Raskaudesta kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Ruusa#
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Äääääääh! Mies oli menny kertoon jo raskaudesta vanhemmilleen!

Kieltämättä olin sanonu vähän epäselvästi, että mies saa kertoa kelle haluaa, muttei kerrota vanhemmille vielä jottei mun vanhemmat stressaa:rolleyes: Niin oli tietty ymmärtäny että kaikille muille paitsi mun vanhemmille saa kertoa:shifty:
Vaikka olin siis tarkoittanu että tasapuolisuuden vuoksi ei kummankaan vanhemmille....
Mutta että voi siis kertoa vaikka jolleki kaverilleen tms niinku mäkin täällä palstalla kerron....

Mutta plaah. Nyt kai pitää munki vanhemmille kertomista aikaistaa vaikka olin aatellu että aikaisintaan jouluna tai ehkä vasta np-ultran jälkeen!:banghead: Etenki ahdistaa kun on niin epävarmaa vielä tässä vaiheessa
 
Ruusa, Kyl meilläki tietää miehen vanhemmat muttei mun. Enkä silti aio kertoo niille, koska ne stressaavat enemmän meidän puolesta ja Olenhan mä heidän tytär, jonka kehossa se kaikki tapahtuu. 8)
 
Ruusa, Kyl meilläki tietää miehen vanhemmat muttei mun. Enkä silti aio kertoo niille, koska ne stressaavat enemmän meidän puolesta ja Olenhan mä heidän tytär, jonka kehossa se kaikki tapahtuu. 8)

Musta se vaan tuntuu jotenki epäreilulta, mutta ehken ainakaan kiirehdi kertomisella... kerron kun sattuu sopiva hetki. Jotenki olin aatellu että oisin ees gradusuunnitelman saanu tehtyä ensin ja remonttiasiat ois selvitetty... niin heillä ei ois niin stressaamista. Toisaalta olivat nyt syksyllä jo luulleet mun olevan raskaana kun olin niin laihtunu!:joyful: Siis kun imetän vielä niin aattelivat että imetys+raskaus ois selitys "kuihtumiselle". Mutta juu ei. Ei mua raskaus kuihduta, vaan päinvastoin! Nyt on oon raskaana niin heti maha pömpöttää, kilo tullu painoa lisää ja sormukset tuntuu tiukemmilta. Huomaavatkohan tästä sitten kun seuraavan kerran nähdään?
 
Raskausesta tietävät vain minä ja aviomieheni. Jos varhaisultrassa näyttää asiat olevan kunnossa, niin jouluna kerrotaan perheillemme. Silloin eletään 8+5 eli vielä kriittisiä hetkiä, mutta halutaan olla rehellisiä ja jakaa iloamme rakkaidemme kesken.
 
Mä stressaan jo etukäteen kertomista, näin viime yönä unta että Facebookissa tieto vahingossa levisi sukulaisille. Äidille vois kertoa vaikka heti, mutta isälle ei kannata kertoa kuin vasta sitten kun on pakko. Sisarus ei ollut itse uskaltanut kertoa sille esikoisestaan, vaikka sillä oli vielä vakaampi elämäntilanne kuin mulla, vaan oli joutunut pyytämään äitiä kertomaan. Äiti oli sitten yrittänyt rauhoitella raivoavaa isää. :angry3 Voin vain kuvitella, millainen puhelusota sieltä suunnasta sitten tulee. Ja sisaruksillekaan ei viitsi kertoa kuin tosi myöhään, koska joutuisivat pimittämään sitä isältä tai sitten möläyttäisivät. :sad001
 
Mä stressaan jo etukäteen kertomista, näin viime yönä unta että Facebookissa tieto vahingossa levisi sukulaisille. Äidille vois kertoa vaikka heti, mutta isälle ei kannata kertoa kuin vasta sitten kun on pakko. Sisarus ei ollut itse uskaltanut kertoa sille esikoisestaan, vaikka sillä oli vielä vakaampi elämäntilanne kuin mulla, vaan oli joutunut pyytämään äitiä kertomaan. Äiti oli sitten yrittänyt rauhoitella raivoavaa isää. :angry3 Voin vain kuvitella, millainen puhelusota sieltä suunnasta sitten tulee. Ja sisaruksillekaan ei viitsi kertoa kuin tosi myöhään, koska joutuisivat pimittämään sitä isältä tai sitten möläyttäisivät. :sad001
No höh :/ Minkä sä luulet sitten sun elämäntilanteessa "järkyttävän" sun isää?
 
Pitäis varmaan olla vähintään vakityö, maisterin paperit ja omakotitalo, että vois edes harkita lasten hankkimista sitten joskus tulevaisuudessa. Ei voi tietää, se on ihan seko ukko joka kuvittelee että sillä on lupa kytätä ja kontrolloida lapsiaan vaikka ikää olis lähemmäs kolmekymmentä tai yli.
 
Pitäis varmaan olla vähintään vakityö, maisterin paperit ja omakotitalo, että vois edes harkita lasten hankkimista sitten joskus tulevaisuudessa. Ei voi tietää, se on ihan seko ukko joka kuvittelee että sillä on lupa kytätä ja kontrolloida lapsiaan vaikka ikää olis lähemmäs kolmekymmentä tai yli.

No höh :/
Mua alkaa aina suututtaa tosi paljon kun kuulen jostain (siis vaikka vaan mediasta tms) mielipiteitä että pitäis eka hoitaa puitteet kuntoon eikä tehdä lapsia "yhteiskunnan elätettäviksi":mad:
Kun ei se biologiakaan anna naiselle kauheasti joustovaraa!!! Nykyään opinnot on jäätävän pitkiä ja kuka vakinaistaisi edes nuoren (mahdollisesti äitiyslomalle jäävän) naisen???? Ja monella alalla työttömyyttä jne:banghead: Asunnot on kalliita, lainojen ehtoja kiristetään jne.
Että oisko sitten vaan aateltava "järjellä" ja jätettävä lapset hankkimatta?

Kyllä meille ainakin tuo lapsi tuo niin paljon iloa ja onnea elämään vaikka ollaanki saatu hänet mun opintojen kesken! Eli vaikka tämä opiskelu lapsen kanssa onkin rankkaa niin en kyllä riskeeraisi että onko hedelmällisyyttä jäljellä vielä mun valmistuttua!:woot:
Ja sitä vakityötä sais varmaan oottaa hamaan tappiin...
Oon kerran sanonutkin yhdelle opettajalleni, että mielellään minä ne lapset tekisin vasta eläkkeellä, kun ois aikaa, muttei vaan taida onnistua:rolleyes:
 
No niinpä. Itse juoksin yli vuoden gyneillä kovien gynekologisten kipujen vuoksi, jotka eivät liittyneet kuukautisiin, eikä ole tarkemmin tutkittu ja diagnosoitu, mutta useampi gyne on sanonut, että kivut johtuvat todennäköisesti endometrioosista. Eli raskautuminen olisi todennäköisesti vielä tavallista vaikeampaa sitten kolmenkympin jälkeen kun kaikki on valmiimpaa, mutta toisaalta pääsisin työelämään muutenkin vasta kolmeakymppiä kolkutellen, jolloin kukaan tuskin ottaa helpolla töihin vastavalmistunutta lapsetonta naista.

Mun mielestä tässä opintojen loppupuolella on ihan hyvä hetki hankkia lapsi ja lähteä sitten työelämään, kun ei tarvitse työuraakaan keskeyttää ihan heti tai ollenkaan lapsen hankintaan. Moni muukin opiskelija hankkii lapsia, kun opinnot joustavat enemmän kuin työelämä. Jos jotain täydellistä tilannetta lähtisi nyt tavoittelemaan, niin sit sitä olisikin jo lähemmäs neljäkymmentä, kun ei noita vakiduunejakaan tässä taloustilanteessa niin helpolla saa.
 
Ois haluttanu jo mun vanhemmille kertoa kun tulivat aamulla esikoista vahtiin mun koulupäiväksi. Mutten sitte uskaltanu/ehtiny vielä kumminkaan...
 
Mulla vaihtelee tämä niin päivän mukaan.. välillä haluan huutaa koko maailmalle ja seuraavana en halua että kukaan tietää..

Täytyy vielä puhua miehen kanssa että jos varhaisultrassa on kaikki jees niin laitetaanko paketit jouluna tuleville mummuille ja vaareille.. Vaiko odotetaanko tammikuuhun että ollaan käyty np ultrassa
 
Siskolle tänään kerroin. Luotan ettei hän kerro siitä kellekkään.. :p kivempi kun voi jollekkin jutella..
 
  • Tykkään
Reaktiot: iLa
Mie mietin josko olisin kertonu siskolle ottamalla sen ultraan mukaan kun mies on töissä mutta nikn oli hänkin töissä :)
 
Mies toki tietää ja olihan siitä positiivisesta testistä pakko kuva ottaa ja äitille lähettää..:grinKäskin ottaa rauhallisesti ja olla levittämättä, mutta olihan sen innostuksissaan pakko isällekin kertoa.. :happy:
Hyvälle ystävälle kerroin myös, koska hän tiesi, että yritystä on ollut..

En haluaisi muille kertoa, mutta teen sellaista työtä, että raskaudesta on kerrottava heti. Ajatus ahdistaa, koska ollaan niin alussa ja jos kaikki ei menekään niin kuin haluaisi.. Tämän viikon olen päättänyt olla hiljaa mutta maanantaina sitten pitää rohkaistua kertoa...

Muuten olimme päättäneet mieheni kanssa, että pyrimme pitämään asian salassa..
 
Mua ahdistaa kertoa tästä, jotenkin se että on neljäs niin on varmaan iso järkytys monelle (myös meille). Yhdelle työkaverille kerroin viime viikolla, kun ahdisti niin kovin se et pitää kertoo töissä jossain vaiheessa. Kupuksen kummillekin kerroin tällä viikolla, on sit helpompi pyytää apua lasten hoitoon jos sitä tarvitsee. Muille en tiedä koska kerrotaan.
 
Mua ahdistaa kertoa tästä, jotenkin se että on neljäs niin on varmaan iso järkytys monelle (myös meille). Yhdelle työkaverille kerroin viime viikolla, kun ahdisti niin kovin se et pitää kertoo töissä jossain vaiheessa. Kupuksen kummillekin kerroin tällä viikolla, on sit helpompi pyytää apua lasten hoitoon jos sitä tarvitsee. Muille en tiedä koska kerrotaan.

Kurjaa jos joudut jännittämään! Toivottavasti tulee hyvä vastaanotto uutiselle silti :) Sopiva lapsiluku on täysin teidän oma asia!

On se kyllä niin ärsyttävää jos ihmiset pitää oikeutenaan määritellä näissä lapsiin liittyvissä jutuissa mikä on "oikea tapa" tehdä.... Että pitäisi olla tasan se keskimääräinen 1,4 lasta. Jos on vähemmän niin kurjaa kun ei ole sisarusta ja jos enemmän niin ei varmasti tiedä ehkäisystä.... Ikäeron täytyy olla 3 vuotta.Tasan. Alle kolmikymminen on liian nuori äiti, etenkin jos opiskelee tai on vastavalmistunut tai ei ole vakityötä ja omistusasuntoa.. kuitenkin yli 35 on jo liian vanha eikä jaksa juosta lasten perässä tai ainakaan lastenlasten.

Että juuh! Aina joku arvostelija löytyy!
Muakin kyllä pelottaa vähän kertominen kun on lapsilla pieni ikäero ja mulla opinnot kesken....:rolleyes:
 
Joo toi on totta. Eniten ahdistaa kertoa töissä, pomo kun ei ymmärrä yhtään miksi pitää hommata lapsia. No aika näyttää kuin tässä käy ;) ja miten kukin ottaa asian vastaan.
 
Joo toi on totta. Eniten ahdistaa kertoa töissä, pomo kun ei ymmärrä yhtään miksi pitää hommata lapsia. No aika näyttää kuin tässä käy ;) ja miten kukin ottaa asian vastaan.

Vai semmoinen pomo:hilarious: Ei ole itse varmaan ollut lapsi koskaan....

Työpaikalla kertomisesta tulikin mieleeni että en muuten suosittele ketään (Ainakaan jos ei ole vakkari) kertomaan töissä yhtään aiemmin kuin on pakko tai ennen kuin uusi soppari on kourassa.... On meinaan valitettavan yleistä ettei sopparille tule jatkoa jos on määräaikainen. Vaikka suullisesti ois luvattu. Vaikka on laitonta. Kun eihän naiset valita.... Itse olen ollut liian hyväuskoinen ja ajatellut työnantajan etua kertomalla aikaisin... Enkä suosittele.
Noh jos on pieni yksityinen työnantaja niin silloin varmaan kertoisin vaikka saisinkin takkiini. Mutta etenki isoilta työnantajilta olettaisi lakien noudattamista....
 
  • Tykkään
Reaktiot: iLa
Omalle äitille kävi aikoinaanniin etgä kertoi ennen vakinaistamista.
Toinen nainen sai sit sen vakkari paikan vaikka oli myös raskaana muttei kertonu pomolle sitä liia varhasessa vaiheessa.. ja miu äitee oli sit tekemässä tän toisen naisen saikkuja :D

Kun mie haluisin olla reilu tätä miu pomoo kohtaan.. kun on tosiaan kaksi henkilöä palkka listoilla :D
Mutta tuskin kerron ennen np ultraa ainakaan..
 
Omalle äitille kävi aikoinaanniin etgä kertoi ennen vakinaistamista.
Toinen nainen sai sit sen vakkari paikan vaikka oli myös raskaana muttei kertonu pomolle sitä liia varhasessa vaiheessa.. ja miu äitee oli sit tekemässä tän toisen naisen saikkuja :D

Kun mie haluisin olla reilu tätä miu pomoo kohtaan.. kun on tosiaan kaksi henkilöä palkka listoilla :D
Mutta tuskin kerron ennen np ultraa ainakaan..
No olipa tosi kurja juttu sun äidille!

Ymmärrän jos noin pieni työnantaja että haluaa olla reilu, mutta tuskin tosiaan ennen np ultraa kannattaa...
Ehdottomasti olen sitä mieltä että äitiysvapaiden kuluja ois tasattava työnantajien kesken koska muuten ne naisvaltaiset alat on maksajina :(
Ja se on paha paikka pienellä firmalla. Mun tapauksessa oli kyse isosta kuntatyönantajasta...
 
Takaisin
Top