Heippa. Saako tulla mukaan? Ajattelin liittyä tähän ketjuun vaikken tunnekaan itteeni nelikymppiseksi
Pyöreät synttärit olis kuitenkin tulossa ja kyydissä ehkä mukana pikku tilliäinen rv6+1 :)
Näin sinkkuihmisenä odotan vauvaa toisen kumppanuusvanhemman kanssa, joten ihan yksikseen en asian kanssa kuitenkaan ole. Lapsi on hartaasti toivottu ja hyvin suunniteltu mutta koska kummallekin ensimmäinen ollaan välillä vähän hoo-moilasina. Kullan arvoisia neuvoja on saatu niin täältä foorumilta kuin harvoilta ja valituilta ystäviltä joille on rohjettu kertoa.
Mulla piti olla jo 3-kymppisenä kolme lasta, aviomies, farmariauto, omakotitalo ja koira... lapset jäi uupumaan kuviosta ja sitten elämä ei mennytkään kässärin mukaan. Perhehaaveiden takia on koettu paniikki tinderöintiä, väärien ihmisten kanssa deittailua ja olinpa adoptioneuvonnassakin (10v aikana ehtii vaik mitä :D ). Nyt mulla on useamman vuoden ollut olo että mun perhe on minä ja lapsi, parisuhteet on sit eri kuvio. Vaikka olin valmistautunut jo yksin vanhemmuuteen, olen nyt iloinen että toinen aikuinen jakamassa vastuuta, vaikkakin parin sadan kilometrin päästä.