Raskaaksi 2019

[Jukkapalmu23]

Mä en oo nyt laskenut ollenkaan kiertopäiviä, en jaksa alkaa ovista tikuttamaan tai stressaamaan et meneekö tallettelut nappiin. Viime päivinä se isoin stressi tästä vauvaprojektista on jotenkin hiipunut, varmaan iskee vielä se epätoivo mut nyt on hyvä fiilis. Tulee kun tulee, jos ei ala kuulumaan niin sit keväällä lekurille selvittelemään. Oon monta kuukautta ollut todella stressaantunut tästä asiasta et miks ei tärppää, mikä on vialla yms. Et en vaan jaksa murehtia enään, varsinkin kun itse en voi asiaan vaikuttaa.

Tsemppiä kaikille ja loppurutistus viel tähän loppuvuoteen toivottavasti vertaistuki jatkuu tässä ryhmässä vaikka vuosi vaihtuu?

 

[Vausa]

Yk 5, dpo 12 ja nega. Eli kuukautiset odotettavissa muutaman päivän kuluessa. Tässä pms-huuruissa melko maansamyynyt olo.

Aloitin vehnänalkioöljykapselien syömisen, niistä kun toiset väittävät saaneensa apua raskautumiseen Tuskin niistä haittaakaan on. Mitähän tässä vielä voisi kokeilla parantaakseen omaa hedelmällisyyttään?

-Olen vielä pienen hetken 29, melkein 30. Mies samaa ikäluokkaa. Ei kummallakaan aiempia lapsia.
-Olen käynyt perusverikokeissa, ei diabetesta, ei kilpirauhashäiriöitä, kaikki ok. Käynti muista syistä, ei liittynyt "lapsettomuuteen".
-Olen käynyt perustutkimuksessa gynekologilla, anatomia normaali, ei mitään erikoista, papa ok.
-Mies on yrityksen aikana jo mm. lopettanut tupakoinnin.
-Minä syön monivitamiinia, foolihappoa, sinkkiä, ja nyt vielä vehnänalkioöljykapseleita.
-Ovulaatiotesti supertummana aina kp 14-15 välillä ja kuukautiskierto melko säännöllinen 28-31 pv. Muutaman kerran ollut tuhruvuotoa ennen kuukautisten alkua, mutta tavallisesti ei ole.
-Ei sairastettuja sukupuolitauteja.

Missäköhän voisi kiikastaa? Mitä lähden kokeilemaan tai tutkituttamaan seuraavaksi? Olen kyllä vähän pyöreä, varmaan pitäisi 5-8kg tiputtaa ja harrastaa enemmän liikuntaa.

Hei me ollaan tosi samiksia! :) Mäkin täytän ens vuonna alkuvuodesta 30, mies on tosin vähän vanhempi. Molemmat ollaan terveitä, normaalipainoisia ja terveet elämäntavat myös, tosin mulla on endometrioosi "suspecta" -diagnoosi (pesäkkeitä ei onneksi kohdussa tai munasarjoissa ole eikä oireetkaan ole pahoja), mikä tietysti huolestuttaa. Menkat mulla on kyllä säännölliset ja ovulaationkin oon tässä 5kk aikana tikuttanut aina kp 14-16, paitsi yhtenä kuukautena en saanut sitä näkyviin halpistesteillä.

Minä kyllä ymmärrän tuon tuskailun. Onhan se totta ettei yk5 kannata vielä huolestua, mutta toisaalta kyllähän se aika pitkä aika on ja lähes 60% pareista on jo siihen mennessä raskaana. Sanon tän siis kohtalotoverina. Ymmärrän, jos joitain oikeesti pitkään yrittäneitä ärsyttää kun sanon et yk5 on "pitkään". Toisaalta varmasti kaikki samassa veneessä olevat myös tietää, että vauvakuumeisen aika voi olla todella pitkä, ja et se toivoa ja uskoa seuraava pettymys voi olla karu, vaikka olis vasta yk1.

Itsekin olen kuullut vaikka mistä suunnasta, että ota nyt rennosti ja ole ajattelematta koko asiaa, stressaaminen vain laskee mahdollisuuksia jne... Mutta minua tällaiset neuvot ärsyttävät, koska ei omia ajatuksiaan voi sillä tavalla hallita. Varmasti jotkut osaavatkin olla murehtimatta sinne vuoden rajapyykkiin asti, mutta minä en. Ajattelen raskautumista joka päivä ja joskus tuntuu, että jatkuvasti. Ja murehtimisesta murehtiminen olisi taas vain yksi stressinaihe lisää, joten näillä mennään.

Voimia sulle, uskon kyllä että meistä molemmat vielä raskautuu ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti ennemmin!

 

[Karoliiina]

Hei me ollaan tosi samiksia! :) Mäkin täytän ens vuonna alkuvuodesta 30, mies on tosin vähän vanhempi. Molemmat ollaan terveitä, normaalipainoisia ja terveet elämäntavat myös, tosin mulla on endometrioosi "suspecta" -diagnoosi (pesäkkeitä ei onneksi kohdussa tai munasarjoissa ole eikä oireetkaan ole pahoja), mikä tietysti huolestuttaa. Menkat mulla on kyllä säännölliset ja ovulaationkin oon tässä 5kk aikana tikuttanut aina kp 14-16, paitsi yhtenä kuukautena en saanut sitä näkyviin halpistesteillä.

Minä kyllä ymmärrän tuon tuskailun. Onhan se totta ettei yk5 kannata vielä huolestua, mutta toisaalta kyllähän se aika pitkä aika on ja lähes 60% pareista on jo siihen mennessä raskaana. Sanon tän siis kohtalotoverina. Ymmärrän, jos joitain oikeesti pitkään yrittäneitä ärsyttää kun sanon et yk5 on "pitkään". Toisaalta varmasti kaikki samassa veneessä olevat myös tietää, että vauvakuumeisen aika voi olla todella pitkä, ja et se toivoa ja uskoa seuraava pettymys voi olla karu, vaikka olis vasta yk1.

Itsekin olen kuullut vaikka mistä suunnasta, että ota nyt rennosti ja ole ajattelematta koko asiaa, stressaaminen vain laskee mahdollisuuksia jne... Mutta minua tällaiset neuvot ärsyttävät, koska ei omia ajatuksiaan voi sillä tavalla hallita. Varmasti jotkut osaavatkin olla murehtimatta sinne vuoden rajapyykkiin asti, mutta minä en. Ajattelen raskautumista joka päivä ja joskus tuntuu, että jatkuvasti. Ja murehtimisesta murehtiminen olisi taas vain yksi stressinaihe lisää, joten näillä mennään.

Voimia sulle, uskon kyllä että meistä molemmat vielä raskautuu ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti ennemmin!

Mua ärsyttää nuo kommentit myös, että "älä stressaa" yms. Esikoisen yritysaikana ekat 2kk stressasin ja sit 2kk en ajatellut asiaa ja sit tuli plussa. Mut näin kun pian vuosi yritystä takana, niin kyllä tätä vaan miettii joka päivä. Ei todellakaan voi omia ajatuksiaan hallita. Ja en usko, että se stressi on se mikä estää raskautumasta aina. Kyllä ihmiset raskautuu, vaikka stressaisivatkin sitä asiaa

 

[Vausa]

Mua ärsyttää nuo kommentit myös, että "älä stressaa" yms. Esikoisen yritysaikana ekat 2kk stressasin ja sit 2kk en ajatellut asiaa ja sit tuli plussa. Mut näin kun pian vuosi yritystä takana, niin kyllä tätä vaan miettii joka päivä. Ei todellakaan voi omia ajatuksiaan hallita. Ja en usko, että se stressi on se mikä estää raskautumasta aina. Kyllä ihmiset raskautuu, vaikka stressaisivatkin sitä asiaa

Mäkään en usko, että stressi estää raskautumasta, tuleehan ihmiset raskaaks sodan aikanakin ja ylipäätään kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Ja nää "tulin raskaaksi heti kun lakkasin ajattelemasta asiaa" voi hyvin olla sattumaa. Ei sillä, totta kai se aina parempi on jos voi olla rennosti ja muutenkin nauttia elämästä. :) Mut se ajatus että ei sais stressata vaan stressaa lisää. Ite oon hyväksynyt sen et tää lapsenteko vaikuttaa paljon siihen, millaista mun elämä tänä aikana on ja se on ihan ok. Elämänvaihe tämäkin.

 

[Jesbe]

Mulla ei haittaa et miks en raskaudun ku yk6 tai vaikka yk3. Itel yritysvuosi 6..... Tai niin, moni tietää et mies täs on vaihtunut ja on tjot nyt mut kyl lähden hoitoihin jos vaatii sen ku ei tästä ny näy tulevan ku hankaluutta ja epätietoinen olo. Ovismainen olo tuli meni ja oli. Ohhoh. Lie vasta myöhemmin ja sitte hymyilee kuitenkin myöhemmin toi digi, sen täytyy olla mun Pco joka nyt oireilee yhtäkkiä noin, mä en nimittää ikinä saanu digitaalisessa ovistestis hymyy aikoinaan et nyt vasta noiden km tm yms jälkeen... Liekö joku korrelaatio. Miettii voi mut oon ihan kypsä yritykseen ja haluun vaan rakastella ilman ajatusta siitä että mitä jos mut ku en osaa.. Eilen osasin tyhjentää mielen ja oli kivaa jos tuun raskaaksi niin tuun. Jos en ni en mut muistan kyl yk3 aikoinaan ku ihmettelin miks mä en oo jo raskaana.. Huoh

 

[Ida_Maria_]

Itekin stressasin paljon, ja itkin joka kuukautisten aikaan, kun olin kuvitellu kaiken maailman oireet ja olin varma että nyt on tärpännyt. Sit alettiin ostamaan koiranpentua ja sitä odottaessa ajatukset vauvasta ja raskaudesta jäi taka-alalle. Sillä viikolla kun koira haettiin, niin alkuviikosta plussasin. Yk 5 tärppäs siis. Ja kyllä se odottamisen tuska ja pelko oli läsnä ja sitä ei pidä vähätellä. Asiat pitää käsitellä ja puhua niistä, vaikka kuinka normaalia onkin, että raskaus ei heti ekoilla kerroilla tärppää. Tsemppiä kaikille ja voimia, tiedän tuon odottamisen tuskan ja pelon, että tuleeko sitä raskaaksi.

 

[Viivi92]

Mua ärsyttää nuo kommentit myös, että "älä stressaa" yms. Esikoisen yritysaikana ekat 2kk stressasin ja sit 2kk en ajatellut asiaa ja sit tuli plussa. Mut näin kun pian vuosi yritystä takana, niin kyllä tätä vaan miettii joka päivä. Ei todellakaan voi omia ajatuksiaan hallita. Ja en usko, että se stressi on se mikä estää raskautumasta aina. Kyllä ihmiset raskautuu, vaikka stressaisivatkin sitä asiaa

No mutta ehkä se ”älä stressaa” on tarkoitettu tsemppaavaksi ja myötätuntoa osoittavaksi eleeksi eikä vittuiluksi.

 

[Viivi92]

Että jos joku nyt loukkaantui siitä, että sanoin tyyliin ”nauti ja huoli pois” ni aika surullista minusta.

 

[Vausa]

Että jos joku nyt loukkaantui siitä, että sanoin tyyliin ”nauti ja huoli pois” ni aika surullista minusta.

Kyllähän hyvää tarkoittavakin kommentti voi ärsyttää, eikä se välttämättä tarkoita, että olisi kommentin sanojalle loukkaantunut. Itse ainakin tiedän, että läheiset jotka kehottavat mua olemaan ajattelematta asiaa, ottamaan rennosti, elämään normaalia elämää tms. tarkoittavat hyvää ja arvostan kyllä sitä että ovat mun tukena, mutta silti samalla nuo neuvot ärsyttävät. Se on todella yleistä monessa muussakin asiassa, että halutaan antaa neuvoja siihen, miten kannattaisi toimia/tuntea/suhtautua, mutta yleensä raskasta aikaa elävä ihminen haluaa lähinnä myötätuntoa, ja sitä että muutkin tunnustavat ja tunnistavat toisen vaikean tilanteen / kurjan olon. "Piristyhän nyt, ei sitä kannata surra" tms. ohjeet eivät juuri oloa paranna. Ja tää ei oo mitenkään sulle henkilökohtaisesti, vaan ihan vaan yleistä pohdintaa. :)

 

[TiinuLiinu]

Silloin laittelin näitä sylkiovistesti kuvia kun plussasin. (kannattaa muuten ostaa tällänen, mulla tuli heti plussa, vaikkei ollutkaan pysyvä) tää on koko raskauden ajan ollut täynnä vahvaa saniaista, mutta eilen oli ekaa kertaa ensin ihan tyhjä ruutu ja sit myöhemmin ihan haaleaa isohkoa saniaista. Tänää on tuollasta hentoa saniaista ja pelkkää täplää, tosi epäselvää. Eli estrogeeni tasot laskee, siitä kertoo myös kiukkuinen olo ja päänsärky ja kylmä-kuuma aaltoilu.

Meinasin kysyä sitä että kun mulla tänään kipeytyi uudestaan nännit ja rinnat vihloo oudosti ja pahoinvointia ollut tänää, et voisko seki kertoa estrogeenitasojen laskusta nuo oireet, vai onko vaan raskaushormonia edelleen niin paljon, multa ei jostain syystä oo tällä viikolla arvoja otettu ollenkaan. Mulla siis oireet katos yli viikko sitten niin outoa et jos ne nyt palaa.



Edit. Lisäsin vielä toisen tänään tehnyn sylkitestin. Hentoa saniaista on mutta myös tuollasia palloja, eli tosi epäselvää mössöä. Verrattuna kun estrogeeniä on paljon.

Harmi kun en ottanut kuvia viime viikon testailuista, sillon ruutu oli ihan täynnä saniaista ja se oli sellasta paksurajaista ja selvää. Aika hienon näköistä.

 

[Jesbe]

Silloin laittelin näitä sylkiovistesti kuvia kun plussasin. (kannattaa muuten ostaa tällänen, mulla tuli heti plussa, vaikkei ollutkaan pysyvä) tää on koko raskauden ajan ollut täynnä vahvaa saniaista, mutta eilen oli ekaa kertaa ensin ihan tyhjä ruutu ja sit myöhemmin ihan haaleaa isohkoa saniaista. Tänää on tuollasta hentoa saniaista ja pelkkää täplää, tosi epäselvää. Eli estrogeeni tasot laskee, siitä kertoo myös kiukkuinen olo ja päänsärky ja kylmä-kuuma aaltoilu.

Meinasin kysyä sitä että kun mulla tänään kipeytyi uudestaan nännit ja rinnat vihloo oudosti ja pahoinvointia ollut tänää, et voisko seki kertoa estrogeenitasojen laskusta nuo oireet, vai onko vaan raskaushormonia edelleen niin paljon, multa ei jostain syystä oo tällä viikolla arvoja otettu ollenkaan. Mulla siis oireet katos yli viikko sitten niin outoa et jos ne nyt palaa.

Mä en osaa sanoa, mulla noi tulee kyl loppukierrossa mut myös oviksen aikana kun estrogeeni on koholla.. Ehkä ne nyt heittää ne tasot jne ja hcg vaikuttaa ja laskussa kun on niin tulee oireita. Ite olin päättänyt et ei voi olla km kun oireita ilmaantui myöhemmin mut kai se on ku hormonit heittää.. Toivottavasti helpottaa

 

[TiinuLiinu]

Mä en osaa sanoa, mulla noi tulee kyl loppukierrossa mut myös oviksen aikana kun estrogeeni on koholla.. Ehkä ne nyt heittää ne tasot jne ja hcg vaikuttaa ja laskussa kun on niin tulee oireita. Ite olin päättänyt et ei voi olla km kun oireita ilmaantui myöhemmin mut kai se on ku hormonit heittää.. Toivottavasti helpottaa

Sehän ainakin naisilla aiheuttaa vaihdevuosioireetkin kun estrogeenitasot laskee. Sillä aattelin et mulla vois nyt olla sitä et estrogeenitasot romahtaa keskenmenon myötä. Ja osa pms oireista on kans sitä, kun estrogeenitasot on matalalla. Itse asiassa mullahan onkin merkattu pms oireisiin pahoinvointi, että toivottavasti on sitä :) tosin rintojen vihlaisut taas ei sovi tähän teoriaan, kun yleensä korkea estrogeenitaso aiheuttaa sitä noo, mun rinnat varmaan tulehtuukin taas, koska olin 8vk raskaana ja nyt ne tietysti suuttuu siitä, kun on jo valmistellut itsensä maidon kehitykseen ja imettämiseen ja nyt ei onnannut. Mulla oli 4-5 vuotta sitten rintatulehdus, vaikken ees imettänyt. Mulla kun on 65M kuppi tai no varmaan isompi nyt kun hetken olin raskaana, mut eiköhä ne kutistu taas. Ihan helvettiä suuret rinnat kun ne on kipeät lähestulkoon aina. Meinasin että olis nyt saatu toinen lapsi ja sit mennyt rintojenpienennysleikkaukseen, ehkä oikasen suoraan siihen leikkaukseen.. Kyllähä senkin jälkeen voi vielä lapsen tehdä..

 

[Jukkapalmu23]

Kyllä mäkin muistan ekoina kuukausina miten vitutti kun sisko ja kaverit ketkä tulleet kerta laakista raskaaksi, niin toitottivat että älä stressaa kyllä se sieltä tulee. Mutta itse oon nyt tässä 8kk aikana tullut siihen pisteeseen, että en vaan jaksa enää stressata. Koska se ei mua raskaaksi tee. Harmittaa ja ketuttaa, kun aika vaan kuluu eikä mitään tapahdu mutta tällästä tää nyt vaan on. Toivon niin että me kaikki saamme lopulta sen parhaimman palkinnon

 

[Vausa]

Jotenkin iski tänään taas epätoivo. On huono päivä ja tosi väsynyt olo muutenkin. Menin sitten lukemaan kaiken maailman keskusteluja niin suomeksi kuin englanniksi, ja ei tämä kovin toiveikkaalta näytä tämän tiputtelun kanssa. Tiedän, että keskustelupalstat ei ole paras lähde, koska ne jotka raskautuvat helposti tuskin edes päätyvät noihin keskusteluihin, mutta silti... Tuntuu olevan aina sama tarina: lääkärin mielestä tiputtelu on aivan normaalia, ei ongelma, eikä vaikuta raskaaksi tulemisen mahdollisuuksiin. Silti raskautta ei kuulu ennen kuin lääkitystä/hoitoja saadaan. Tuskastuttaa. Tekee mieli soittaa lääkäriin ja itkeä sinne et antakaa lääkkeet perkele.

 

[Sammie]

Kyllä mäkin muistan ekoina kuukausina miten vitutti kun sisko ja kaverit ketkä tulleet kerta laakista raskaaksi, niin toitottivat että älä stressaa kyllä se sieltä tulee. Mutta itse oon nyt tässä 8kk aikana tullut siihen pisteeseen, että en vaan jaksa enää stressata. Koska se ei mua raskaaksi tee. Harmittaa ja ketuttaa, kun aika vaan kuluu eikä mitään tapahdu mutta tällästä tää nyt vaan on. Toivon niin että me kaikki saamme lopulta sen parhaimman palkinnon

Kuulostaa tutulta. Mulla samat tuntemukset yk8 ja 9kk yrittämisen jälkeen tuli plussa :)

Toivon parasta kaikille!

 

[Jukkapalmu23]

Jotenkin iski tänään taas epätoivo. On huono päivä ja tosi väsynyt olo muutenkin. Menin sitten lukemaan kaiken maailman keskusteluja niin suomeksi kuin englanniksi, ja ei tämä kovin toiveikkaalta näytä tämän tiputtelun kanssa. Tiedän, että keskustelupalstat ei ole paras lähde, koska ne jotka raskautuvat helposti tuskin edes päätyvät noihin keskusteluihin, mutta silti... Tuntuu olevan aina sama tarina: lääkärin mielestä tiputtelu on aivan normaalia, ei ongelma, eikä vaikuta raskaaksi tulemisen mahdollisuuksiin. Silti raskautta ei kuulu ennen kuin lääkitystä/hoitoja saadaan. Tuskastuttaa. Tekee mieli soittaa lääkäriin ja itkeä sinne et antakaa lääkkeet perkele.

Noi huonot päivät on lamaannuttavia, koita vaan miettiä jos se yhtään helpottaa että asioilla on tapana lopulta järjestyä. Ja huononkin päivän jälkeen koittaa se parempi päivä

 

[Jesbe]

Sehän ainakin naisilla aiheuttaa vaihdevuosioireetkin kun estrogeenitasot laskee. Sillä aattelin et mulla vois nyt olla sitä et estrogeenitasot romahtaa keskenmenon myötä. Ja osa pms oireista on kans sitä, kun estrogeenitasot on matalalla. Itse asiassa mullahan onkin merkattu pms oireisiin pahoinvointi, että toivottavasti on sitä :) tosin rintojen vihlaisut taas ei sovi tähän teoriaan, kun yleensä korkea estrogeenitaso aiheuttaa sitä noo, mun rinnat varmaan tulehtuukin taas, koska olin 8vk raskaana ja nyt ne tietysti suuttuu siitä, kun on jo valmistellut itsensä maidon kehitykseen ja imettämiseen ja nyt ei onnannut. Mulla oli 4-5 vuotta sitten rintatulehdus, vaikken ees imettänyt. Mulla kun on 65M kuppi tai no varmaan isompi nyt kun hetken olin raskaana, mut eiköhä ne kutistu taas. Ihan helvettiä suuret rinnat kun ne on kipeät lähestulkoon aina. Meinasin että olis nyt saatu toinen lapsi ja sit mennyt rintojenpienennysleikkaukseen, ehkä oikasen suoraan siihen leikkaukseen.. Kyllähä senkin jälkeen voi vielä lapsen tehdä..

Ymmärrän isot rinnat siinä mielessä että mun perheen kaikille naisille tehty pienennysleikkaus paitsi mulle ku oon luonnostani 70C tsi 65C.. Mulla on nyt nännit tujun kokoiset ja verisuonet pinnassa ja mulla tulee näköhäiriöitä kun estrogeenin taso nousee. Jokaisella eri, esim eilen oksetti ja ei meinannut uni tulla ja sit tuli noi oudot yöhikoilut mitä ei oo ollu sitten viime kevään.. On niin yllättävän paljon eri oireita eri naisilla. Mulla esim oviksen aikaan vihloo rintoja muttei muuten, muutoin vasta sit likemmäksi kuukautisia ne losahtaa kasaan jne jne. Estrogeeni aiheuttaa just oviksen aikoihin pahoinvointia ja myös pms aikaan ku se huimasti laskee. Paljon on yhdes kierrossa kestämistä.

Toivon rutkasti et sul sujuu nyt hyvin ja toivotusti ettei tosiaan tuu komplikaatioita, oon lukenut sun viestejä enkä oo vaan osannut vastata kun ei oo sanoja <3

 

[Jesbe]

Mulla eilen oli kaikki ihme oireet jotka nyt loppu sit ja uskon että oli joko ovis tai kysta, Ken tietää mut ens viikolla gyne niin onneksi saa tietää mikä hitto mua vaivaa.

Hain E-vitamiinit myös, mulla auttoi aikoinaan tohon limikseen et piti paksuna muttei liian paksuna. Eli nyt on kaikki B vitamiinit ja E ja sit 1500 mg iltaprimoöljyy. Millä annoksella te otatte helokkiöljyy te jotka otatte?

 

[Karoliiina]

Että jos joku nyt loukkaantui siitä, että sanoin tyyliin ”nauti ja huoli pois” ni aika surullista minusta.

Ei ollut sulle mitenkään henkilökohtaisesti tarkoitettu kommentti, enkä sun kommentista ole loukkaantunut.

Omasta kokemuksesta vaan puhuin. Ensi kuussa vuosi yritystä takana, niin ei ne kavereiden stressi pois-kommentit helpota omaa oloa. Vaikka hyvää tarkoittavat. Kun monikin heistä raskautunut yk1. Samoja ajatuksia siis, mitä Vausa tuossa jo kirjoittikin.

 

[Nipanderi]

Jotenkin iski tänään taas epätoivo. On huono päivä ja tosi väsynyt olo muutenkin. Menin sitten lukemaan kaiken maailman keskusteluja niin suomeksi kuin englanniksi, ja ei tämä kovin toiveikkaalta näytä tämän tiputtelun kanssa. Tiedän, että keskustelupalstat ei ole paras lähde, koska ne jotka raskautuvat helposti tuskin edes päätyvät noihin keskusteluihin, mutta silti... Tuntuu olevan aina sama tarina: lääkärin mielestä tiputtelu on aivan normaalia, ei ongelma, eikä vaikuta raskaaksi tulemisen mahdollisuuksiin. Silti raskautta ei kuulu ennen kuin lääkitystä/hoitoja saadaan. Tuskastuttaa. Tekee mieli soittaa lääkäriin ja itkeä sinne et antakaa lääkkeet perkele.

Ymmärrän pointin. Pistä viestillä, jos kaipaat mitä vaan tähän liittyvää vertaistukea. Mun ystävät eivät tarjoile enää älä stressaa kommentteja. Tietävät että en vuoda yhtään sen vähempää stressasin miten paljon tai vähän tahansa. Kun kerroin hoidoista, kysymyksien asettelu oli lähinnä sellainen, että miltä se musta tuntuu? Ei, lopeta stressi. Ja oikeasti, tuntuu hyvältä, kun ollaan valmiita keskustelemaan aiheeseen liittyvistä tunteista ja kuulumisista pelkkien hyvää tarkoittavien vinkkien sijaan.

Mutta viestien rivien välistä taitaa paistaa, että huonoa päivää on ollut liikenteellä.

Dpo10, menkkajomoja ilmoilla, eiköhän huomen aamulla saa katsella blanckoa.