Mä oon ollut hiljaiselossa hetken, kun viikonloppuna käytiin rilluttelemassa (joo multa aika harvinaista, mut siskon mies halusi väkisin lähteä meidän kanssa kapakkaan
) ja nyt ei edelleenkään mitään merkkejä ovulaatiosta. Ehdin hetken kyllä miettiä, että oliko se jo ja en saanut vaan kiinni, kun ihan törkeä kolmen vuorokauden hedari oli nyt viikonloppuna (ei, ei ollut edes rapulaa kun vesilinjalla menin
)... En tiedä, seurailen tilannetta. Tosin en ihmettelis, vaikkei tässä kierrossa ovulaatiota edes tapahtuisi, kun oon nyt joutunut napsimaan niitä vahvempia lääkkeitä, koska oli aivan pakko. Tuli niin kova turvottelu/kutinakohtaus, että ei tehonnut muut kuin tää ebastiini, joka aiheuttaa näitä kiertohäiriöitä, prkle :banghead:
Meillä muutenkin muutto alkaa olla jo liian lähellä, samoin mun kesäkurssien deadlinet ja kuten arvata saattaa, en oo taas oikein mitään saanut aikaiseksi ja kohta sähellän täällä taas paniikissa
Mun yks nuoruuden tuttavakin halus yllättäen nähdä mua nyt vklp, mutta mä jouduin perumaan tapaamisen, minkä muunkaan kuin tän urtikarian takia (olin siis sunnuntaina päästä varpaisiin rakkuloilla ja turvonnut), mut lopulta mietin et ehkä ihan hyvä niin. Mulla nimittäin oli jotenkin tosi vahva tunne siitä, että se olis kertonut jotain lisääntymissuunnitelmistaan tai siitä, että on raskaana, kun sen kanssa viestiteltiin - ihan niinkun oisin joku meedio tai et se toisen onni ois multa pois
No ei oo, mut jotenkin sitä putkiaivoillaan taas mietti, että jos se pamauttaa jonkun raskausuutisen niin varmaan pyörryn siihen paikkaan, etenkin kun sai vakkarityön pari vuotta sitten, ostivat nyt oman talon ja kaikki näyttää olevan oikein kunnossa
Kohtahan mä sen sit tosta somesta nään, jos se niikseen on
:bag:
Okei kuulostan ihan kahelilta katkeralta akalta
Mulle olis vissiin parempi, että jättäisin noi ovistestitkin kaappiin kun ne vaan stressaa mua ja tekisin vaan ihan mitä tahansa muuta nyt. Onneks on tässä hommia niin ei ehdi liikaa pyöritellä näitä asioita päässään