Foolihaposta: "Valtaosa sikiörakennepoikkeavuuksista todetaan terveillä naisilla, jotka eivät kuulu erityiseen riskiryhmään. Uusien tutkimusten mukaan riittävällä foolihapon saannilla ennen raskautta ja ensimmäisen kolmanneksen aikana voidaan vähentää myös sikiön riskiä huuli-suulakihalkion ja sydänvikojen osalta."
"Erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriöt on kiistattomasti yhdistetty vähäiseen foolihapon saantiin. Riittävä foolihapon saanti vähentää näiden vaikeiden epämuodostumien esiintyvyyttä jopa 70 prosenttia."
Foolihappo pitäisi aloittaa jo ennen raskautta. Tässä vielä linkki yhteen artikkeliin, jossa sanotaan että foolihappo voi pienentää myös keskenmenon riskiä:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Raskautta suunnittelevien naisten kannattaa syödä foolihappolisää/1135247339942
Cupcake: Tikutan kerran päivässä. Tai no, viime kierroissa oon saanut oviksen lähestyessä aamulla lähes plussan, ja oon iltapäivällä tikuttanut uudestaan ja saanut selkeän plussan. Mutta seuraavana aamuna taas jopa vielä vahvemman. Mulla jostain syystä ne tikut näyttää jopa kolme päivää vahvaa viivaa, vaikka ovis on tuntunut jo menevän sinä ekana/tokana päivänä :O Mutta ei kai siitä sitten haittaa ole, ehkä ei kannattais tikuttaa enää sen plussan jälkeen niin ei tarttis miettiä ;D Ja testaan tosiaan sen takia, kun kierrot on ollut pitkiä ja kp 35 varmasti jo repisin pelihousuni, kun en tietäis koska menkat tulee alkamaan/onko tärpännyt/kuinka kauan pitää vielä odottaa :D
Meinasinkin Cupcake kysyä tuosta synnytyksestäsi, mutta olitkin näköjään ehtinyt kertoa jo siitä. Tosi kurjaa tuollainen kokemus
Minkähän takia spinaali edes laitettiin... Siis miksei heti epiduraali? Mulle ei oo koskaan spinaalia edes ehdotettu, vaan molemmissa synnytyksissä epiduraalin olen saanut ja se on ollut taivas (tosin sen laitto helvetti :S). Mulla jäi ekasta synnytyksestä hyvä mieli ja tosi hyvällä mielellä lähdinkin tokaa synnyttämään. Vaan sitten ei kaikki mennytkään putkeen ja traumat jäi
Sen verran pahat, että monesti olen miettinyt kestänkö enää kolmatta raskautta, koska pelkään sitä loppuraskautta/synnytystä niin paljon. Mutta toive kolmannesta on niin suuri että yritykseen lähdettiin ja pelkopolille sitten menen, ja muutenkin paremman seurannan vaadin seuraavassa raskaudessa. Pakko vaan luottaa, että ensi kerralla asiat (joihin voi vaikuttaa, kaikellehan ei tietysti voi mitään) menee paremmin :)