Täällä dpo 4 ja fiilikset todella maassa. En tiedä, mutta johtuu taas varmaan tästä mun vaikeasta turvottelusta..
Aamulla oli kielikin turvonnut, samoin nielu niin, että ääni oli ihan käheenä, ei auttanut oikein lääkkeetkään. Sitten aika pian turposi jalat, kädet ja maha. Väsyttää vaan järkyttävästi ja masentaa. Tuntuu, että oon todella kaukana normaalista elämästä. Jos en plussaa, niin mun on kyllä pidettävä välikiertoa ja aloitettava se vahvempi antihistamiinilääkitys. En jaksa tätä enää yhtään enempää. Oon niin uupunut tähän sairauteeni, että välillä tekisi mieli luovuttaa.
Oon ollut varmaan tosi kiva kaveri tänään, kun oon miehellekin ollut äkäinen ihan tyhjästä.
Mä mietin vaan, että selviinkö edes koulustakaan ikinä, kun tää tauti pilaa mun elämän. Olisimpa edes terve, jos en kerta sitä lastakaan saa. Vissiin liikaa pyydetty elämältä.