Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Mä täällä pähkäilen et pitäisikö aloittaa progesteroni nyt ku on sen hymynaaman saanut nii kolme päivän päästä vai jätänkö sen pois. Lääkäri ei erikseen mitään sanonu mutta niin.
Jottei kierto veny, rupesin miettimään kun se mulla on aikoinaan määrätty ja nyt ku ovulaatio tapahtuu niin olisko hyvä se ottaa jos keltarauhanen ei muodostu kuten kuuluu. Kierrot on kiva pitää kuitenkin asiallisena ja sillä pohdin. Itselläni määrättiin se tasaamaan kiertoja.Mihin tarkoitukseen? Jos et raskautta yritä?
Kyl se koko kuuri kantsii syödä ja voihan lämmöt alkuraskaudessa olla alhaiset myös..En tiedä miks näitä negoja teen, kun lämmöt jo kertoo et mitään ei tapahdu.. Ehkä kandeis noi kaks vikaa terolutia olla ottamatta ni alkaia uus kierto kenties jo perjantaina..
Aaa, et te ootte vanhoja tuttuja jo kuitenkin, eikä mikään ihan uus tuttavuus! :)Oli eilen puhe miehen kanssa tosta ovisplussasta ja tuli hyödynnettyä se joka tapauksessa. Ei oteta erikseen mitään apuja käyttöön vaan tjot, ja mehän on tunnettu pitkään, nyt kun oli ikävä insidentti niin suhde syveni ja kun mulla tämä haku niin nopeasti kyllä sit sovittiin että ei sen kummemmin esitellä muttei oteta apujakaan. Mut arvatkaa kuinka vaikeaa on ku en oo henkilökohtaisesti ikinä saanu hymynaamaa digitestiin nii vähän pyörähti taas liian innon puolelle......
Joo, on tunnettu pitkään ja sit ku toi tapaus ja sitä ennen ku se henkinen väkivalta oli kauheaa niin tutustuttiin paremmin ja sitte se syventyi ja se tuntuu oikealta joten ei sillee et joku tuntematon ukko heti vauva hommiin ja hän tiesi mun o+ ja ei ollut vastaan "talletuksia" jopa vitsaili et noni seukki ovis about vuoden päästä ..Aaa, et te ootte vanhoja tuttuja jo kuitenkin, eikä mikään ihan uus tuttavuus! :)
Onko exästä muuten kuulunu mitään, ootko saanu olla ihan rauhassa?
Lilja, no voi höh. Toivotaan et sun vibat on ihan väärässä! :)
Täällä ei edelleenkään ihmeitä, kierto rullaa pikkuhiljaa ja rauhakseen eteenpäin vailla ihmeempiä tuntemuksia edelleenkään.
kp 20/(26-)29ja dpo ois aikalailla 5
Mukavaa päivää kaikille, ihanaa kun täällä on niin kiva porukka
Ja kiitos kysymästä, rauhaan on onneksi jättänytAaa, et te ootte vanhoja tuttuja jo kuitenkin, eikä mikään ihan uus tuttavuus! :)
Onko exästä muuten kuulunu mitään, ootko saanu olla ihan rauhassa?
Lilja, no voi höh. Toivotaan et sun vibat on ihan väärässä! :)
Täällä ei edelleenkään ihmeitä, kierto rullaa pikkuhiljaa ja rauhakseen eteenpäin vailla ihmeempiä tuntemuksia edelleenkään.
kp 20/(26-)29ja dpo ois aikalailla 5
Mukavaa päivää kaikille, ihanaa kun täällä on niin kiva porukka
Dpo 12 ja suht samanlainen haalea haamulainen kuin eilen, Sofin herkkään, ehkä reunalta vähän vanhempi. Mut toisesta apteq herkästä testistä oli kadonnut haamu,tein sen kyllä aamun 3. pissasta,mutta eipä oo usko raskauteen nostanut päätänsä vieläkään. Joko mulla nousee loppukiertoon nykyään hcg hormoni vähän, tai sit joku yrittää kiinnittyä, tai sit nykyään suurinpiirtein kaikki herkät testit on susia
Eilen alkoi kyllä erilaiset oireet, pahoinvointi, nousi kuume, ja erityisesti menkkajomot puuttuu, pieniä nippailuja on, mut ei menkkajomoja. Nyt kuitenkin jo dpo12.
Laitoin nyt kuvatkin, vaikka ne melkein katoaakin tänne laittaessa. (ekasta näköjään katoskin) Toi toinen hurjan näkönen on ikkuna vasten otettu, puhelin se jostain syystä muokkas noin dramaattiseksi
On ihan kiva pinkki viiva, mutta niin surkean Haalea. Kuitenkin dpo 12 herkällä testillä pitäs (aina ennenkin näkynyt) näkyä selvempi viiva.
Viime kuussa olin ihan varma, että olisi tärpännyt. Oireita riitti ja menkatkin olivat myöhässä. Taisin tehdä kolme testiä, sillä negaan en vaan voinut uskoa. Jälkeenpäin mietittynä ne oireet (mahan nippailu, pahoinvointi yms) olivat todennäköisesti jännityksestä johtuvaa, mutta outoa oli se oma tunne, että nyt on pieni kyytiläinen matkassa mukana. Se fiilis oli todella vahva jo kierron alussa. Hankala selittää, mutta ehkä joku voi samaistua. Nyt on vaan todella voimakas pettymys tuosta viime kuisesta "odotuksesta". Tässä kuussa mahiksia ei oo raskauteen, mutta ehkä seuraavissa kierrossa...
Iroonisen kivaa toki, kun tietää ettei yksin näitä käy läpi. Mullakin on mies ollut erittäin hyvin tukena tässä viimeisen viikon aikana. Tuomiosta tulee tänään jo viikko täyteen ja hyväksyntä on alkanut asettautua mieleen. En tiedä miksi tämä kerta oli niin vaikea minulla, ehkä juuri siksi että minusta tuntui että tämä oli ainoa asia mikä oli positiivista minun elämässäni juuri nyt. Työnhaku varmasti helpottaa kun ei tarvitse miettiä ja potea syyllisyyttä siihen että ehkä koeajan lopussa joutuisi kertomaan että jääkin äitiyslomalle. Yritän ajatella että tällekin kokemukselle on joku syy, yritän pysyä positiivisena ja toivon ettei seuraavaa plussaa joudu odottamaan yhtä kauan kuin ensimmäisen.StellaMom, jotenkin ironisen "kivaa" että joku muukin on samassa jamassa kuin itse on. Mä sain tänään ekan lääkkeen sairaalalla ja viikon sairauslomaa. Kuten pelkäsinkin, Cytotecit pitää ottaa juuri 30-vuotissyntymäpäivänä.. onneksi mies on mun kanssa kotona ja ostettiin kauhea kasa karkkia valmiiksi. Pelottaa etukäteen se vuoto ja kivut. Lohdullista tänään oli se ettei ultrasta löytynyt mitään vikaa munasarjoissa tai muualla ja uuteen yritykseen päästään pian. Hassua, että nyt vasta todettiin taaksepäin kallistunut kohtu vaikka on jo 2 täysi-aikaista raskautta takana
Alussa sairaalassa vaihteeksi itketti mutta lopulta jo vähän nauratti (hoitajan häsellys). Miehen kanssa käytiin kahdestaan rauhassa kahvilla ja sanoin, että olo on jotenkin niin helpottunut kun asiaa saadaan eteenpäin. Plussaa on myös todella mukava ja empaattinen esimies, joka pysyy tässäkin kokoajan tukena.
Mulla oli ihan sama, yleensä tosi säännöllinen kierto oli myöhässä viitisen päivää ja muutenkin oli mukamas kaikenlaisia oireita. Ja pettymys oli niiin karsee la kun ne menkat sieltä sit varottamatta tupsahti.. Mut kyl me vielä plussataan, pakko usko siihenViime kuussa olin ihan varma, että olisi tärpännyt. Oireita riitti ja menkatkin olivat myöhässä. Taisin tehdä kolme testiä, sillä negaan en vaan voinut uskoa. Jälkeenpäin mietittynä ne oireet (mahan nippailu, pahoinvointi yms) olivat todennäköisesti jännityksestä johtuvaa, mutta outoa oli se oma tunne, että nyt on pieni kyytiläinen matkassa mukana. Se fiilis oli todella vahva jo kierron alussa. Hankala selittää, mutta ehkä joku voi samaistua. Nyt on vaan todella voimakas pettymys tuosta viime kuisesta "odotuksesta". Tässä kuussa mahiksia ei oo raskauteen, mutta ehkä seuraavissa kierrossa...