Raskaudesta kertominen

Tiedän maaris mistä puhut. Mutta uskon että isoäitisi kuitenkin ilahtuu kuultuaan, ehkä :)

Kerroin kans mummolleni mutta häneltä tulikin "voi ei. Nyt sun täytyy luopua isosta koirasta. "
Eikä kyllä onnitellut enkä tiedä oliko ilahtunut kun jäi sitten vähän epäselväksi. Sanoi vielä ettei olisi uskonut että toista haluaisin kun ensimmäinen raskaus oli niin vaikea. Että tota
 
Viikkoja nyt reilu kahdeksan kasassa, ja kellekään ei ole vielä kerrottu. Mietin että saisiko pidettyä jouluun asti salaisuuden, perhettä tai sukulaisia en ennen sitä ehdi varmaankaan näkemään. Riippuu ihan miten tämä maha alkaa tästä kasvamaan :D

e. Ja meillä tämä tulee varmasti kaikille todella suurena yllätyksenä.. Kummallekin siskolle kerroin vasta vähän aikaa sitten että voi olla etten saa ikinä lapsia. Äiti luultavasti huolestuu koulusta, kun väkisin tulee nyt sitten välivuosi. Ehkä paras olisi soittaa uutiset, ehtivät sitten sulatella asiaa ennen kuin nähdään taas :D
 
Anteeksi maaris mun "lukihäiriö" :). Mutta hyvä että ratkaisit asian, ja ilmoituskin sai hyvän vastaanoton.
 
Kerroin tänään äidilleni.
Isäni oli epäillyt jo, samaten isoäitini.
Toki äitini naureskellen totesi ne odottamani "ei tarvii koko maailmaa yksin täyttää" ja "pidä sit kans huoli siitä että se on tyttö" :rolleyes: mutta ihan iloinen tuntui olevan.
Hetken sulateltuaan kysyi vielä oliko vahinko vai suunniteltu. Mun äiti ei tosin koskaan ole ollut tahdikas joten en yllättynyt. :rolleyes:
 
Minun äitini on aina sanonut, että lapsia olisi ainakin puolet vähemmän, jos vahinkoja ei tapahtuisi. Ja valtaosa niistä vahingoista syntyy perheeseen, joka rakastaa lasta ihan yhtä paljon kuin jos lapsi olisi ollut suunniteltu. Moni vain ei tajua, että voisihan sen lapsen tehdä, ennen kuin lapsi jo ilmoittaa tulostaan.

Lapsettomuuslääkäri puolestaan sanoi minulle, että jos ei ole kolmevitoseksi mennessä ollut kertaakaan raskaana, edes vahingossa, on silloin hedelmällisyydessä ongelmia. Normaalisti nainen on sen verran hedelmällinen, että tulee raskaaksi tuohon mennessä ehkäisystä huolimattakin.

En osaa ajatella, että vahinkoraskaudessa olisi mitään noloa. Ihan normaalia elämää se on sellaiselle, jonka hedelmällisyys on normaali.
 
Minun ja mieheni lisäksi vain minun äitini, siskoni ja paras ystäväni tietävät. Äidille kerroin heti miehen jälkeen kun olin tehnyt positiivisen testin, hah.:love2 Sisko sai tietää pari päivää tämän jälkeen ja paras kaveri sai tietää varhaisultran jälkeen.

Muulle lähipiirille kerrotaan varmaankin joko 12viikon ultran jälkeen tai rakenneultran jälkeen, riippuen siitä kuinka pitkään masua voi peitellä. Meillä ei ole mikään kiire kertoa, koska kauan ja hartaasti odotetun raskauden lopulta alettua olo on vielä epävarma sen suhteen, voiko tämä lopulta päättyä meidän kohdalla sittenkin onnellisesti.

Anoppi ja minun eräs toinen hyvä ystäväni ovat kyllä sellaisia tapauksia, että sitten kun heille kertoo niin koko muulle maailmalle tiedottamisesta ei tarvitsekaan enää huolehtia. :smiley-ashamed004
 
Mä kerroin mun äidille ja siskoille, ettei tule mitään vanhinko lipsautusta huomisilla synttäreillä mieheltä tai hänen vanhemmilta. Hyvin he otti asian vastaan :) Eikä enää itse tarvitse jännittää heidän reaktioitaan. Mies innoissaan parille työkaverille jo kertoi.

Entäs lapset? Milloin kerrotte? Ootte kertonut?
Meinasin josko nt-ultran jälkeen...mikä lienee just ennen joulua. Toisaalta kun tänään varhais ultrassa näkyi pikku tyyppi ja syke niin miksipä ei jo kertoisi. Sitten ei tarvisi sala myhkäinen olla vauvan tavaroiden kera että miks meillä on taaperon lipastossa pieniä vaatteita ja tuttipullot ym :wink
8v laitto vauvan tilaukseen meille tossa taannoin....
 
Oon yrittänyt meidän 1v 4kk pojalle kertoa moneen kertaan jo. Ei näytä ymmärtävän :bored:

Onko kokemusta miten 2v lapset yleensä suhtautuvat uuteen perheenjäseneen? Tuleeko herkästi mustasukkaisuutta vielä noin nuorella?
 
Me kerrotaan 12 viikon jälkeen. Sopiva tilaisuus taitaa tullakin jouluna, ehkäpä taapero voisi kuljettaa isovanhemmille lapun, että "minusta tulee isoveli"
 
Tänään olis tarkotus kertoa omille vanhemmille kun vietetään isänpäivää etukäteen. Haluaisin vain jonkun hieman erityisemmän tavan, mutten millään keksi mikä se olisi.. Ehdotuksia otetaan vastaan! Kortti, kuva runo tms, esikoiselle en pue vihjailevaa paitaa. :D
 
Jos tää pahoinvointi ei hellitä, niin mä joudun kertoon mun suvulle tänään. Haluaisin kertoa vasta jouluna, mutta pitäis mennä porukalla tänään teatteriin ja syömään. Mä en välttämättä selviä niistä joko yökkimättä tai oksentamatta... :sour:
 
vastavirrassa sanoi:
Tänään olis tarkotus kertoa omille vanhemmille kun vietetään isänpäivää etukäteen. Haluaisin vain jonkun hieman erityisemmän tavan, mutten millään keksi mikä se olisi.. Ehdotuksia otetaan vastaan! Kortti, kuva runo tms, esikoiselle en pue vihjailevaa paitaa. :D
Click to expand...

Munhan oli tarkoitus paljastaa vauva uutinen mun miehelle isänpäiväkortissa niin että t. Eemil ja vauva kesäheinä-18

Mutta mä paljastuin jo kun mies tarjosi mulle buranaa....
 
ellami höh, sulla on liian kiltti mies kun noin buranaakin omasta alotteesta tarjoilee.. :wink :D

Mä keksin jo tavan, joka sopii meidän perheelle täydellisesti! Kerron sen teille illalla, kun tiedän miten onnistuin. :)
 
Meillä on eka ultra 5.12. ja sain eilen illalla idean miten kertoa mun vanhemmille ja isovanhemmille :) Heille tulossa siis ihan eka lapsenlapsi ja lapsenlapsenlapsi! Muutenkaan meidän suvussa ei ole pieniä lapsia niin halusin tehdä tästä kumminkin mieleenpainuvaa. Asutaan miehen kanssa aika kaukana kaikista mun sukulaisista joten aattelin, että ei ehkä mikään Fb viesti vaan ajattelin laittaa ihan perinteikkään joulukortin menemään jo vähän aikasessa :D siihen tulis ultrakuva mihin taiteilisin sitte vauvalle tonttulakin ja jotain tekstiä! Haha, sitten vaan odottelemaan kenet on kortti ekana tavoittanut.
 
Huomenna kerrotaan miehen isälle (oma isäni tietää jo). Laitetaan kuoreen isänpäiväkortti jossa lukee "Vaarille", sisältä löytyy ultrakuva ja joku nätti runo minkä etsin netistä. Tiiän että nessut saa varata viereen, itku siinä tulee kuitenki vähän kaikille :Heartred
 
Meillä vietettiin tänään isänpäivää mun vanhempien kanssa ja olin lupautunut tekemään meille kakun. Teippasin sitten kakkukuvun ”kattoon” itsetehdyn kortin, jossa luki: ”Syökää! Äiti ei halua olla ainut jolla on mahaa.. Juhannusvauva 2018” Pyysin isääni avaamaan sen ja sanoin että voi ottaa äidin siihen avuksi. Äiti tajusi ensimmäisenä ja huudahti että ”Ihan oikeastiko!?” Ja isä vielä siinä vaiheessa kysyy että ”Siis mikä juttu tää nyt on?” Oli lukenut vain sen vihjeen, eikä viimeistä riviä ollenkaan. En loppujen lopuksi tiedä kuiskasko äiti isälle vai tajusiko itse, mutta sitten syttyi lamppu hänelläkin. Olivat yllättyneitä ja iloisia, kyynel tuli silmäkulmaan kaikilla. :Heartred
 
Me kerrottiin mun vanhemmille isänpäivänä ihan vain siitä syystä että lähiviikkoina on monen monta tilaisuutta jossa ihmettelevät jos en yhtään ota alkoholia (viini on lähellä sydäntäni :D) Tietysti itku siinä tuli ja äitini sanoi että arvasi. Oli lauantaina sanonut isälleni että uskoo että meidän lapselle on kohta tulossa sisarus. Ihmeellistä tuo äitien vaisto.
 
Meillä oli aika unohtumaton isänpäivä! Appiukko kattoi ultrakuvaa kortin välissä ja kyseli "mikä tämä on?" ja tuijotti meitä ja kuvaa vuorotellen. Kun tajusi niin siellähän itki kaikki, eniten appiukko onnesta, oli just eilisenä iltana miettinyt kuinka hienoa olis kun mekin saataisiin oma lapsi. Siinä ihmettelyssä meni sekasin kahvinkeitot ja unohtivat mitä piti tarjota ja rupesivat ottamaan meistä ja ultrakuvasta vielä valokuvia innoissaan :grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top