Raskaudesta kertominen

Tuntuu hyvältä nyt toisella kertaa pitää raskaus vain mun ja mieheni tiedossa. Tai no, ei koeta nyt tarvetta niin kertoa samalla lailla kuin ekassa. Jos sama ajatus pysyy, niin kerromme muille vasta kun raskaus alkaa näkyä tai on kerrottava muun syyn takia. Vältämme tällä toki myös turhaa hössötystä, josta en niin välitä. :)
 
Bonbonsai sanoi:
Vältämme tällä toki myös turhaa hössötystä, josta en niin välitä. :)
Click to expand...
Minen kanssa tosta hössötyksestä välittäis, vaikka tiedän että isovanhemmat tulee ihan varmaan hössöttämään enemmän kuin laki sallii.
Tosin, miehen kanssa sovittiin jo ettei tarkkaa laskettua kerrota kenellekään vaan annetaan ympäripyöreä arvio siitä, koska masuasukkimme saattaa saapua. Sanoin jo miehelle, et sitten mulla palaa pinna kyllä huolella, jos kerrottais tarkka la ja sitten vaikka meneekin ”yli” ja sitten rupee isovanhemmat joka päivä kyselemään että ”No joko? No joko? Joko tuntuis siltä? No joko?” kun itellä on jo tuskaisa olo ja haluaisi synnyttää. Verenpaine nousee jo pelkästä ajatuksesta... :D
 
Bonbonsai sanoi:
Vältämme tällä toki myös turhaa hössötystä, josta en niin välitä. :)
Click to expand...
Minen kanssa tosta hössötyksestä välittäis, vaikka tiedän että isovanhemmat tulee ihan varmaan hössöttämään enemmän kuin laki sallii.
Tosin, miehen kanssa sovittiin jo ettei tarkkaa laskettua kerrota kenellekään vaan annetaan ympäripyöreä arvio siitä, koska masuasukkimme saattaa saapua. Sanoin jo miehelle, et sitten mulla palaa pinna kyllä huolella, jos kerrottais tarkka la ja sitten vaikka meneekin ”yli” ja sitten rupee isovanhemmat joka päivä kyselemään että ”No joko? No joko? Joko tuntuis siltä? No joko?” kun itellä on jo tuskaisa olo ja haluaisi synnyttää. Verenpaine nousee jo pelkästä ajatuksesta... :D
 
Mä kerroin jo pomolle. Mun oli siis tarkoitus palata töihin nyt Toukokuussa ja lapset olis menneet tarhaan. Plussa kun tuli nii ajattelin etttä ei mitään järkeä mennä töihin 4 kk ja sitten jäisin taas kotiin. Koin myös et tosi tylsää lapsille että ensin totuttelevat 4kk hoitoon(josta osa vielä kesä päivystystä) ja sit otetaankin takas kotiin, Ei kiitos. Pomo onneksi oli samaa mieltä että järkevintä mun on vaan jatkaa nyt hoitovapaata syksyyn ja siitä suoraan äitiyslomalle:rolleyes:
 
Uutukainen sanoi:
Minen kanssa tosta hössötyksestä välittäis, vaikka tiedän että isovanhemmat tulee ihan varmaan hössöttämään enemmän kuin laki sallii.
Tosin, miehen kanssa sovittiin jo ettei tarkkaa laskettua kerrota kenellekään vaan annetaan ympäripyöreä arvio siitä, koska masuasukkimme saattaa saapua. Sanoin jo miehelle, et sitten mulla palaa pinna kyllä huolella, jos kerrottais tarkka la ja sitten vaikka meneekin ”yli” ja sitten rupee isovanhemmat joka päivä kyselemään että ”No joko? No joko? Joko tuntuis siltä? No joko?” kun itellä on jo tuskaisa olo ja haluaisi synnyttää. Verenpaine nousee jo pelkästä ajatuksesta... :D
Click to expand...

Mä meinasin kans hajota niihin kyselyihin lasketun ajan paikkeilla ja sit viel raskaus meni yliajalle ja jouduttii käynnistää ja seki vei muutaman päivän..
 
Rouva V. sanoi:
Mä meinasin kans hajota niihin kyselyihin lasketun ajan paikkeilla ja sit viel raskaus meni yliajalle ja jouduttii käynnistää ja seki vei muutaman päivän..
Click to expand...

Kun sinnittelee yhtenä kappaleena lähemmäs pari viikkoa ohi lasketun ajan, niin todella ne kyselyt alkaa nyppimään! Ei, ei mulla todella ”ole yhtään sellaista oloa”. Ja kyllä, olen edelleen yhtenä kappaleena. Ei, en tosiaan ole saanut aikaiseksi synnyttää vieläkään. Miten se kyseleminen tilannetta muuttaa? Siitä saa vain pahan mielen. No, toisella kierroksella osasivat kyllä sitten olla jo hätyyttämättä, kun sanottiin, että ihan yhtä lailla tämä menee yli, että turha kysellä. Tämä on tosiaan yksi niistä asioista, joihin voi saada mitä uskomattomampia kommentteja. (Toinen on esimerkiksi lapsen sukupuoli, mutta siitä puhumme sitten tuonnempana. :))
 
Pakko oli kertoa pomolle tänään,vaikka ensin ajattelin odottaa sinne rv 12 asti.
Olen esimiesasemassa ja kesälomat täytyi ilmoittaa tänään meidän osalta niin en kokenut reiluksi olla kertomatta tästä muuttujasta :D
 
Kyllä voi ihmisten kommentit ottaa aivoon. Mun isä soitteli mulle eilen ja siinä sit kysyin puhelun aikana että haluutko kuulla salaisuuden. Niin tää vaan sanoo et sä oot TIINEENÄ taas? No onnea ja menestystä vaan. Hitto ei tarvi ku äijän kävellä ohi niin sä oot TIINEENÄ.

En tiiä oonko se van minä mut mitä v****a eläimet on TIINEENÄ :mad:
Mun isä on siis "vähän" kaljaan menevää sorttia ja sanoo kyllä yleensä tosi suoraa, mut hitto en mä nyt mikään nauta oo joka on tiineenä :D vähän saatto kiehahtaa eilen, liekö hormonit :D:rolleyes:
 
Ai saakeli. Tiineenä? Munkin käsityksen mukaan eläimet on tiineenä, ihmiset raskaana?
Mun isäni kyselee joka kerta kun soitellaan tai käydään siellä, et joko mä olen raskaana. Pikkasen rasittavaa. No, jos kaikki käy hyvin niin maaliskuussa kun käydään siellä ni saa vastata et ”hyvä kun otit ton puheeks, koska kyllä!”
Sisareltani kuulemma kysyy kihloista ja vauvoista, multa enää vauvoista kun mentiin kesällä naimisiin mieheni kanssa. Julisti pari vuotta sitten mulle et haluaa olla 47-vuotiaana vaari. No se ei ihan kyllä nyt toteutunut, täyttää 48 tänä vuonna. Jouluna totesi puhelimessa et ”nyt rupeette sit väsäämään mulle sitä ens joulun joululahjaa”. Ai että mulla nousee verenpaineet jo näitä muistellessa. Aavistuksen verran raivostuttavaa.
Ja jos joku luulee, et ruvettiin väsäämään joulun jälkeen ”joululahjaa”, niin ei todellakaan! :hilarious:
 
Voi hitto mitä kommentteja ootte saanu kuulla ! Ihme kyllä meiltä ei oo kukaan kyselly et millo toinen tulee :D mikä on todella hyvä, koska ton yli vuoden yrityksen aikana ei ois paljoo naurattanu..
 
Meillähän miehen vanhemmat sano jo ekalla tapaamiskerralla kun mies puhui et harkitsee auton vaihtoa et pitää semmonen ostaa mihin mahtuu useampi turvaistuin. Mulla siis lapsi edellisestä liitosta... Sit kun valmistuin koulusta ja puhuin yrittäjyydestä ni jo tuli kyselyä et mitenkä yrittäjillä menee äitiyspäivärahat :D pientä painostusta kun mies ei aikasemmin oo edes puhunut koskaan et haluis lapsia. Nyt sit iski joku kolmenkympin kriisi
 
Avomies ei meinannut millään uskoa viikonloppuna kun kerroin, että ei ne kuukautiset nyt vaan tule sieltä! Uskoi vasta kun haettiin apteekista raskaustesti ja näytti plussaa. Ollaan kerrottu ainoastaan mun veljelle. Hänen lisäkseen vain muutama lähin ystävä tietää, että ylipäätään yritetään. No miehen isällä varmasti oli aavistus, koska hän yritti tuputtaa meille jatkuvasti kaksioiden myynti-ilmoituksia, niin miehen piti vastata hänelle, että kyllä me kolmioo tässä etsitään, pitää olla tilaa perheelle...

Tämä mieheni isä on kovin ehdoton siitä, että kummallakin pitäisi olla työpaikat kun lapsia aletaan tekemään ja mieheni on tällä hetkellä työtön. Siksi hän yrittää pitkittää isälleen kertomista, jos vaikka jokin työhakemuksista natsaisi tässä lähiviikkoina.

Töissä meillä on ihan hirveä kaaos pitkien sairaslomien ja yrityksen laajentumisen vuoksi, joten pitkitän pomolle kertomista vielä muutaman kuukauden.
 
Mun oli eilen pakko kans töihin kertoa kun jäin saikulle. Harmittaa mut ei voi mitää. Ei oo sit kiva jos jotain käykin...
 
Ihailen kyllä kuinka maltatte olla kertomatta! Mä oon höpissy tästä jo ties kuin ja monelle, lähes kaikki kaverit tietää, ja äiti ja isäpuoli. Olis kiva kun olis malttanut siihen ekaan ultraan mutta eii, ei pystynyt! Toki tää raskaus oli iso ylläri itelle ja elämäntilanne vähintäänkin haastava, niin oon kaivannut tukea ja sitä et asiasta ja tunteista pääsee purkaan ihmisille sen sijaan et ne patoutuis päässä.

Siitä en oo kans kovin innoissani et joudun pian jo töissä kertomaan, koska mun on määräys mennä tällä viikolla kehonkoostumusmittaukseen, eikä siihen voi mennä raskaanaollessaan kun kulkee sähkövirta läpi kropan. Ja jotenkin se on selitettävä että luistan siitä.. :(
 
emssi sanoi:
Ihailen kyllä kuinka maltatte olla kertomatta! Mä oon höpissy tästä jo ties kuin ja monelle, lähes kaikki kaverit tietää, ja äiti ja isäpuoli. Olis kiva kun olis malttanut siihen ekaan ultraan mutta eii, ei pystynyt! Toki tää raskaus oli iso ylläri itelle ja elämäntilanne vähintäänkin haastava, niin oon kaivannut tukea ja sitä et asiasta ja tunteista pääsee purkaan ihmisille sen sijaan et ne patoutuis päässä.
Click to expand...

Kertoisin minäkin mielelläni jo kaikille (paitsi pomolle, pelottaa miten hän suhtautuu) :joyful:
 
On ollut helppo olla kertomatta keskenmenotaustan takia. Jos nytkin joutuu palaamaan lähtöpisteeseen, asiasta on helpompi päästä eteenpäin, kun siitä ei tarvitse puhua monen ihmisen kanssa. Tämä siis on oma kokemukseni.

Tuohon utelemiseen: pidän sitä todella tökerönä toimintana. Aikanaan itseäni ahdisti se paljonkin. En pidä utelemisesta enkä varsinkaan siitä, että asetetaan ennakko-odotuksia. Kukaan muu ei voi päättää, mitä itse kukin elämässään haluaa tehdä: on jokaisen oma valinta, meneekö naimisiin tai toivooko lapsia (ja kuinka monta - meillä varmaan moni tulee hämmästymään, ettei meille ”riittänytkään” kaksi lasta... en haluaisi joutua perustelemaan tätä valintaa!!!)
 
Me ajattelimme miehen kanssa kertoa mahdollisimman myöhään eli varmaan sitten kun alkaa raskaus näkyä. Eräs hyvä ystävä kyllä jo tietää miehen lisäksi ja mikä parasta, hänellä itsellään on kolme kuukautta aiemmin vain laskettuaika. :)

Aikoinaan esikoisesta kerrottiin nt ultran jälkeen. Toisesta kerrottiin melkein heti. Esikoinen oli 6kk kun toinen ilmoitti tulostaan ja kunhan tämä pikkunen syntyy (olettaen, että kaikki menee hyvin) niin meillä on sitten kolme alle 3 vuotiasta pirpanaa. <3
 
Minä kerroin miehen lisäksi kahdelle läheiselle ystävälle. :) Muutamalle ystävälle kertonen vielä lähiaikoina...
Sukulaisille kerrotaan vasta nt-ultran jälkeen, kuten edellis kerralla.
Töissä yritän pitää tiedon itselläni myös sinne nt-ultraan saakka, mutta meidän työnkuvaan kuuluu hommia joita ei raskaana ollessa voi tehdä... Silloin joudun tietysti kertomaan, jos sellainen tilanne tulee.
 
Mie oon nyt kertonu yhdelle hyvälle ystävälle ja lauantaina meinaan kertoa toiselle :) tai siinä taitaa tulla pakkotilanne ku ollaan menossa "parille" ;D ja tänään kerroin lähiesimiehelle, ku tuntu siltä et haluun vaan kertoo :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top