Raskaudesta kertominen

[Annu83]

Mä kerroin toiselle työkaverille tällä viikolla. Otin keskenmenojen jälkeen todella raskaasti sen, miten jotkut eivät oikein osanneet suhtautua asiaan, joten tavallaan suojelen itseäni ja muita, jotta he eivät joutuisi epämukavaan tilanteeseen. En varsinaisesti myöskään salaile ja tässä vaiheessa kyllä jo kerron, jos joku kysyy. Hyvät ystävät ja äitini ovat tienneet alusta asti.

 

[Vompatti]

Edellisessä keskenmenneessä olin rv5 juhlissa ja työkaverit tajusi heti, kun otin alkoholitonta. Siksi ei nyt huvita. Jos jokin menee pieleen, on itselle helpompi, kun ei tarvi taas alkaa selittää asiaa.. Varmaan ihmiset on tässäkin asiassa erilaisia eli joistakin helpompi purkaa asioita yhdessä. Toisista helpompi vain esittää, että mitään ei ole tapahtunutkaan ja kaikki jatkuu kuin ennenkin.

 

[Annu83]

Edellisessä keskenmenneessä olin rv5 juhlissa ja työkaverit tajusi heti, kun otin alkoholitonta. Siksi ei nyt huvita. Jos jokin menee pieleen, on itselle helpompi, kun ei tarvi taas alkaa selittää asiaa.. Varmaan ihmiset on tässäkin asiassa erilaisia eli joistakin helpompi purkaa asioita yhdessä. Toisista helpompi vain esittää, että mitään ei ole tapahtunutkaan ja kaikki jatkuu kuin ennenkin.

Eikä etukäteen oikein voi tietää, että miten itse suhtautuu, jos käy huonosti. Itsekin varmaan kuvittelin, että olisin kestänyt keskenmenot paremmin ja olisin pystynyt puhumaan asioista avoimemmin, mutta ei se käytännössä mennyt niin ja jälkeenpäin toivoin, että en olisi kertonut kuin parille läheisimmälle ystävälle, jotka oikeasti osasivat tukea. Heistä tuli entistä läheisempiä kun taas osaan välit kylmenivät. Oli myös helpottavaa, että oli myös heitä, jotka eivät tienneet ja joiden kanssa ei sen takia tarvinnut miettiä, että miten pitäisi olla.

 

[Veggis]

Töissä vähän salailen ihan sen takia että saisin vakipaikan, minkä sainkin juuri. Nyt jos joku kysyy niin kertoisin totuuden, mutta en ala asiasta huutelemaan yleisesti työpaikalla ihan senkään takia että meidän asiat ei muille kuulu Ymmärrän ettei tarvitse/halua salailla asiaa mutta myöskin sitä ettei koko maailmalle omista asioista kuuluta. Pomolle ja läheisimmille työkavereille kerron varmasti heinä-elokuun aikana ja kavereille sitä mukaan kun tulevat vastaan.

 

[Annu83]

Ensi viikolla pitäisi kertoa yhdelle ystäväpariskunnalle (koska juhannus) ja miehen isälle, hänen vaimolleen ja ehkä myös miehen isovanhemmille, jos ovat samaan aikaan paikalla. Jotenkin hirvittää, vaikka positiivinen asiahan tämä on. Keskenmenojen jälkeen surin sitä, että en päässyt ilahduttamaan läheisiä iloisilla uutisilla, mutta nyt taas tuntuu siltä, että ei haluaisi yhtään ylimääräistä huomiota.

Ensi viikolla pitää myös ehkä paljastaa pomolle ja lähiesimiehelle, koska mun pitäisi alkaa tekemään töitä, joita en raskauden takia voi tehdä.

Sanokaa mulle, että on ihan älytöntä salailla raskautta 17. viikolla. Kokoaika vaan mietin, että kerrotaanko liian aikaisin.

 

[Sammie]

Ensi viikolla pitäisi kertoa yhdelle ystäväpariskunnalle (koska juhannus) ja miehen isälle, hänen vaimolleen ja ehkä myös miehen isovanhemmille, jos ovat samaan aikaan paikalla. Jotenkin hirvittää, vaikka positiivinen asiahan tämä on. Keskenmenojen jälkeen surin sitä, että en päässyt ilahduttamaan läheisiä iloisilla uutisilla, mutta nyt taas tuntuu siltä, että ei haluaisi yhtään ylimääräistä huomiota.

Ensi viikolla pitää myös ehkä paljastaa pomolle ja lähiesimiehelle, koska mun pitäisi alkaa tekemään töitä, joita en raskauden takia voi tehdä.

Sanokaa mulle, että on ihan älytöntä salailla raskautta 17. viikolla. Kokoaika vaan mietin, että kerrotaanko liian aikaisin.

Se on ihan älytöntä. Itsehän salailin 19. viikolle saakka, niin tiedän sanoa :bag: Enkä vieläkään 19+6 ihan lunkisti kaikille kerro, mutta vatsa alkaa puhua puolestaan Saan liiankin hyvin kiinni tuon ajatuksen, että aiemmin odotti, että pääsisi jo kertomaan, nyt ei haluaisi kenenkään tietävän tai ainakaan en haluaisi olla huomion keskipisteenä raskauden takia. Lisäksi pelkään ihmisten tyhmiä kommentteja. Tsemppiä, siinä on hyvätkin puolensa, kun ei tarvii piilotella.

 

[Lyyliski]

Mulla on nii huippu ja tiivis työporukka että iha luonnostaan tuli kerrottua raskaudesta siellä. Aikavarhaisessa vaiheessa vielä, nimittäin olin vk7 tai 8 menossa sillo.. Varsinki ku kakkapyllyjen pesu yökötti ja oksensin päivittäin töissä oma ja miehen perhe sai tietää ekana ja molempien parhaat kaverit kans.. Sitte oon kertonu kyllä ystäville sitä mukaa kun niitä nähny. Mä oon ite luonne että iloiset uutiset, omat siis, ei pysy salassa kyllä vaan haluan jakaa ilon muiden kanssa ehkä kun esikoinen ja iha eka raskaus niin en ees osaa pelätä ettei menis hyvin ja mun vahva intuitiokaan ei oo varoitellu. Varsinki ku varhaisultra vk 7 vahvisti et oikeessa paikassa raskaus niin uskaltanu nauttia ja olla onnellinen

 

[Annu83]

Se on ihan älytöntä. Itsehän salailin 19. viikolle saakka, niin tiedän sanoa :bag: Enkä vieläkään 19+6 ihan lunkisti kaikille kerro, mutta vatsa alkaa puhua puolestaan Saan liiankin hyvin kiinni tuon ajatuksen, että aiemmin odotti, että pääsisi jo kertomaan, nyt ei haluaisi kenenkään tietävän tai ainakaan en haluaisi olla huomion keskipisteenä raskauden takia. Lisäksi pelkään ihmisten tyhmiä kommentteja. Tsemppiä, siinä on hyvätkin puolensa, kun ei tarvii piilotella.

Eräs työkaverini kertoi aikoinaan raskaudestaan vasta rakenneultran jälkeen, joten hyvin "ajoissahan" tässä vielä ollaan.

 

[Sammie]

Eräs työkaverini kertoi aikoinaan raskaudestaan vasta rakenneultran jälkeen, joten hyvin "ajoissahan" tässä vielä ollaan.

Joo, siis en mäkään töissä oo vielä kertonut kuin pomolle, mutta nyt viikonlopun katsellut tuota vatsaani, et voiko olla, ettei joku vielä olisi arvannut Mut rakenneultran (21+2) jälkeen mäkin aattelin kertoa työkavereille, eli vielä ois 1,5 viikkoa Oon tässä miettinyt, että sitten olisi varmaan jo aika kertoa myös yhteistyötahoille, joita syksyn kuviot kiinnostavat...

 

[Sammie]

Mulla on nii huippu ja tiivis työporukka että iha luonnostaan tuli kerrottua raskaudesta siellä. Aikavarhaisessa vaiheessa vielä, nimittäin olin vk7 tai 8 menossa sillo.. Varsinki ku kakkapyllyjen pesu yökötti ja oksensin päivittäin töissä oma ja miehen perhe sai tietää ekana ja molempien parhaat kaverit kans.. Sitte oon kertonu kyllä ystäville sitä mukaa kun niitä nähny. Mä oon ite luonne että iloiset uutiset, omat siis, ei pysy salassa kyllä vaan haluan jakaa ilon muiden kanssa ehkä kun esikoinen ja iha eka raskaus niin en ees osaa pelätä ettei menis hyvin ja mun vahva intuitiokaan ei oo varoitellu. Varsinki ku varhaisultra vk 7 vahvisti et oikeessa paikassa raskaus niin uskaltanu nauttia ja olla onnellinen

Tää on just se, mitä rehellisesti sanoen kadehdin. Ihana kuulla, että oot osannut nauttia

 

[Mirkku2020]

Täällä alkaa pian rv 17. Maha alkaa olla jo melko turvonnut, töissä pidän löysiä paitoja, mutta ne alkavat myös tuntumaan jo tiukoilta siihen nähden miltä pitäisi näyttää Nyt pähkäilen paljastanko raskauden juhannuksena vai sitten kun kesäloma alkaa, niin ei tarvitse alkaa vastailemaan alaisten kysymyksiin syksystä. Ei kiinnistaisi alkaa miettiä etukäteen kuka sijaistaa minua mammaloman aikana. Kukaan töissä ei ole ollut tietoinen, että yritämme lasta, eli tulee todella yllätyksenä kaikille. Eräs työkaveri on kertonut että ovat yrittäneet lasta vuosia enemmän tai vähemmän tosissaan, ja heillä takana monta km. Nyt sitten mietin miltä hänestä mahtaa tuntua uutiseni. Tiedän, että ei pitäisi miettiä liikaa, mutta kyllä sitä vain miettii kun itselläkin takana km.

 

[niemja]

Mä en jaksa sitä taivastelua että miten jaksetaan näin pienellä ikäerolla yms. Töis tietää pomot ja pari työkaveria, ketkä on kysyny mahasta. Muille kerron rakenneultran jälkeen vasta, jos eivät kysy ennen sitä. Vielä 2.5vk ja maha on valtava enkä edes peittele sitä, mutta ei porukka vissii kehtaa kysyä.
Perheille kerrottiin vasta nt-ultras jälkeen, koska kkm raskaudes kerrottiin aiemmin enkä jaksanu äitin reaktiota asiaan, itki melki pahemmin ku minä ja vaikka raskaudesta kiellettiin kertomasta niin se kertoi keskenmenosta aivan kaikille enkä jaksanu niitä sääliviä katseita ja kyselyitä koska uudestaan yms. Siks ollaan odotettu turvalliselle vesille ennenku ollaan kellekkää kerrottu, ja töis asia ei vaan kuulu muille, en oo niin läheinen työkaverien kans et huvittaa toitottaa. En valehtele mut en huutele. Ja jos joku oliski huonosti (koska ikuinen pessimisti enkä luota että saan vauvan ennenku se on elävänä sylis) niin en jaksa muiden reaktioita jos huutelee turhan ajois.

 

[Isith]

Täällä alkaa pian rv 17. Maha alkaa olla jo melko turvonnut, töissä pidän löysiä paitoja, mutta ne alkavat myös tuntumaan jo tiukoilta siihen nähden miltä pitäisi näyttää Nyt pähkäilen paljastanko raskauden juhannuksena vai sitten kun kesäloma alkaa, niin ei tarvitse alkaa vastailemaan alaisten kysymyksiin syksystä. Ei kiinnistaisi alkaa miettiä etukäteen kuka sijaistaa minua mammaloman aikana. Kukaan töissä ei ole ollut tietoinen, että yritämme lasta, eli tulee todella yllätyksenä kaikille. Eräs työkaveri on kertonut että ovat yrittäneet lasta vuosia enemmän tai vähemmän tosissaan, ja heillä takana monta km. Nyt sitten mietin miltä hänestä mahtaa tuntua uutiseni. Tiedän, että ei pitäisi miettiä liikaa, mutta kyllä sitä vain miettii kun itselläkin takana km.

Mitä jos kertoisit ensin hänelle kahden kesken, jolloin voisit halutessasi mainita siitä keskenmenostakin? Hän ei joutuisi kokoamaan itseään useamman ihmisen edessä ja sä saisit vähän harjoitusta.

 

[Mirkku2020]

Mitä jos kertoisit ensin hänelle kahden kesken, jolloin voisit halutessasi mainita siitä keskenmenostakin? Hän ei joutuisi kokoamaan itseään useamman ihmisen edessä ja sä saisit vähän harjoitusta.

Niin mietin myös tätä vaihtoehtoa, mutta toisaalta hän on sellainen ihminen, joka ei pahemmin ole itse kysellyt mitään minun lapsihaaveista. Kaiken tulisi aina mennä hänen ympärillään.. Jotenkin sitä aina kuitenkin miettii toisten tunteita.

 

[Annu83]

Mä jouduin tänään kertomaan töissä toisessa tiimissä työskentelevälle henkilölle raskaudesta. Ollaan tehty viikonlopusta asti yhdessä töitä ja tänään tajusin, että käytetään sellaista kemikaalia, miltä mun pitäisi suojautua paremmin. Mitään vahinkoa tuskin on käynyt, mutta oli pakko ottaa asia puheeksi, jotta pystytään järjestämään mulle paremmat työolot. Ei oikeastaan edes tunneta kunnolla, joten sinänsä ikävä kertoa, mutta ei oikein ollut vaihtoehtoja.

 

[Hynne]

En ymmärrä miten kaikki malttaa pitää salassa raskauden.. minä olen iha mahdoton hölösuu omien asioitteni suhteen ja meillä on töissä kaikki tiennyt molemmista raskauksista 8 viikosta lähtien ja ihan avoimesti olen puhunut keskenmenostakin, vaikka ketään tuskin edes kiinnostaa koska olen työpaikan ainoa nainen. Ei vain, kyllä miehiltäkin olen saanut vertaistukea, koska monet ovat perheellisiä ja monilla muillakin ollut erilaisia haasteita raskauksissa. Lisäksi en halua että minua katsotaan pahalla kun joudun ravaamaan vessassa vähän väliä tai lääkärikäynneillä ynm. Esimiehellekin ilmoitin jo äitiysloman aloituspäivämäärän, niin osaavat varautua ajoissa.

 

[Bess81]

Nyt on selvinnyt työporukalle ja muille kehen olen törmännyt. Maha on jo sen kokoinen, ettei jää epäselväksi. Isäni ei vielä tiedä, kun en ole halunnut häntä huolestuttaa.

 

[Berry5]

Nyt on selvinnyt työporukalle ja muille kehen olen törmännyt. Maha on jo sen kokoinen, ettei jää epäselväksi. Isäni ei vielä tiedä, kun en ole halunnut häntä huolestuttaa.

Mikäs isääsi huolestuttaisi?

 

[niemja]

Mä ihmettelen et vaan 2 työkaveria on töis kysyny koska maha on jo valtava mut en muutenkaa oo mikää omien asioiden jakaja niin ei tee tiukkaa pitää omana tietona. Ja ku työ on niin itsenäistä et kavereita näkee vaan tauolla ja vuoronvaihdos (oon kotihoidos) niin ei senkää puolesta tuu höpöteltyä eikä ne huomaa vessakäyntejä yms.
Mutta en tiä eikö ihmiset kehtaa enää kysyä raskaudesta ku asiasta on toitotettu uutisis, koska perhekerhoskaan tänään ei kukaan ohjaaja tai toinen äiti kysyny mitää, vaikka oon yli vuoden sielä käyny että tuttu kaikille mut aiva sama, syksyllä sit varmaan jo tajuavat ku kerhot alkaa taas.

 

[Annu83]

Kerroin tänään taas yhdelle työkaverille, kun piti sopia töistä, joita en voi tehdä. Hän ei ainakaan ollut kuulemma huomannut mitään, mutta luulen, että osa vanhemmista työkavereista kyllä epäilevät. Muutamia katseita vatsan suuntaan olen ollut huomaavinani. En kyllä ole yhtään luonteva kertomaan raskaudesta. Jotenkin tosi vaikeaa eikä yhtään luontevaa mulle.