Raskaudesta kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ruusa#
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Serkulle oli pakko kertoa kun pari yötä meillä majailee. Ei oo emäntä nyt kovin edustuskuntoinen, niin ois voinu ihmetellä kun vaan sohvalla röhnötän. Mummoni tulee joulua tänne viettämään, ehkä joutuu olot hällekin selittämään. Harkassa myös kerroin kaikille kun meinaan nukahtaa pystyyn. 2.1. pitäis töihin mennä, enkä kyllä haluis siellä kertoa, mut jos oon lähempänä zombia kuin ihmistä, niin ehkäpä arvaavat..
 
Oon kertonu miehen lisäksi vanhemmille, sen vanhemmille, mun siskolle ja veljelle ja kahdelle kaverille. Tavallaan matalampi kynnys kun kaikki heistä tiesi, että ollaan hedelmöityshoidoissa. Kaikille on kyllä korostettu, miten todennäköinen keskenmeno on vielä tässä vaiheessa. Ekoille kerroin heti plussaamisen jälkeen. On kiva, että että ihmiset elää mukana - oli tilanne mikä tahansa. Loput saavat sitten tietää kun tajuavat. ;) Töissä tarkoitus ennen talviloman alkua helmikuussa, jotta löydetään sijainen.
 
Alunperin oli tarkoitus kertoa vasta joskus ensi vuoden puolella, mutta siskolle kerroin eilen. Ei nähdä kovin usein ja eilen kävin heillä kylässä pitkästä aikaa ja seuraavaan näkemiseen voi taas vierähtää viikkoja enkä halunnut tällaista asiaa viestien välityksellä kertoa. Ollaan jaettu siskon kanssa aina kaikki vaikka ei kauhean paljoa yhteyttä pidetäkään nykyään. Jotenkin tuntui väärälle pimittää muilta, kun yksi "ulkopuolinen" tietää, joten soitin tänään äidille ja kerroin. Osin myös siksi, että osaa valmistautua jouluruokien hankkimiseen oikein, kun sinne ollaan menossa aatoksi. Päätettiin sitten myös samasta syystä kertoa miehen vanhemmille, että osaavat valmistautua jouluruokien kanssa eli eivät väkisin ala tuputtamaan mulle "tiettyjä" ruokia, joita en lautaselleni aio kerätä. Ei ole kuitenkaan vielä tarkoitus paljastaa muille, joten en halua että muut arvaa sen takia, että joudun kieltäytymään kaikista anopin tuputtamista herkuista, joita tavallisesti syön. Perheen ulkopuolisille kerrotaan vasta ekan ultran jälkeen, kun on varmistettu, että siellä todella on elämää.
 
Saa nähdä paljastuuko tää mun raskaus mun isoveljelle, se kun tulee jouluna meille kahdeksi yöksi. Sitten jos raskaus paljastuu, niin kerron samalla myös mun toiselle veljelle ja vanhemmille jouluna.. Tai sitten keksin jonkun huippuhyvän tekosyyn miksi mulla on huono olo ja oksennan.. :D
 
Saa nähdä paljastuuko tää mun raskaus mun isoveljelle, se kun tulee jouluna meille kahdeksi yöksi. Sitten jos raskaus paljastuu, niin kerron samalla myös mun toiselle veljelle ja vanhemmille jouluna.. Tai sitten keksin jonkun huippuhyvän tekosyyn miksi mulla on huono olo ja oksennan.. :D

Se varmaan innoissaan sitte tulee teille yöksi jos sun tekosyy on vatsatauti...:hilarious:
Seuraava syy jonka keksin on että on antabus käytössä ja sitte söitkin vahingossa jotain jossa oliki alkoholia... (joku tiramisu vaikka...) Ja olikohan se Flagyl lääkitys ainakin joka aiheuttaa myös antabusreaktion...
Tai sitte teit jotain remonttihommia ilman hengityssuojainta ja sulla ärtyi keuhkoputket niin yökit vaan sitä limaa.... Tai migreeni...

Tai sitte vaan kerrot:grin
 
Eilen tein testin niin vasta mies tietää minun lisäkseni. Itselläni on sellainen olo etten jaksa salailla niin kerron jos tulee sellainen tilanne. Jännä, että en halua salailla, vaikka sain muutama kuukausi sitten keskenmenon. Silloin ehdittiin kertoa aika monelle. Olisi mukava kertoa taas hyviä uutisia, murehditaan sitten jos käy taas huonosti.
 
Mies ja sen vanhemmat tietää. Pari miehen ja mun kaveria myös. Omille vanhemmille en oo vielä kertonu, ei ole kovin läheiset välit sinne. Kauan tämä ei kyllä salassa pysy, massu on jo sen verran valtava :wideyed:
 
Me kerrottiin viime vkolla molempien vanhemmille. Aivan innoissaan ovat tulokkaasta. Eikä tätä enää vois ees salailla ko tää pahoinvointi on niin voimakasta ja jatkuvaa. Työporukka taitaa siis olla seuraavat ketkä saa tietää..
 
Me kerrotaan jouluaattona miehen äidille. Hänen luonaan ollaan joulu. Minä kun petipotilaana olen ja oksennan kokoajan niin pakko kertoa. Ei jaksa rueta valehtelemaan mitään. Nyt vaan pitäis keksiä kiva tapa kertoa ettei vain päin naamaa sitä tietoa pläsäytä.
 
Mä olin ajatellut pläsäyttää päin naamaa :wideyed: ja jouluaattona ensin omalle perheelle ja sit joulupäivänä miehen perheelle. Onko muitakin tapoja kun ensimmäisestä kyse? Pitääkin tutkia :santa
 
Ensimmäisestä kerrottiin ultrakuvan keran. Tällä kertaa vois tehdä Alisalle paidan "isosisko"
 
Jos saatais ultrakuva niin oisin sen lähettäny tekstillä "kuva-arvoitus" mutta taitaa meilläki kertominen olla vaan suoraan kun ultra vasta joulun jälkeen...
 
Meillä ei ole pelkoa että paljastuttais suvulle jouluna kun asutaan ulkomailla ja vietetään tänä vuonna pyhät täällä. Aateltiin perheille kertoa kun mennään Suomeen joskus helmikuussa ja siinä vaiheessa on toivottavasti jo joku ultra takana. Muutama ystävä tulee meille kyllä jouluna eli riski on että ne tajuavat etten ota viiniä ruoan kanssa, mutta ovat sellasia että tuskin kysyisivät ääneen kuitenkaan. Eli meillä tietää vain mies ja minä ja halutaan se jonkin aikaa näin pitääkin.

Tämä on muutenkin ihan loistava aika alkuraskaudelle kun sitten kun joulusta on selvitty niin alkaakin tipaton tammikuu. :grin
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekkään, ja luultavasti kerrotaanki vasta helmikuussa. Juustoja ja graavikalaa inhoan niin tuskin kukaan kiinnittää huomiota joulusyömisiinkään:)
 
No meiän pakko kyl miun porukoille kertoo jouluaattona ku ollaa muutenki paljo tekemisis ni kyl ne ihmettelis miks en graavilohta söis ku se on mun herkkua ja minkätakii en juo sitä muutamaa lasia viiniä ruuan kans :D et ei pysty niilt enää pitää salas, ja miehen kans tehtii sellanen hauska lahjapaketti mist selviää tää raskaus :) 6+6 menossa.
 
Mua jännittää kauheasti jouluna kertominen... tavallaan mietin pitäiskö kertoa vasta 28.12 ultran jälkeen...Ääh en osaa päättää:bag:
Mikä siinä kertomisessa on niin pelottavaa?
Ehkä se kun kyseessä on meille niin tärkeä asia niin pelottaa että entä jos suku reagoi "väärin" jos ei näykään vilpitöntä iloa vaan enemmän huolta pärjäämisestä (siis mun opintojen + tulevan remontin takia) niin se jotenki ahdistaa mua. Ja lisäksi pelkään sitäkin että jos menisikin kesken niin entä jos joku ajattelisi että on toisaalta hyvä niin:confused: Ei kukaan varmaan niin tökerö olisi että sellaista kommentoisi.... muttei sitäkään tiedä:sorry: Ehkä nää mun pelot on ihan typeriä....Kyllä mun vahemmat on rakastavia ja järkeviä ihmisiä niin ehkei tarttis tuollaisia pelätä :oops:
 
Mua jännittää kauheasti jouluna kertominen... tavallaan mietin pitäiskö kertoa vasta 28.12 ultran jälkeen...Ääh en osaa päättää:bag:
Mikä siinä kertomisessa on niin pelottavaa?
Ehkä se kun kyseessä on meille niin tärkeä asia niin pelottaa että entä jos suku reagoi "väärin" jos ei näykään vilpitöntä iloa vaan enemmän huolta pärjäämisestä (siis mun opintojen + tulevan remontin takia) niin se jotenki ahdistaa mua. Ja lisäksi pelkään sitäkin että jos menisikin kesken niin entä jos joku ajattelisi että on toisaalta hyvä niin:confused: Ei kukaan varmaan niin tökerö olisi että sellaista kommentoisi.... muttei sitäkään tiedä:sorry: Ehkä nää mun pelot on ihan typeriä....Kyllä mun vahemmat on rakastavia ja järkeviä ihmisiä niin ehkei tarttis tuollaisia pelätä :oops:

Mulla omille vanhemmille kertominen jännittää ja pelottaa kanssa. Heidän eka lapsen lapsi. Hekin ovat järkeviä ja rakastavia. Silti vaan pelottaa mitä reaktioita tulee. Minulla on vielä kotona asuvia sisaruksiakin joten pelottaa myös heidän reaktiot
 
Takaisin
Top