Raskaaksi 2021

Jaa nyt sit lisätään repäisy kivut listalle pms.
Äsken kyyristyin nappaa tytöltä roskan pois ni jumankauta ku repösi tuolta alhaalta molemmilta sivuilta... No tietääpä tämänkin
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
 
Voi olen pahoillani:sad-face: voimia suruun

Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
Voi miten surullisia uutisia :sad-face: isot osanotot suruun.
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
Otan kovasti osaa :disappointed-face: voimia suruun
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.

Osanottoni ja voimia suuren surun keskellä:red-heart::red-heart:
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.

Voi kauheeta :loudlycrying: Otan osaa suruun. Paljon Voimia asioiden läpikäymiseen! :red-heart:
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.

Osanottoni ja paljon voimia :red-heart:
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
Voimia suureen suruusi, kiitos kun jaat :red-heart:!
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.


Voimia suureen suruun. Ei ole sanoja. Sulla on raskaat ajat edessä, mutta selviät kyllä.
 
Paljon voimia sinulle :red-heart:

Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
 
Tein äsken cb earlyn ja puhas nega. Elikkä en ole raskaana :disappointed-face::crying-face:

Muoks oli pienellä. Pidätyksellä mut kai siinä jotain ois ollu.......

Varhaisilla päivillä ei kyllä välttämättä näy yhtikäs mitään päiväpissasta pienellä pidätyksellä.
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
Ihan kamalia uutisia! :loudlycrying: Otan kovasti osaa :red-heart:
Ei ole sanoja tällaisiin tilanteisiin, varsinkaan mistä olisi apua. :crying-face:
 
Mä pidän täältä nyt muutaman viikon tauon ja palaan sitten, kun ollaan päästy takaisin piinailupäiviin. On pakko myöntää itelle, että tää yrittäminen ottaa aika koville. Vähän liiankin koville. En pysty nyt yhtään lukemaan muiden onnistuneita yrityksiä.. ☹

Tultiin miehen kanssa siihen päätökseen, että tää yks kierros vielä yritetään ja sen jälkeen pidetään taukoa. En ymmärrä miten joidenkin ihmisten päät kestää näitä jatkuvia pettymyksiä jopa yli vuoden. Meillä kuitenkin yrityskerta 4 oli vasta ja tuntuu, että oon aivan rikki. Varmasti sekin vaikuttaa, että meidän esikoinen tuli oikeasti ensimmäisestä yrittämisestä (jos sitä yrittämiseksi edes pystyy sanomaan) enkä silloin joutunut kokemaan näitä tunteita.

Kokeillaan nyt kuitenkin vielä tuota Macajauhetta mitä ostin tänään kaupasta. Ainakin siitä on vuosia sitten ollut apua väsymykseen mistä kärsin. Ja toivottavasti tällä kertaa myös hormoneihin. Mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta mihin ollaan haettu edellisen raskauden jälkeen hoitotasapainoa, mutta arvot heittelee koko ajan eikä pysy aisoissa. Onneksi ei kuitenkaan ole superpahat, mutta sais olla pikkasen paremmatkin.

Plussatuulia kaikille nähdään ensvuoden puolella. ❤❤
Tsemppiä sinulle, ja toivotaan että jäisi nyt viimeisiksi piinapäiviksi ja tulisi se toivottu lopputulos!:red-heart:
Kieltämättä tämä yli vuoden kestänyt yritys tuntuu pahalta, mutta ei tässä auta kun yrittää pitää lippu korkealla. (Lapsettomuustutkimukset päästiin meillä laittamaan onneksi jo käyntiin).
Eikä ne epäonnistuneet kierrot helpolta tuntuneet aikaisemmillakaan yrityskierroilla, joka kerta on tuskallinen pettymys. Joten ei tarvitse siltäkäön kantilta potea huonoa omaatuntoa. Oli se sitten ensimmäinen, viides tai kahdeskymmenes yritys, niin se nega on aina pettymys :Broken Heart:
Ymmärrän hyvin tunteesi muiden onnistumisia kohtaan, nekään tunteet eivät ole väärin.
Otat oman aikasi ja palaat takaisin kun siltä tuntuu :blowing:
 
Jomoja ollu enempi tänään.. Eiköhän tuo täti huomenna kurvaa kylään(huomenna dpo13). Oon ollu tänää myös lapsille super kiukkuinen :loudlycrying:Kohti uusia pettymyksiä.. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:Saatan silti jännätä täällä taustalla muiden mukana :red-heart::red-heart:
 
Okei nyt mulla oli aavistuksen huono olo ku mies kokkaa. Yleensä ruoka kyllä tuoksuu hyvältä. Mut toisaalta oon haju herkkä ja erilaiset hajut saattaa ällöttä. Toki söin tänään joulu suklaata ja en oo johki 4 kuukauteen maistellu karkkia ni siitäkin voi tulla huono olo. Kääk ku ei erota raskausoireita muista oireista.
Vähän nippaillu alavatsasta. Voi ku erottaa suoliston ja kohdun tuntemukset toisistaan. Hulluks tässä odotellessa tulee:Face With Stuck Out Tongue  And Closed Eyes:
 
Hei kaikki :Two-hearts::loudlycrying:
Mulla olis noin 31 sivua läpikäytävää mutta teen sen vähän myöhemmin. Ihanan aktiiviseksi tullut tämä ryhmä. Mulla on valitettavasti huonoja uutisia.. :crying-face::Broken Heart:

Lauantai-iltana alkoi yllättäen verinen vuoto, niukka ilman kipuja mutta kuitenkin vuoto. Alunperin olin varannut omakustanteisen ultran jouluviikolle mutta peruin sen ja varasin uuden ajan heti eiliselle eli maanantaille. Jotenkin arvasin etten saa hyviä uutisia.. Lääkäri havaitsi ultrakuvasta, "ettei tämä ole normaali raskaus" "ei mitenkään vastaa viikkoja, aivan liian pieni" ja "vaikuttaa keskeytyneeltä keskenmenolta, voi voi olen pahoillani". Sain lähetteen naisten tautien poliklinikalle heti seuraavaksi päiväksi eli täksi päiväksi. Onneksi siellä oltiin paljon myötätuntoisempia. Siellä todettiin sama, sikiö ja muut olivat oikeassa paikassa mutta sydänääniä ei näkynyt. Vastasi kooltaan viikkoja 5 tai 6 ja nyt pitäisi olla ainakin viikko 7+ jotain tai 8+ jotain. Vaikka kuinka oma kierto olisi pidempi niin ei vaan sovi yhtälöön. Todennäköisesti mennyt itsestään kesken. Sain kaksi vaihtoehtoa, joko menen viikon päästä uudelleen ultraan tai valitsen lääkkeellisen tyhjennyksen. Valitsin tyhjennyksen. Mulla oli paha tunne ettei kaikki ole ok kun 1-2 viikkoa sitten alkoi oireet hiipumaan. Tottakai on normaalia sekin, että oireet tulee ja menee mutta mun intuitio sanoi jo viikonloppuna että nyt ei ole kaikki ok. Huomenna siis lääkkeiden otto edessä. Aluksi ajattelin että otan vasta viikonloppuna mutta mun mieli ei kestä enää odotella. Ja jotta tää ei olis tarpeeksi hirveetä niin sain perjantaina tietää, että mun sisko on menehtynyt, traagisella tavalla. Olin aika turta ultraan mennessäni jo valmiiksi. Rankkoja aikoja eletään siis nyt. Jos jotain hyvää tästä haluaa löytää niin nyt on edessä aikalisä yrityksen kanssa. Jälkivuoto voi kestää sen 4-5 viikkoakin jopa ja yhdet menkat kannattaa odottaa ennen kuin yrittää taas. Eli helmikuun puolella varmaan vasta aikaisintaan pääsee yrittämään taas, on siis aikaa käydä läpi omia ajatuksia, saada vertaistukea, käsitellä surua.. sitä kun on kerrakseen nyt. Ja oli lohduttavaa kuulla polilla, että harvemmin nainen saa kahta keskenmenoa peräkkäin. Mähän sain 2012 keskenmenon ja 2015 syntyi kuitenkin terve vauva :Heavy Black Heart: josta olen maailman kiitollisin. Hyvät mahdollisuudet onnistuneeseen raskauteen siis on.
Voieii ;(
Voimia!! Halaus <3
 
Okei nyt mulla oli aavistuksen huono olo ku mies kokkaa. Yleensä ruoka kyllä tuoksuu hyvältä. Mut toisaalta oon haju herkkä ja erilaiset hajut saattaa ällöttä. Toki söin tänään joulu suklaata ja en oo johki 4 kuukauteen maistellu karkkia ni siitäkin voi tulla huono olo. Kääk ku ei erota raskausoireita muista oireista.
Vähän nippaillu alavatsasta. Voi ku erottaa suoliston ja kohdun tuntemukset toisistaan. Hulluks tässä odotellessa tulee:Face With Stuck Out Tongue  And Closed Eyes:
Mulla myös! Yääk. Kaikki haisee pahalle.
Ja käy nenään tosi voimakkaasti.

tänään on ollu alavatsa yhtä kipee kun aina oviksen jälkeen!! Pitää ihan loivilla liikkeillä mennä :S auuh!
 
Voikohan jo alkukierrosta olla jotain munasolujen kasvukipuja tms.? Tänään juilinut vasemmalla muniksen kohdilta ihmeellisesti. Ei nyt vielä millään voi olla oviskaan tuloillaan, kun vasta kp7 ja mulla on ovis aina selvästi myöhemmin.

Menkat oli jännästi nyt pari päivää tavallista lyhyemmät ja tavanomaista niukemmat, hiukan alkoi heti pelottaa, että ei kai tässä nyt toista kertaa voi osua kohdunulkoinen tähän kroppaan:disappointed-face: toisaalta lämmöt ei kohollaan, että ehkä tää nyt liittyy tähän kokonaisvaltaiseen kehon sekoiluun. Tuliskohan tällä kertaa edellisen jättipitkän kierron jälkeen selvästi lyhyempi :Grimacing Face:
 
Takaisin
Top