Raskaudesta kertominen

En kyllä henkilökohtaisesti ymmärrä ihmisiä, ketkä käyvät arvostelemaan toisten lapsilukua tai haaveita suuremmasta perheestä.. tietty jokaisella on oma mielipide mutta aina sitä ei tartte ääneen sanoo :) ite haaveilen ainakin kolmesta lapsesta, ehkä neljästä mutta sen oon miettiny nii et kattoo miltä tuntuu ku on ne kolme :)
 
Mies, äiti ja pomo tietää. Keskenmenosta johtuen äiti ja pomo tiesivät että toista yritetään, joten olivat heti ensimmäiset (miehen jälkeen) kenelle kerroin uudesta raskaudesta (pomon kanssa muutenkin todella hyvät välit). Kavereille kerron vasta jos nt-ultrasta selvitään ehjänä. Tosin tämä alkuturvotus on taas jäätävää, että toivon etten paljastu aiemmin.
 
Mies lipsautti kaverilleen, mutta muutoin ainakin yritämme odottaa ensimmäisen kolmanneksen yli ennen kuin kerromme sukulaisille tai ystäville (mikäli maha ei paljasta ennen sitä).
 
Olen kertonut toistaiseksi kahdelle läheiselle ystävälle. Tekee vielä mieli helliä salaisuuttamme [emoji7] Ja kyllähän kaikenlaiset keskenmenoajatukset vielä jarruttavat asiasta kertomista. Mahdollisella tulokkaalla on elossa vain yksi isovanhempi, mieheni äiti. Hänelle kerromme todennäköisesti ensi viikolla ar-ultran jälkeen, jos kaikki on sen mukaan hyvin. Lapsenlapsi on niin kaivattu, että täytyy vähän säästellä "mamia" mahdolliselta takaiskulta. Toisaalta en malttaisi odottaa, että päästään yhdessä iloitsemaan.

En tiedä, miten saan pidettyä asian salassa töissä. Eilen iltavuorossa sain sisäisen hepulin, kun katsottiin työkaverin kanssa, että yhden lapsen ärhäkkä ihottuma saattaisi ollakin parvorokko. Olin just hoitanut kaikki iltatoimet ihon rasvauksineen ennen kuin luin rokon aiheuttamasta keskenmenoriskistä ja sikiökuolemavaarasta. Ei meinannut uni tulla silmään niitä miettiessä.
 
Mies ja yks äitikaveri tietää. Ja miehelle annoin luvan kertoa pomolleen (johtuen työ ja asumiskuvioiden järjestelystä). Ja tänään kerrottiin meidän terkkarille.
 
Mies tietysti ensimmäisenä :) Myös molempien vanhemmat tietää. Esikoiselle on mainittu myös, mutta en usko, että osaa vielä yhdistää mihinkään kun on sen verran pieni :):Heartred
Paras ystäväni tietää sillä heillä oli viime viikonloppuna häät ja olin kaasona.
 
Kerroin eilen siskoille whatWhatsapp johinlaitoin meidän yhteiseen ryhmään kuvan enkä mitään muuta
 
Kerroin yhdelle hyvälle ystävälle kenestä tulee myös kummi sitten. Muille tuskin kerrotaan ennen ultraa, eli ehkä siinä viikolla 12. Lapsille jos kertoisi, niin siitä tietäisi pian kaikki...
 
Minäkään en oo kertonu muille, kun isoveljelleni, hänen avovaimolleen ja isälleni.
Tuskin tulee vielä varhaisultran jälkeenkään huudeltua.. Ei kyllä tän turvotuksen kanssa varmaan kauan mee kun joku saattaa jo arvailla. Saapi pukee väljempiä huppareita jo päälle ettei pöhötys näkys :sorry:
 
Mie muuten tajusin, että laitoin ihan ekana parille kaverille viestin plussatestistä, miehelle töihin vasta myöhemmin :D
 
Mulla tietää mies ja mun äite, eikä oo mitään hoppua kertoo kellekään muulle vielä. Vasta nt-ultran jälkeen tarkotus kertoo muulle perheelle (siskot ja veljet jne). Varmaan aiemmin joutuu kertoo parille sellaselle kaverille joiden kanssa tulee yleensä käytyä muutamalla lasillisella (ei nyt tietenkään).
 
Meillä tietää isännän lisäksi vaan foorumin porukka, tämä ja keskimmäisen aikainen salainen ryhmä. Kerrotaan muille sit 12 viikon tienoilla ultran jälkeen :) Isäntä yritti testiaamuna kääntää vaan kylkeä kun lapset heräilivät vieressä, sanoin hälle sit ”Nyt on iskän jaksettava kun iskä on kohta kolmen iskä” :grin Yheltä kaverilta joudun ehkä aikasemmin kyselemään hänelle myymiäni vauvatavaroita takaisin ettei kerkiä muualle myydä (hänen poika 9kk nyt), saattaa siis joutua kertomaan.

Esikoisesta kerrottiin ihan sillee että kysyttiin tulevilta isovanhemmilta haluavatko tulla jatkossa kutsutuksi mummoksi ja ukoksi vai mikä nimitys kelpaa :grin heille oli ensimmäinen lapsenlapsi.

Toisesta kerrottiin ISOVELI paidalla, esikoinen oli reilun vuoden ikäinen ja oli vastassa kylään tulleita isovanhempia se paita päällä.

Nyt vielä mietinnässä miten kerrotaan kunhan sinne asti päästään.

Ja kovaan ääneen oon tietenkii huudellu joka suuntaan että meille ei kolmatta tule :hilarious::oops:
 
Ei olla kertonu kellee mutta illan vietossa jäin sit kälyille kiinni ja epäilen että anoppi aavisti jotain kun seinäkalenterissa luki neuvola aika ja tietää ettei poitsulla oo vähää aikaa neuvolaa :pompus:

Muutamalle hyvälle kaverille kerron varmaa keskiviikon jälkeen jos varhaisultrassa hyviä uutisia on :)

Meni idea kertomisesta vähän kun jäätiin jo kiinni mut ehkä täs omille vanhemmille keksii viel jotai :D esikoisesta annoin äitille äitienpäivänä mummonpäivä kortin :D
 
Me ei olla kerrottu ku ihan muutamalle lähimmälle kaverille. En kyllä tiedä malttaako nt-ultraan asti... Jollain hauskalla tavalla haluaisin kyl kertoa suvulle ja kavereille esim. pääsiäisen tienoissa.
 
Me ollaan kerrottu mun vanhemmille ja siskoille sekä mun yhdelle äitikaverille :) Muille sitten 12 viikon jälkeen.
 
Tänään kerroin esimiehelle, koska piti lomia sumplia tän takia vähän :) fysioterapeutti tietää myös. Ehkä parempi ettei vielä muille. Varsinkaan omille tai miehen vanhemmille. Siitä hössötyksestä ei tule tulemaan loppua :eek:
 
lasten isälle ja parhaalle ystävälle kerroin heti testaamisen jälkeen, omalle äidille viikon sisällä ja parille muulle ystävälle tossa rv6 tietämillä. muut saa ootella.
 
Mua jännittää raskaudessa eniten juuri tämä, miten kertoa tästä ihmisille, lähinnä suvulle. Meillä tosiaan nyt kuudes tulossa ( tuntuu ihan käsittämättömältä). :woot::happy:
Jokatapauksessa, jostain syystä ihmisten suhtautuminen ei ole enää sama, kuin ensimmäisestä tai toisesta ilmoittaessa. Kolmas oli vielä ihan ok, mutta sitten neljäs oli kaikille lähipiirissä suuri yllätys ja viidennestä useampi tarvitsi sulatteluaikaa, ennenkuin reagoivat mitenkään.
Se on ollu itselle tosi vaikea hyväksyä, koska meille mieheni kanssa jokainen lapsi on ollut alusta asti tervetullut ja erittäin rakas.
Itsellä ennen lapsia pitkä lapsettomuustausta (8 vuotta), jonka aikana selvisikin, että luomuraskautuminen ei olisikaan mahdollista, ilman vahvoja hormonihoitoja.. Elämä kuitenkin päätti toisin, ja kaikki lapset ovat luomusti alkunsa saaneet ja melko tiheästi. o_O:happy:

Tässä raskaudessa aijon odottaa sinne ekan ultraan, ennenkuin kerron muille, ellei oireet paljasta ennen. :nailbiting:

Meille tulossa neljäs. Ja kyllä jännittää kertoa. Ehkä lähinnä töihin kun olen näistä muista lapsista ollut niin pitkään jo äitiyslomalla ja hoitovapaalla.
Mies on kertonut muutamalle ystävälleen mutta minä odotan ainakin ar-ultran ennen kun kerron kellekkään.
Ja kyllä neljännen odotuskin on jo vähän erilaista kuin kolmen ensimmäisen. Niin moni asia muuttuu.
 
Meille tulossa neljäs. Ja kyllä jännittää kertoa. Ehkä lähinnä töihin kun olen näistä muista lapsista ollut niin pitkään jo äitiyslomalla ja hoitovapaalla.
Mies on kertonut muutamalle ystävälleen mutta minä odotan ainakin ar-ultran ennen kun kerron kellekkään.
Ja kyllä neljännen odotuskin on jo vähän erilaista kuin kolmen ensimmäisen. Niin moni asia muuttuu.

Totta, moni asiaa muuttuu neljännen kanssa.. Isoin sijoitus on usein auto, kun paikat ei enää riitä. :D

Muistan, kuinka hassua oli ostaa tila-auto, kun henkilöauto jäi pieneksi.. Ja nyt olisi jäämässä tila-autokin pieneksi, jos kaikki menee hyvin. :D

Tervetuloa suurperheellisiin. :)
 
Ja mä mietin kuinka kolmannen saa mahtumaan takapenkille, varsinkin kun kaukalon vieressä itse ainakin haluaisin olla, eikä etupenkille saa laittaa turvaistuinta [emoji28]
 
Takaisin
Top