulla oli esimies joka ei kestäny paineita ja sitte purki just tuollee möläyttelemällä tylystyi työntekijöille. Tuli mitta täytee yhdessä kohtaa ja irtisanouduin kun eka olin saanu burnoutin sen pomon takia..tsemppiä sinne arkeen
Sit lopulta miehen työnä sen sisko tajus paidan ja kaikki onnitteli, appiukko ei kovin ollu ilonen, ressas miten mahdutaan asuntoon ja autoon ja muuta. Sit mun veli tajus meillä lopulta, ja äiti vaan kuvitteli että oon lihonu jo liikaaki eikä viittiny mitää puhua 
maanantaina oli kertonut sitten päiväkodissa tietysti mutta omien sanojensa mukaan "ei ne kuunnellut mua", ilmeisesti kavereita ei juuri kiinnostanut, vaikutti vähän pettyneeltä siihen 
. Sen jälkeen on puhunut meidän kans asiasta, mutta esim eilen käymään tulleille isovanhemmille ei ole sanonut mitään (he tiesi jo, mutta lapsi ei sitä tiedä). Toivotaan että ulkomailla asuville toisille isovanhemmille kertoisi, mutta vielä ei ole ottanut sitä itse puheeksi (olis ihana jos hän saisi olla se joka kertoo uutisen heille).
onpahan saatu alta pois sekin.
nyt uskon et se tietää jo mutta tuolle nykyään reipas 3v:lle pitää vääntää rautalangasta.
