Raskaudesta kertominen
- Ketjun aloittaja Mangusti_
- Aloituspäivämäärä
RockQueen
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mä oon kans miettinyt milloin pomolle kertoisi. Viimeksi jouduin kertomaan (eri esimies silloin) jo rv8 koska luulin saaneeni keskenmenon juuri töihin lähtiessä. Verta tuli ihan kauheasti ja menin aivan paniikkiin. Meillä saa kolme päivää saikkua omalla ilmoituksella mutta toki itkusesta äänestäni paljastuisi ettei kyse ole mistään flunssasta. Neuvolasta olisivat kirjoittaneet saikkua mutta lapussa olisi lukenut neuvola että olisihan se siinä paljastunut joten kerroin sitten vaan. Viikon jouduin silloin odottamaan että pääsin naistenklinikalle sisäultraan ja sitten vasta sain tietää että elämää on. Päivystyksessä eivät uskaltaneet ultrata sisältä heti vuodon jälkeen eikä niin pieni näkynyt vatsanpeitteiden läpi. Kyllä meni sumussa se viikko. Sen kolme päivää itkin kotona. Loppu hyvin kaikki hyvin, vuoto taisi johtua edellisillan yhdynnästä ja onhan ne alkuraskaudessa kai aika tavallisia.
Mä oon niin pilvilinnoissa että tahtoisin kaikille huutaa että me saadaan vauva! Yhdelle kerroin tänään niin se sanoi että hän on miettinytkin milloin tehdään toinen nii mun oli pakko sille sanoa että saadaan, meillä ei niitä tehdä. Sit kerroin että hoidot olis alkaneet seuraavasta kierrosta.
Lollerssoinen
Piirimestaruustason postaaja
Kide, sama tilanne, seuraavasta kierrosta ois alkanu meilläkin :)
Mä oon kans miettinyt tuota kertomista. Koeajan, joka loppuu ens kuun alussa vois ehkä kertoo. Tai sitten kerron vasta kun on pakko. Sukulaisia taidan ”järkyttää” kun huomaavat. Ekasta kerroin äidille viikolla 8. Tokasta ehkä viikolla 12 ja kolmannesta vasta jotain 20. Anoppi sai tietää kaikista varmaan vähän myöhemmin. Muut sukulaiset sitten pikku hiljaa. Ekasta yks kaveri ties heti plussa aamuna.
Tiedän, että mua pidetään jo liian vanhana tähän touhuun, mutta minkäs teet. Tämä kaveri on päättänyt tulla meille vaikka väkisin.
Tiedän, että mua pidetään jo liian vanhana tähän touhuun, mutta minkäs teet. Tämä kaveri on päättänyt tulla meille vaikka väkisin.
Me oltiin supervarovaisia esikoisen kohdalla, koska pitkä yritys- ja lapsettomuustausta, ja haluttiin olla suht turvallisilla viikoilla ennen mitään julistuksia kellekään. Vain kaksi mun hyvää ystävää tiesi raskaudesta ekoista viikoista lähtien, isovanhemmille ja muille läheisille kavereille kerrottiim vasta nt-ultran jälkeen. Töissä kerroin pomolle myöskin vasta viikon 12 ultran jälkeen.
Tämän toisen odotuksesta tietää mun ja miehen lisäks toistaiseksi vain yksi mun ystävä, jonka kanssa on yhdessä kuumeiltu ja joka raskautui kk sitten. Oli pakko jakaa oma odotus hänen kanssaan, koska ihana fiilistellä yhdessä!
Varmaan muuten taas kerrotaan molempien lapsuudenperheille ja muille ystäville sitten, kun nt-ultra takana ja kaikki on hyvin. Tosin, halutaan tietysti mennä ar- ja nt-ultraan miehen kanssa yhdessä, ja koska taaperoa ei saa ottaa mukaan, pitää pyytää mun äitiä häntä hoitamaan, ja voi olla pakko kertoa, mihin ollaan menossa.
Mähän hoidan esikoista kotona, pomolle oon ilmoittanut, että syksyyn asti. Pitää jossain vaiheessa ilmoitella pomolle, että hoitovapaa vaihtuukin sitten äitiyslomaksi syksymmällä! Olisin kyllä jäänyt muutenkin syksyn jälkeenkin esikoisen kanssa kotiin, mutta uusi raskaus tuli tässäkin mielessä hyvään saumaan. :)
Tämän toisen odotuksesta tietää mun ja miehen lisäks toistaiseksi vain yksi mun ystävä, jonka kanssa on yhdessä kuumeiltu ja joka raskautui kk sitten. Oli pakko jakaa oma odotus hänen kanssaan, koska ihana fiilistellä yhdessä!
Varmaan muuten taas kerrotaan molempien lapsuudenperheille ja muille ystäville sitten, kun nt-ultra takana ja kaikki on hyvin. Tosin, halutaan tietysti mennä ar- ja nt-ultraan miehen kanssa yhdessä, ja koska taaperoa ei saa ottaa mukaan, pitää pyytää mun äitiä häntä hoitamaan, ja voi olla pakko kertoa, mihin ollaan menossa.
Mähän hoidan esikoista kotona, pomolle oon ilmoittanut, että syksyyn asti. Pitää jossain vaiheessa ilmoitella pomolle, että hoitovapaa vaihtuukin sitten äitiyslomaksi syksymmällä! Olisin kyllä jäänyt muutenkin syksyn jälkeenkin esikoisen kanssa kotiin, mutta uusi raskaus tuli tässäkin mielessä hyvään saumaan. :)
Mä olen kertonut parille kaverille, kenelle olen jo vuoden hokenut haluavani vauvan. Mies tietty tietää myös [emoji28] ihan jo rutiinina tein testin lasten mennessä päikkäreille päivänä jolloin menkkojen piti alkaa. Vieläkin naurattaa kun varmaan puolituntia vessassa itkun ja tärisin ja tuijotin tikkua [emoji23][emoji23] meidän molempien sukulaisilta on tullu ehkä vuoden kaikkia "kivoja" kommentteja että ei sitten mitään vauvakuumetta ym kun molempien parhaat ystävät on juuri vauvat saaneet. Vähän jopa ahdistaa ajatus kertomisesta kun on kaikenlaista kommenttia saanut kuulla. Meidän vanhemmille ei olla edes sanottu että haluttaisi kolmas, niinkun ei kahdesta edellisestäkään sanottu [emoji23]
Mä taidan kertoa töissä jo varhaisultran jälkeen jos kaikki on ok. Meillä pitäisi sopia jo kesälomista, ja mun lomien järjestelyn kannalta on aika oleellinen tieto että jään jo syyskuun alusta äitiyslomalle. Ihan omaa elämääni vaan sillä hankaloitan, jos en anna pomon huomioida tätä.
Lollerssoinen
Piirimestaruustason postaaja
Mie kerroin tänää pomolle, onnitteli kovasti :) viimeksikin kerroin tosi aikasin sairausloman vuoksi. Lähiesimiehelle kerroin jo aiemmin tällä viikolla, sekin oli innoissaan asiasta :)
Serpentiini
Satasella mukana keskusteluissa
Mua jännittää raskaudessa eniten juuri tämä, miten kertoa tästä ihmisille, lähinnä suvulle. Meillä tosiaan nyt kuudes tulossa ( tuntuu ihan käsittämättömältä). 
Jokatapauksessa, jostain syystä ihmisten suhtautuminen ei ole enää sama, kuin ensimmäisestä tai toisesta ilmoittaessa. Kolmas oli vielä ihan ok, mutta sitten neljäs oli kaikille lähipiirissä suuri yllätys ja viidennestä useampi tarvitsi sulatteluaikaa, ennenkuin reagoivat mitenkään.
Se on ollu itselle tosi vaikea hyväksyä, koska meille mieheni kanssa jokainen lapsi on ollut alusta asti tervetullut ja erittäin rakas.
Itsellä ennen lapsia pitkä lapsettomuustausta (8 vuotta), jonka aikana selvisikin, että luomuraskautuminen ei olisikaan mahdollista, ilman vahvoja hormonihoitoja.. Elämä kuitenkin päätti toisin, ja kaikki lapset ovat luomusti alkunsa saaneet ja melko tiheästi.
Tässä raskaudessa aijon odottaa sinne ekan ultraan, ennenkuin kerron muille, ellei oireet paljasta ennen.
Jokatapauksessa, jostain syystä ihmisten suhtautuminen ei ole enää sama, kuin ensimmäisestä tai toisesta ilmoittaessa. Kolmas oli vielä ihan ok, mutta sitten neljäs oli kaikille lähipiirissä suuri yllätys ja viidennestä useampi tarvitsi sulatteluaikaa, ennenkuin reagoivat mitenkään.
Se on ollu itselle tosi vaikea hyväksyä, koska meille mieheni kanssa jokainen lapsi on ollut alusta asti tervetullut ja erittäin rakas.
Itsellä ennen lapsia pitkä lapsettomuustausta (8 vuotta), jonka aikana selvisikin, että luomuraskautuminen ei olisikaan mahdollista, ilman vahvoja hormonihoitoja.. Elämä kuitenkin päätti toisin, ja kaikki lapset ovat luomusti alkunsa saaneet ja melko tiheästi.
Tässä raskaudessa aijon odottaa sinne ekan ultraan, ennenkuin kerron muille, ellei oireet paljasta ennen.
Katarina92
Oman äänensä löytänyt
Meille tulee myös tosi pieni ikäero 1v3kk noin ja vähän odotan kans kun kerrotaan että alkaa se ihmettely ja kauhistelu..
Meillä tietää mies ja yksi läheinen ystävä. Muille ajateltiin kertoa vasta ekan kolmanneksen jälkeen. Viimeksi kerrottiin ennen ja ultrassa todettiin kkm ja oli hirveää selitellä kaikille ettei olekaan enää raskaana. Nyt yritetään välttää se.
Mä haluaisin jo kertoa ainakin perheelle, mutta aiotaan odottaa ainakin ekaan neuvolaan ja ultraan asti. Tuleva lapsi olisi meidän molempien vanhemmille eka lapsenlapsi, niin ainakin mun äidin ja anopin hössötys on taattu. Kavereille varmaan kerrotaan vielä vähän myöhemmin. Muutaman viikon päästä oon lähdössä lyhyelle reissulle yhden kaverin kanssa, niin hänelle ainakin täytyy ennen lähtöä kertoa :)
Mun parhaat kaverit, oma perhe ja anoppi tietää, plussasin siis eilen 
Kahden keskenmenon kokemuksella en ala enää pimittämään sitä julkistamista johonkin tiettyyn tilanteeseen, sama kertoa heti kun saanpahan sitten parempaa tukea mikäli menis kesken. Taikauskoisena toivon tän nyt onnistuvan, kun esikoisestakin kerrottiin heti plussattua. Toki suuremmalle yleisölle somejulkistus ois vasta jos nt-ultraan asti päästään, ja siellä ois kaikki hyvin.
Kahden keskenmenon kokemuksella en ala enää pimittämään sitä julkistamista johonkin tiettyyn tilanteeseen, sama kertoa heti kun saanpahan sitten parempaa tukea mikäli menis kesken. Taikauskoisena toivon tän nyt onnistuvan, kun esikoisestakin kerrottiin heti plussattua. Toki suuremmalle yleisölle somejulkistus ois vasta jos nt-ultraan asti päästään, ja siellä ois kaikki hyvin.Oon kuulu paljon noita tarinoita, niinkun Serpentiini kirjotti, että ekat kaksi lasta otetaan avosylin vastaan ja osallistutaan onneen ja odotukseen innoissaan. Kolmas ja siitä eteenpäin onkin sitten ihan käsittämätöntä ja ajattelematonta ja miten te ny sillai ja ai vieläkin lisää ym.. mä odotan kuulevani nyt kolmannesta kerrottaessa lähes kaikki mahdolliset suhtautumiset laidasta laitaan, varsinkin miehen puolelta odotettavissa negatiivisia kommentteja ainakin alkuun
Jansku82
Vauhtiin päässyt keskustelija
Meitä vähän jännittää anopin reaktio, se hemmotteli esikoisen pilalle, kun kuuli että toinen on tulossa, niin kertoi ettei aio enää panostaa häneen mitenkään. Ihmetteli että pitikö meidän nyt vielä toinen tehdä. Todellisuudessa anoppi on huomioinut kumpaakin, mutta se on ollut vähenemään päin koko ajan. Rahallisesti hän kyllä yrittää, mutta kun aikaa ja auttavia käsiä me tarvittaisiin vielä enemmän. Ennen ne vei lapsia usein vaikka mihin, nyt ei enää juuri koskaan ota niitä. Se ei taatusti riemastu ainakaan aluksi, kun kuulee kolmannesta.
Pikkutikru
Oman äänensä löytänyt
Mä kerroin juuri siskolleni ja oli kyllä hauskaa nähdä toisen reaktio kun ei hän osannut yhtään aavistaa tai odottaa tällaista uutista 