Jaahas, mielenkiinnosta päädyin tänne lueskelemaan tunneiksi vaikka toiveeni ovatkin juuri päinvastaiseen suuntaan.
Olen 40v lapseton ja alitajuisesti kai haluaisin raskauta mutta en uskalla monesta syystä kuitenkaan.
Miessuhteita on muttei mitään parisuhdetta kuitenkaan. Joskus päätin, että vain siinä tapauksessa lisääntymistä voisi ajatella jos olen hyvässä parisuhteessa...
Nyt tilanne kuitenkin se, että kp 38 ja menkat myöhässä. Kierto on ollut tosi pitkä aina mutta viime vuosina lyhentynyt. Ahdistaa enkä haluaisi uudestaan joutua tekemään ristiriitaista päätöstä jos napsahtaakin..
Tikutettu ovis eli dpo tänään 16. Rt ja ovistesti molemmat negoja. Jotain omituista tiputusta ollut, että just ja just huomaa, muuten olen jo viikon paininut pms oireiden kanssa. Rinnat kipeät ja turvoksissa, tuntemuksia vatsassa ja perus menkkahirviö olo. Hormonaalista ehkäisyä en ole pystynyt käyttämään, kokeillut toki.
2v sitten raskauduin täysin yllärinä ja vielä 4vk oviksesta raskaustesti nega. Rinnat kipeytyi 3vk kohdalla ja vasta kuudennella viikolla oviksen jälkeen sain plussan, tuli myös valemenkat edellisenä kuussa ajallaan. Se oli aikamoinen shokki joka tapauksessa ja toista kertaa en haluaisi joutua siihen.. Suru ja apeus oli silti pitkään läsnä varmasta päätöksestä huolimatta ja mietinkin tuolloin, että kuitenkin jos tää oli nyt ainut mahdollisuus, niin varmasti jää harmittamaan.
Nyt olo on ollut aika samansuuntainen ja täältä olen saanut paljon tietoa ja neuvoa pohtiessa näitä tuntemuksia. Kiitos niistä!
Joka tapauksessa tsemppiä kaikille, jotka plussaa toivovat ja itse vaan toivon menkkoja ja että pääsen tästä jännityksestä eroon.
(Pahoittelut jos se jonkun mieltä onnistui pahoittamaan.)![]()
Tsemppiä tilanteeseesi!
Eli nyt vaan odotellaan vuotoa. Tämän kierron jälkeen meillä on tullut vuosi täyteen yritystä.