Alcyone
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Vauvakuumeilusta: Mietin tosi paljon sitä, miksi ihmeessä koen lähes pakkoa saada meille vauva. Mies on toki suunnitelmissa aktiivisesti mukana. Mulla vaan on ikää jo muutaman vuoden yli neljäkymmentä, joten ei kovin todennäköiseltä vaikuta perheenlisäys meille. Liikkeelle lähdettiinkin ihan tjottaille vailla sen suurempia paineita, mutta asia muuttui täysin, kun tulinkin luomusti raskaaksi kesällä kolmannesta yrityskierrosta, mikä päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon. Oma pikkuinen alkoi tuntua mahdolliselta ja todelliselta vaihtoehdolta, josta en nyt halua enää luopua. Meillä ei miehen kanssa yhteisiä lapsia ole, eikä hänellä ollenkaan, joten olisi ihanaa saada olla ja elää lapsiperheenä. Mun ainokainen ei enää vuosiin ole asunut kotona, aikuinen kun on, joten meillä ei yhteistä perhearkea ole miehen kanssa koskaan ollut, vaan kahden aikuisen elämää pelkästään.