Pulinaketju

Mua muuten ihan pikkasen huvittaa kun oon sattuneesta syystä noita vaihdevuosiartikkeleita lukenu niin kaikissa puhutaan et kunnvaihdevuodet on niin lapset on teinejä tyyliin teinit ärsyttää. Joo tiiäen etten oo ihan nuorena 31-35v mikä tänä päivänä ihan tavallista) saanu lapset et jos ne ois 10 v aiemmin tullu niin oishan ne teinejä. Mut meillä oli kaikki päikyssä kun vaihdevuosioireet alko nyt kun sain vaihdevuosihormonikorvaushoidon niin eka on nippa nappa käyny ekaluokan syyslukukauden ja kaks on päikyssä. Mutta on lähteny heti auttaan nyt muutamia päiviä äkkiä laskin et 4 oon käyttäny lähes kuumat aallot hävinny ja oon hetken valvonu kun yöllä heränny ja tunnin sisällä kuitenkin nukahtanu.
 
Hyvää alkanutta vuotta täältäkin kaikille :)

Yhtä hurlumheitä taas koko elämä, kiirettä pitää ja kaikkea pitäisi ehtiä tekemään. Käsityöinnostus on valloillaan ja aikaa aivan liian vähän! Eikä jaksamistakaan oikein tahdo löytyä.

Onko kokemuksia yhtäkkisistä kuumeista lapsella? Meillä on joskus ollut sellaisia, että kuume on noussut ihan yhtäkkiä aika korkeaksi, joskus jopa 39 astikin, jokusen tunnin pysyy siinä ja sitten häipyy nopeasti ja kaikki on taas normaalisti? Muita oireita ei välttämättä ole, joskus kyllä lievää flunssaa saattaa olla pojalla, jos tällaisia tulee. Harvoin näitä kuitenkin tulee, mutta ihmetyttää välillä, että mistä ne johtuu. Poika on silloin todella väsynyt, mutta nukkuu rauhallisesti eikä mitään sen kummempia oireita ole, eikä siis sellaisia, mitä nyt pelästyttäisiin tai joiden takia pitäisi lääkäriin lähteä akuutisti.
 
Hyvää alkanutta vuotta täältäkin kaikille :)

Yhtä hurlumheitä taas koko elämä, kiirettä pitää ja kaikkea pitäisi ehtiä tekemään. Käsityöinnostus on valloillaan ja aikaa aivan liian vähän! Eikä jaksamistakaan oikein tahdo löytyä.

Onko kokemuksia yhtäkkisistä kuumeista lapsella? Meillä on joskus ollut sellaisia, että kuume on noussut ihan yhtäkkiä aika korkeaksi, joskus jopa 39 astikin, jokusen tunnin pysyy siinä ja sitten häipyy nopeasti ja kaikki on taas normaalisti? Muita oireita ei välttämättä ole, joskus kyllä lievää flunssaa saattaa olla pojalla, jos tällaisia tulee. Harvoin näitä kuitenkin tulee, mutta ihmetyttää välillä, että mistä ne johtuu. Poika on silloin todella väsynyt, mutta nukkuu rauhallisesti eikä mitään sen kummempia oireita ole, eikä siis sellaisia, mitä nyt pelästyttäisiin tai joiden takia pitäisi lääkäriin lähteä akuutisti.
Mun tytöllä on ollut pari kertaa tuollaista, saattanut olla parin päivän kuume ilman muita oireita paitsi just se väsymys silloin. Olen olettanut että jokin virus yrittänyt iskeä. Sitten tässä hiljattain olin huolissani kun mittailin otsakuumemittarilla ja se aina näytti hänellä kuumetta, ja hetken päästä ei. Tajusin että asiaan vaikutti hänen paksut otsahiukset jotka muhi lämpöä otsaan, kun nostin otsahiuksia ja mittasin, oli aina "kuumetta" 🙊 Kun otsahiukset oli jonkin aikaa sivulla, kuumetta ei ollut. Olen päätynyt että täytyy ostaa myös korvakuumemittari varmuudeksi tähän perheeseen että ei tarvitse huolehtia kuumeen todenperäisyydestä. Toki jos oikeasti alkaisi olla useammin kuumetta ilman näkyvää syytä veisin lääkäriin.
 
Juu, kyllä minä myös veisin lääkäriin, jos näitä alkaisi kovin usein olla. Olisikohan ehkä kaksi kertaa ennen tätä näiden 5 vuoden aikana ollut tällainen.

Nyt on koko päivän poika ollut ihan normaali, ei ole ollut edes lämpöä, ja on ollut oma touhukas itsensä. Nuhaa on toki vähän, joten saikutellaan nyt sitten vielä. Pojalla ei tällä hetkellä kummoista otsatukkaa ole, mutta hyvä huomio tuo kyllä, että otsatukkakin voi tosiaan "lämmittää" aikalailla! :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Pojalla on paksu tukka ja se saa välillä kasvaa melkoiseksi pehkoksi ennen kuin poika itse kyllästyy siihen ja haluaa, että lyhennetään. Tuohon otsakuumemittariin vaikuttaa kyllä sekin, mistä otsan kohdasta mittaus menee, senttikin eroa kohdassa merkkaa jo eroa lukemassakin :Slightly Smiling Face: Kyllä se korvakuumemittari taitaisi olla hiukan luotettavampi. Nuo kainaloon laitettavat pikamittaritkin tuppaa välillä näyttämään "perunoita", ainakin meillä. Tarkin taitaisi olla se perinteinen 10 minuutin kainalomittari, mutta 5-vuotias ei varmasti malta olla niin kauaa silleen paikoillaan, että saisi sillä mitattua :Grimacing Face:
 
Joo, noi digimittarit ovat meilläkin olleet huonoja. Hyvä jos uutena ovat näyttäneet oikein, jos silloinkaan. Sen johdosta hommattiin vanha kunnon elohopeamittari. Olen ajatellut et jos lapsi ei malta olla paikallaan niin kauaa että sillä saa lukeman, niin hän ei ole kovin pahasti kipeä. :rolling: Kevyemmissä tapauksissa olen mennyt ihan vaan käsikopelolla, todennut et onko lämpimän oloinen vai ei, ja jos kitisee sen lisäksi niin jotain särkyä helpottavaa napaan. Flunssa kun voi olla varsin ikävän tuntuinen ilman sitä kuumettakin.

Vuoden eka flunssa on iskenyt meillekin, vauva konttailee ja jojot roikkuu. Jospa nyt ei tarttuisi meihin muihinkin, vaikka samahan se olisi koko porukan sairastaa kerralla jos kerran flunssa meinaisi tulla.
 
En viitsi tehdä erillistä keskustelua mihinkään tästä ettei aiheuta närää niin paljon. Aiheena "Kun lapsi keskeyttää aikuisten puheet". Voi herättää tunteita ja ärsyyntymistä, mutta pohdituttaa. Täällä uskallan sanoa olevani sitä sukupolvea, jolle opetettiin että aikuisten puheita ei ole kohteliasta keskeyttää. Tuttavallani on lapsi, joka koko ajan haluaa kaiken huomion olevan hänessä. Lapsi on erittäin energinen, mikä sinänsä on ihan hyvä juttu, mutta vaatii äidiltään paljon huomiota ja äiti sitä väsymättä hänelle antaa. Lapsella on myös tapana keskeyttää aikuisten puheet. Itse ihan hiljattain hämmennyin siinä tilanteessa enkä osannut enää jatkaa mitä olin sanomassa. Lapsen äiti vain kuunteli heti lasta ja meni katsomaan mitä näytettävää lapsella oli. Tämä ei ole ollut vain kerran, vaan on ihan toistuvaa, mutta viimeksi koin asian erityisen vaivaannuttavana kun tuntui että ko.äiti tekee koko ajan lapsensa mieliksi. En halua verrata, mutta meillä lapset on opetettu/yritetty opettaa siihen että vieraiden päälle ei puhuta tai jos on asiaa, se voi hetken odottaa. Olisi itse tehnyt mieli sanoa, että nyt aikuiset hetken juttelee ja sitten kohta katsotaan sitä mitä haluat näyttää. Tietenkään en voinut, koska olin vieraana eikä minun ole tarkoitus neuvoa toisten lapsia. Tämä voi tietysti korostua koska olen itse ns.erityisherkkä ja helposti ajatus katkeaa kun tulee keskeytyksiä. Sama kun olen itse äiti, erityisherkkyys tekee sen että joudun välillä käyttämään korvatulppia kotona kun lasten leikeistä lähtee kova ääni 😅
 
Tietysti lapsi keskeyttää, jos keskeyttämällä saa huomion. Siihen pitää vain rauhallisesti sanoa, että ole hyvä ja odota vuoroasi, äidillä on asia kesken Kuurankukkasten kanssa. Jos lapsen omat vanhemmat eivät tätä opeta, ei sitä opeta kukaan muukaan.
 
Huh sentään. Mun mies meni eilen aivoleikkaukseen Taysiin, kun ottivat pikkuaivoista koepalan ja muitakin näytteitä. Leikkaus piti olla jo kolme vuotta sitten, kun imusolmukesyövän yhteydessä löytyi keskeltä aivoja muutoksia. Leikkaus kuitenkin peruttiin, koska muutos oli itsekseen hävinnyt. Nyt, kun oireet alkoivat uudestaan, otettiin taas magneettikuvat ja todettiin, että muutosta on näkyvissä. Tänään oli siinä kunnossa, että pystyi soittamaan minulle. Aika rankka tilanne ja nyt vaan odotellaan patologin tutkimuksia, että mikä päässä oikein on. Kasvainta ensin epäilivät, mutta leikkauksen perusteella ei vaikuttaisi kasvaimelta.
 
Tsemppiä Helena! Hyvä että leikkaus on nyt takana päin, toivottavasti olisi vain jotain harmitonta, jonka voi jättää olemaan ilman lisäoperaatioiden tarvetta.
 
Tuohon kun lapsi keskeyttää. Me ollaan nyt kovasti yritetty opettaa pojalle, että kun äiti ja isi keskustelee keskenään (tai ketkä tahansa keskustelevat), niin silloin pojan pitää odottaa omaa vuoroaan. Luin jostain vinkin, että lapselle voi opettaa tavan, jolla hän voi ns. pyytää puheenvuoroa ilman, että sanoo mitään, tai rupeaa mölyämään ja häiritsemään toisten keskustelua. Tuon vinkin pohjalta opetin pojalle, että hän voi laittaa kätensä vaikka minun kädelleni ja odottaa hetken, niin sitten saa huomion kun olen saanut asiani toisen kanssa keskusteltua. Tämä on toiminut meillä hyvin ja poika otti sen heti käyttöön. Toki välillä sitten rupeaa meluamaan saadakseen huomion, mutta silloin todetaan vaan, että äiti ja isi keskustelee nyt, odota hetki.

En ymmärrä, miksi jotkut eivät tätä lapsilleen opeta, että on epäkohteliasta keskeyttää toisten keskustelut ns. turhaan, eri asia tietenkin on jos on joku hätänä tms.. Olen myös sitä sukupolvea, jolle opetettiin, että toisten keskustelun keskeyttäminen on rumaa. Kyllä vanhemman pitää malttaa keskustella asiansa loppuun ennen kuin kiinnittää huomionsa lapseen. Lapsi oppii kyllä sen, että hän saa huomion kyllä aikanaan, vaikkei samalla sekunnilla sitä saisikaan.
 
@Helena80 Onnitteluja pojan merkkipäivästä!
Paljon voimia perheelle vaikeaan ja epävarmaan tilanteeseen :Heartred Toivottavasti on jotain mitä pystyisi helposti hoitamaan.
 
Moi moi kaikille...ompa ollut sanotaanko sekava vuoden aloitus..poika lähti armeijaa ja joka ei alkanut hyvin vaan sairastu sielä pahasti ja Lassilla sairaalaan ja tuli influenssa ja ym.no nyt lomilla ollut ja takasin mennyt ja ei todellakaan kunnossa mut silti pitää mennä..saa nähdä miten sielä homma etenee😔No ite sairastunut lähinnä henkisesti ja toooodella syvällä vesissä menty huh jotain hyvääkin eskarilainen oppi lukeen ja on niin riemua täynnä🤗ja joo ette usko kuinka se piristää tässä sopassa...mää niin toivon että näkisin sen päivän jolloin kaikki asiat olis Ok ja valo paistaa...ehkä vielä joskus jos vaan jaksaa porskuttaa
 
Onko täällä muilla kokemuksia ferritiinistä ja sen mittauttamisesta? Oletteko saaneet lähetettä verikokeeseen kuinka helposti, joko lapselle tai itsellenne, vai oletteko käyneet omalla kustannuksella? Meillä lapsen osalta jää ainoaksi mahdollisuudeksi käydä omalla kustannuksella, koska lähetettä ei saa, ei kuulemma ole tarvetta ko. verikokeelle, vaikka pojan historiassa on todella alhainen ferritiiniarvo, joka ei lisäraudallakaan kovin suuresti noussut, ei siis lähellekään riittävälle tasolle, jäi alle 30:een se arvo kahden pitkähkön lisärautakuurin jälkeen. (Tässä täytyy kyllä mainita, että rautavalmiste, jota annettiin, ei ollut varmaankaan se paras mahdollinen, siinä rauta oli sellaisessa muodossa, ettei imeydy kovin hyvin. Halusin vaan välttää vatsavaivoja pojalle siinä kohtaa.)

Nyt yritin saada lähetettä ferritiinin mittaukseen, niin eipä sellaista saa ainakaan julkiselta puolelta. Käydään sitten omalla kustannuksella, jotta saan alkutilanteen tutkittua edes jotenkin. Edellisestä mittauksesta on jo varmaan ainakin kaksi vuotta, enkä ihan ilman mitään tutkimuksia uskalla rautakuuria aloitella lapselle.

En oikein ymmärrä, miksi tähän raudanpuuteasiaan ei voida terveydenhoidossa puuttua? Eikö ole halua vai rahastako se on kiinni? En tiedä, mitä käypä hoito -suositus asiasta sanoo, ilmeisesti ei oikein mitään, koska lääkärit eivät asiaan tartu. Ferritiiniarvon mittauksesta puhutaan jatkuvasti lääkäreiden suilla muoti-ilmiönä, mutta kun lukee erilaisista lähteistä ihmisten kokemuksia siitä, miten alhaisen ferritiiniarvon saaminen ylös päin on ollut joillain jopa elämän mullistava asia, niin miksi tähän ei kiinnitetä esim. neuvolassa tai yleensäkään julkisessa terveydenhuollossa mitään huomiota? Kuinka moni ihminen on tietämättään raudanpuutteinen, ja voisi parantaa elämänlaatuaan edes sillä, että saisi ferritiiniarvon kohoamaan? Eihän tuo ferritiinin mittaus sinänsä kallis ole itse maksaa (hinta taitaa olla n. 25 euron tietämillä yleensä), mutta kun olisi kiva sitten kuitenkin sille lisäraudalle saada lääkärin seuranta kuitenkin ja yleensäkin lääkärin tietoon nämä mittaukset. Mutta nyt sitä lähetettä ei tahdo mistään saada, ei välttämättä edes yksityiseltä puolelta. Minusta se on aika käsittämätöntä.

Meillä on jo takana kokemus siitä, miten lisäraudan ja varastoraudan tasojen kohotus sai aikaan iho-oireiden lievenemisen ja yöunien huomattavan parantumisen, mutta siltikään tähän ei meidän lapsen osalta lääkärit tartu sitten millään. Koen jääväni asian kanssa täysin yksin, ja tuntuu siltä, ettei kukaan lääkäri kuuntele. Nämä samat lääkärit tosin alkoivat juttelemaan pojan ollessa 1-vuotias, että imetys pitäisi lopettaa. Sitähän en sitten kuunnellut yhtään :Slightly Smiling Face: Mutta täytyy tämä rauta-asia hoitaa nyt sitten yksin itse, kun ei siihen muuten saa hoitoa. Onneksi sentään mittaukseen pääsee omalla kustannuksella ilman lääkäreitä.
 
Takaisin
Top