Raskaaksi 2021

[Naala]

Peukut pystyssä, että ois oikee plussa Beanen!!

Mulle iski ihan hirvee migreeni heti sen edellisen viestin jälkeen :banghead: Tuntu että kuolen ja sit arpominen mitä lääkkeitä uskaltaa ottaa, kun yks tulehduskipulääke mitä yleensä otan migreenin aikaan ei oo suositeltava raskautta yrittäessä. Panadol ei auttanut, tuntui ettei sumatriptaanikaan, mutta tais se lopulta onneks auttaa. Pitkät oli tunnit Toivottavasti huomenna parempi päivä, täytän vuosia ja odotan ovisplussaa, toivottavasti uusi perheenjäsen saa alkunsa

 

[epiglottis]

Musta toi näyttää hyvin samalta mitä mun dpo 8 haamu oli! Toivotaan, että vahvistuu Beanen

Tsemppiä kaikille uuteen kiertoon joutuneille ja toivotaan plussia myös piinailijoille!

Täällä meni viikonloppu remontoidessa ja nyt illalla kotiin tullessa tein lyhyellä pidätyksellä testin ja viiva on vahvistunut ! Tänään siis dpo 12, huomenna haen digin vielä.

Toisessa kuvassa dpo 10 ja nyt 12

 

[Beanen]

Kyllä nyt jännittää niin et meinaa jaskat tulla housuun

Epiglottis, hyvin vahvistuu!:)

 

[marie14]

Täällä kp 1 ja yk 6 käyntiin, melko rauhalliset fiilikset sattuu vaa kovin nää ekat päivät

 

[Elly_]

Tää on hyvä paikka anonyymisti avautua, joten jos ei jaksa nyt mitään työpaikkadraamaa, ni skippaa susoiolla seuraavaan

Eli siis siirryin noin puoi vuotta sitten firman sisällä toisiin tehtäviin eri osastolle. Vanha työporukka oli ihan kiva, mutta työn kuva ei ollut omaa alaa, joten hain siirtoa. Ehkä paskin veto ikinä!! Tällä toisella osastolla on niin paljon ristiriitoja keskenään ja sotakirveet tanassa mennään päivästä toiseen, ongelmasta seuraavaan ja palaverista palaveriin. Tosi raskasta, vaikka en itse varsinaisesti oo lusikkaani siihen soppaan laittanutkaan ja koitan pysytellä irrallaan koko sotkusta. Mutta yleinen ilmapiiri on tosi nahkee ja mun kollegat idiootteja, jos tälleen kauniisti voi sanoa.

Onneks kuitenkin uuden työpaikan haussa tärppäs ja olin viimeviikolla työhaastattelussa uusiin hommiin ja nyt vaan kuollakseni toivon, et tärppäis, koska haastattelu meni omasta mielestäni ihan hyvin. Toki koronan takia tällä hetkellä on työttömänäkin tosi paljon asiantuntevia ammattilaisia, joten toiveet ei oo kauheen korkeella. Kuun loppuun mennessä tietää, pääseekö jatkoon, eli päivystän puhelinta haukkana koko loppuviikon. Siitä sit vielä terveystarkastukset ja psykologiset ja mitä näitä jatkotoimenpiteitä nyt onkaan...

Tässä koko kombossa jännittää myös se, et mitä jos sit saakin sen uuden homman ja pamahtaa saman tien paksuksi :banghead: Eli kiva, kun palkkasitte, mut jäänki sit koeajan jälkeen aika pian mammalomalle Toisaalta veikkaan, et työnantaja ottaa sen myös huomioon tässä työnhaussa, että oon synnytysikäinen nainen ja suurin osa muista hakijoista todennäköisesti ei ole. Jotenki ahdistaa ja turhauttaa ja jännittää kaikki.

Toisaalta, jos en sitä uutta työpaikkaa saa, ni sit tosiaan toivon, että pamahdan paksuski ja pian! Sen jälkeen ei tarvii tässä nykyisessä toimessa, ku sinnitellä sen 8kk, jonka jälkeen käyttää kaikki mahdolliset vanhempain- ja hoitovapaat ja toivoo, et sinä aikana tä nykyinen tilanne olis muuttunu johonkin... Huoh...

 

[Noaidi]

Tää on hyvä paikka anonyymisti avautua, joten jos ei jaksa nyt mitään työpaikkadraamaa, ni skippaa susoiolla seuraavaan

Eli siis siirryin noin puoi vuotta sitten firman sisällä toisiin tehtäviin eri osastolle. Vanha työporukka oli ihan kiva, mutta työn kuva ei ollut omaa alaa, joten hain siirtoa. Ehkä paskin veto ikinä!! Tällä toisella osastolla on niin paljon ristiriitoja keskenään ja sotakirveet tanassa mennään päivästä toiseen, ongelmasta seuraavaan ja palaverista palaveriin. Tosi raskasta, vaikka en itse varsinaisesti oo lusikkaani siihen soppaan laittanutkaan ja koitan pysytellä irrallaan koko sotkusta. Mutta yleinen ilmapiiri on tosi nahkee ja mun kollegat idiootteja, jos tälleen kauniisti voi sanoa.

Onneks kuitenkin uuden työpaikan haussa tärppäs ja olin viimeviikolla työhaastattelussa uusiin hommiin ja nyt vaan kuollakseni toivon, et tärppäis, koska haastattelu meni omasta mielestäni ihan hyvin. Toki koronan takia tällä hetkellä on työttömänäkin tosi paljon asiantuntevia ammattilaisia, joten toiveet ei oo kauheen korkeella. Kuun loppuun mennessä tietää, pääseekö jatkoon, eli päivystän puhelinta haukkana koko loppuviikon. Siitä sit vielä terveystarkastukset ja psykologiset ja mitä näitä jatkotoimenpiteitä nyt onkaan...

Tässä koko kombossa jännittää myös se, et mitä jos sit saakin sen uuden homman ja pamahtaa saman tien paksuksi :banghead: Eli kiva, kun palkkasitte, mut jäänki sit koeajan jälkeen aika pian mammalomalle Toisaalta veikkaan, et työnantaja ottaa sen myös huomioon tässä työnhaussa, että oon synnytysikäinen nainen ja suurin osa muista hakijoista todennäköisesti ei ole. Jotenki ahdistaa ja turhauttaa ja jännittää kaikki.

Toisaalta, jos en sitä uutta työpaikkaa saa, ni sit tosiaan toivon, että pamahdan paksuski ja pian! Sen jälkeen ei tarvii tässä nykyisessä toimessa, ku sinnitellä sen 8kk, jonka jälkeen käyttää kaikki mahdolliset vanhempain- ja hoitovapaat ja toivoo, et sinä aikana tä nykyinen tilanne olis muuttunu johonkin... Huoh...

Ah mä niin fiilaan sua! Mulla on töissä vähän samantyyppinen tilanne, mä oon monesti jo avautunut mun tuntemuksista mun pomoille kuinka mua ahdistaa mun työt, mutta mitään muutosta tilanteeseen ei anneta. Oon jo pidemmän aikaa haaveillut ihan muista töistä, mutta samalla kuitenkin tykyttää se ajatus raskautumisesta ja taloudellisesta pärjäämisestä. Mä oon pohtinut ihan tota samaa että jos nyt tärppäisi niin sinnittelis sen 8kk ja jäis äitiysvapaalle ja kattelis siinä uudelleen, haluaako jatkaa samassa paikassa vai lähtiskö ihan muille teille. Ehkä vähän kusisesti tehty työnantajaa kohtaan, mutta jos mun ahdinko tässä firmassa kaikuu kuuroille korville, niin siinä kohtaa mulle on aivan sama teenkö työnantajalle kusiset.

 

[Meghann]

Hei vaan kaikille, uusi jäsen esittäytyy
Täällä kirjoittelee 38 vuotias viiden lapsen äiti joka ilmeisesti on aivan sekaisin koska työnalla number 6 .
Aiemmat muksut iältään 16-5 eli just ohitettu pahimmat pikkulapsiajat.
Aika ilmeisesti kultaa muistot, kahden nuorimman vauva ja taaperoaika meni ihan sumussa kun tulivat niin peräkkäin. Ihan vasta alkanut helpottamaan.
Ja eikös se vauvakuume iskenyt vaikka olin ajatellut että ei enää ikinä. Ilmeisesti ei oo vielä kädet tarpeeksi täynnä.

Yksi yrityskierto takana ja toisessa piinapäiviä aloitellaan, menossa dpo2.
Ovis tuli hyödynnettyä aika nappiin joten jännää luvassa.
Tulevia kiertoja varten oirelistaa

Vauvabingo vol6 oireet:
-dpo1-2 eggwhitet jatkuu vaan, en kyllä muista aiemmissa kierroissa olleen. Eilen illalla maha oli oikeanpuoleisesti kipeä, niin että nukkuminen oli hankalaa.

 

[Lakritsa0201]

Ooh, Beanen jännittävää! Jään odottamaan seuraavaa testikuvaa
Tsemppiä kaikille piinailijoille! Plussatuulia puhaltelee lakritsa täältä hermorauniona :D
Tervetuloa uudet piinailijat, täältä saa aina hyvää tukea

 

[Vavec]

Peukut pystyssä et saat sen uuden paikan!
Ja ikinä ei kannata miettiä et tekee kusiset työnantajalle. Mä sinnittelin pitkään entisessä duunissa, työporukka oli aivan mahtava ei siinä mut sit kaikki muu oliki paskaa.. hoitotyö No sit repäsin ja hain kouluun ja totesin et soronoo ja päivääkään en oo katunu.

Dpo7!! Wohoo, viikko jo sinnitelty vaikka tuntuu kolmelta viikolta Mulla pitäis alkaa menkat flon mukaan sunnuntaina, jääpi kierto sit 25 päivään jos silloin alkaa. Mulla heittelee kp:t 24-28 päivän välillä Eilen illalla kun menin nukkumaan niin vihlas tuolta alavatsasta niin et tuntu vasemmassa reidessä, ihan ku olis menny sellainen suora kipupiikki ja mulla on KUUMA. Ja meidän kämppä on oikeesti tosi kylmä. Mut minäpä vaan hikoilen ku pieni sika

Beanen testiä odotellessa, jännää Ja epiglottiksen viiva hienosti vahvistunut, onnea

 

[MyyräMatikainen]

Tää on hyvä paikka anonyymisti avautua, joten jos ei jaksa nyt mitään työpaikkadraamaa, ni skippaa susoiolla seuraavaan

Eli siis siirryin noin puoi vuotta sitten firman sisällä toisiin tehtäviin eri osastolle. Vanha työporukka oli ihan kiva, mutta työn kuva ei ollut omaa alaa, joten hain siirtoa. Ehkä paskin veto ikinä!! Tällä toisella osastolla on niin paljon ristiriitoja keskenään ja sotakirveet tanassa mennään päivästä toiseen, ongelmasta seuraavaan ja palaverista palaveriin. Tosi raskasta, vaikka en itse varsinaisesti oo lusikkaani siihen soppaan laittanutkaan ja koitan pysytellä irrallaan koko sotkusta. Mutta yleinen ilmapiiri on tosi nahkee ja mun kollegat idiootteja, jos tälleen kauniisti voi sanoa.

Onneks kuitenkin uuden työpaikan haussa tärppäs ja olin viimeviikolla työhaastattelussa uusiin hommiin ja nyt vaan kuollakseni toivon, et tärppäis, koska haastattelu meni omasta mielestäni ihan hyvin. Toki koronan takia tällä hetkellä on työttömänäkin tosi paljon asiantuntevia ammattilaisia, joten toiveet ei oo kauheen korkeella. Kuun loppuun mennessä tietää, pääseekö jatkoon, eli päivystän puhelinta haukkana koko loppuviikon. Siitä sit vielä terveystarkastukset ja psykologiset ja mitä näitä jatkotoimenpiteitä nyt onkaan...

Tässä koko kombossa jännittää myös se, et mitä jos sit saakin sen uuden homman ja pamahtaa saman tien paksuksi :banghead: Eli kiva, kun palkkasitte, mut jäänki sit koeajan jälkeen aika pian mammalomalle Toisaalta veikkaan, et työnantaja ottaa sen myös huomioon tässä työnhaussa, että oon synnytysikäinen nainen ja suurin osa muista hakijoista todennäköisesti ei ole. Jotenki ahdistaa ja turhauttaa ja jännittää kaikki.

Toisaalta, jos en sitä uutta työpaikkaa saa, ni sit tosiaan toivon, että pamahdan paksuski ja pian! Sen jälkeen ei tarvii tässä nykyisessä toimessa, ku sinnitellä sen 8kk, jonka jälkeen käyttää kaikki mahdolliset vanhempain- ja hoitovapaat ja toivoo, et sinä aikana tä nykyinen tilanne olis muuttunu johonkin... Huoh...

Paskinta ikinä, jos työpaikka on sellanen, missä ei viihdy. Luojan kiitos itellä on ihan paras työporukka ikinä. Työ nyt on vähän niin ja näin, mut porukka tekee työnteosta helppoa :angelic:

 

[MyyräMatikainen]

Mä tein testin. Ja kyllä siinä jotain haikua ja kaikua näkyy

Katotaan vahvistuuko

Ylempänä on edellisen kierron hailura kp 30/26-28
Ja nyt alempana 24/26-28.
Ja edelleen mainitsen sen, et mun testeihin ei oo koskaan mitään viivanpaikkoja tullu

 

[Elly_]

Ah mä niin fiilaan sua! Mulla on töissä vähän samantyyppinen tilanne, mä oon monesti jo avautunut mun tuntemuksista mun pomoille kuinka mua ahdistaa mun työt, mutta mitään muutosta tilanteeseen ei anneta. Oon jo pidemmän aikaa haaveillut ihan muista töistä, mutta samalla kuitenkin tykyttää se ajatus raskautumisesta ja taloudellisesta pärjäämisestä. Mä oon pohtinut ihan tota samaa että jos nyt tärppäisi niin sinnittelis sen 8kk ja jäis äitiysvapaalle ja kattelis siinä uudelleen, haluaako jatkaa samassa paikassa vai lähtiskö ihan muille teille. Ehkä vähän kusisesti tehty työnantajaa kohtaan, mutta jos mun ahdinko tässä firmassa kaikuu kuuroille korville, niin siinä kohtaa mulle on aivan sama teenkö työnantajalle kusiset.

Mä en edes ahdistu siitä, et tekisin työnantajalle kusiset. Vituttaa niin paljon. Ja kaiken lisäks kukaan ei oo tän puolen vuoden aikana osannu kertoo mulle tarkkaan mun työnkuvaa, joten vietän työpäivät lueskelemalla tätä foorumia ja pyörittelemällä peukaloita...

Paskinta ikinä, jos työpaikka on sellanen, missä ei viihdy. Luojan kiitos itellä on ihan paras työporukka ikinä. Työ nyt on vähän niin ja näin, mut porukka tekee työnteosta helppoa :angelic:

On oikeesti ikävä tota edellistä osastoa ja käynki siellä vanhojen työkavereitten kanssa juttelemassa säännöllisesti. Purkaa ees vähän ahdistusta

 

[MyyräMatikainen]

Mä en edes ahdistu siitä, et tekisin työnantajalle kusiset. Vituttaa niin paljon. Ja kaiken lisäks kukaan ei oo tän puolen vuoden aikana osannu kertoo mulle tarkkaan mun työnkuvaa, joten vietän työpäivät lueskelemalla tätä foorumia ja pyörittelemällä peukaloita...




On oikeesti ikävä tota edellistä osastoa ja käynki siellä vanhojen työkavereitten kanssa juttelemassa säännöllisesti. Purkaa ees vähän ahdistusta

Voi tsemppiä sulle
Toivottavasti tärppää työpaikka tai vauva-asia

 

[Pogo]

Mä hain itse useampaa saman alan paikkaa kesällä 2018. En kuitenkaan vaihtanut työpaikkaa kun sain testiin plussan. No se meni kesken ja sen takia olin 3 päivää saikulla. Sen saikun aikana mulle soitti mun nykyinen pomo ja pyysi "haastatteluun". Kävin seuraavana päivänä ja vielä saman viikon aikana sain tietää uudesta paikasta. Irtisanoin itseni edellisestä kun siellä oli ihan niin paska ilmapiiri kun vaan voi missään olla. Aloitin työt lokakuun puolivälissä ja marraskuun lopussa plussasin. Jäin äippälomalle heinäkuun alussa mutta sitä ennen olin kuukauden saikulla.

 

[epiglottis]

Ah mä niin fiilaan sua! Mulla on töissä vähän samantyyppinen tilanne, mä oon monesti jo avautunut mun tuntemuksista mun pomoille kuinka mua ahdistaa mun työt, mutta mitään muutosta tilanteeseen ei anneta. Oon jo pidemmän aikaa haaveillut ihan muista töistä, mutta samalla kuitenkin tykyttää se ajatus raskautumisesta ja taloudellisesta pärjäämisestä. Mä oon pohtinut ihan tota samaa että jos nyt tärppäisi niin sinnittelis sen 8kk ja jäis äitiysvapaalle ja kattelis siinä uudelleen, haluaako jatkaa samassa paikassa vai lähtiskö ihan muille teille. Ehkä vähän kusisesti tehty työnantajaa kohtaan, mutta jos mun ahdinko tässä firmassa kaikuu kuuroille korville, niin siinä kohtaa mulle on aivan sama teenkö työnantajalle kusiset.

Mun mielestä tää ei kyllä oo kusisesti tehty, oot kuitenkin tuonut ilmi ongelmat ja oman ahdistuneisuuden, jos se ei pomoa kiinnosta niin hänen häpeä. Työhyvinvointi on niin iso osa työntekoa, että ehdottomasti uusia tuulia kohti, äippälomalla on hyvin aikaa kartottaa tilannetta!

 

[Noaidi]

Mä en edes ahdistu siitä, et tekisin työnantajalle kusiset. Vituttaa niin paljon. Ja kaiken lisäks kukaan ei oo tän puolen vuoden aikana osannu kertoo mulle tarkkaan mun työnkuvaa, joten vietän työpäivät lueskelemalla tätä foorumia ja pyörittelemällä peukaloita...




On oikeesti ikävä tota edellistä osastoa ja käynki siellä vanhojen työkavereitten kanssa juttelemassa säännöllisesti. Purkaa ees vähän ahdistusta

Mulla taas oli kesän lopuilla puhetta, että mä pääsen aspasta tekemään viestintää ja kehittämään meidän toista palvelua eteenpäin. Tuntuu et kaikkien muiden etenemistoiveet tässä firmassa otetaan huomioon, paitsi mun. Mun "työpari" halusi asiakaspalveluvastaavaksi (yes ihan vapaasti vaan ) ja siihen asemaan pääsi. Mun piti päästä hoitamaan sitä viestintää ja markkinointia. Enpä päässyt. Ketunmarjat täällä mä aspaa pidän edelleen pystyssä vaikka rehellisesti sanoen mua kiinnostaa enemmän kykkiä kivikasassa tutkimassa kiviä. Ei yhtään pää enää kestä joka päivä kuunnella samoja valituksia asiakkaiden suusta ja hymyillä puhelimeen ymmärtäväisenä asiakaspalvelijana.
Lisäksi otan henkilökohtaisena vittuiluna sen kun mun tää em työpari jokaisessa tiimipalaverissa ottaa esille ja kysyy: "Onko viestinnästä mitään uutta tulossa?" - No vittu mitä veikkaat onko tulossa jos mä nyysään 40h viikossa aspassa ilman taukoja. Jos tässä firmassa haluaa tehdä jotain mikä voisi edesauttaa uralla etenemistä, niin se on kaikki pois omasta henkilökohtaisesta elämästä. ja se on perseestä. Anteeksi että avauduin ihan ronskimmalla kädellä mutta vittu tää on perseestä.

 

[move88]

Tsemppiä kaikille työkuvioihin! Se on kyl niin iso osa elämää, että vaikuttaa omaan hyvinvointiin tosi paljon jos siinä joku mättää itsellä onneks hyvin pullat uunissa, meillä on kiva tiimi ja mulla on kiinnostava työtehtävä ja ihan sopivasti duunia. toivotaan et jatkuu samaan malliin myös...

dpo6-7 ja runsasta valkkaria edelleen! aamulämpöjen mittaaminen luotettavasti alkaa olemaan kyl ihan mahdotonta, kun lapsi herättää joka päivä epämääräiseen aikaan (tunti-kaks ennen herätystä) käydäkseen pissalla tai muuten vaan... sit en myöskään meinaa saada itse unta enää tuon jälkeen :arghh: kai se pitää vaan luopua lämpöjen seurannasta tai ainakaan ei kannata ottaa niitä kovin vakavasti...

 

[epiglottis]

Noniin, enköhän mä ala pikkuhiljaa uskoa..
Tänään 3+6

 

[Vavec]

Siis vittu ihminen on tyhmä!! Kävin heittää esikoisen kouluun, tulin kotiin aivan jäätävä kusihätä ja ajattelin et no pissitään se ovistikku nyt pois sieltä, vessaan hirveellä juoksulla ja revin samalla paketin auki, korkki pois ja pöntölle.. Öö miks tää korkki on vihree Mulla on siis samassa laatikossa kaikki, oon pahvipaketeista ottanu veke. No teinpä sitten sen apteq Rtestin. Ja koska minä olen niin saatanan uuvatti ni tottakai mä siellä näin jotain, kaivoin kuopuksesta haamutestin kuvan mikä tehty tolla samalla ja joo o. No ei kyllä lähellekkään Onpahan jotain mihin verrata sitten kun sen toisen apteq teen

 

[Noaidi]

Noniin, enköhän mä ala pikkuhiljaa uskoa..
Tänään 3+6

Ihanaa! Nyt kovasti tarrasukkia ja vauvaliimaa että pikkunen pysyy siellä!