Pulinaketju

[Yölento]

Lapselta ei ole mitattu ferritiiniä, mutta itse olen kerran saanut lähetteen ja arvo oli muistaakseni noin 30, mikä lääkärin mielestä oli ihan hyvä, mutta ymmärtääkseni vaikeahoitoisen migreenin kanssa tavoite olisi pikemminkin se, että arvo olisi lähellä 100. Mutta koska olen jatkuvasti väsynyt, en jaksa taistella. Olen syönyt rautaa tuon arvon jälkeen, mutta ei ole tietoa, onko se imeytynyt.

 

[Lya M.]

Esikoinen on nyt pari kuukautta vajaa 4 v, ja välillä nukkuu päiväkodissa, välillä ei. Tuntuu, että hän on vain liian kovilla kierroksilla eikä osaa rauhoittua sänkyyn muuten kuin pakon edessä. Ja jos ei nuku päivällä, on jo neljän aikaan ihan kauhea täystuho ja riitelee kaikesta (eikä pysy hereillä jos istahtaa hetkeksi paikoilleen). Minulta menee järki, jos en laita viikonloppuna esikoista päiväunille, joten kotona ne on ehdottomasti nukuttava.

Oma kuopus täyttää ihan kohta 3v, mutta ei oikein enää nuku päiväunia. Päiväkodissa harvemmin yli tuntia, joskus ei lainkaan.
Kotona hän ei nuku päiväunia ollenkaan, mutta menee silti ihan normaalisti nukkumaan ja herää viimeistään seitsemän aikaan.

Esikoinen taisi luopua päiväunista ihan kokonaan n. 4-vuotiaana.

Lapset ovat tässäkin suhteessa erilaisia.

 

[Pikkuvarpaat]

Yksityisen kautta jouduttiin meneen ja homma hoitui helposti ja nopsaa ja jos on vakuutus niin sinne sit lasku..muutenkin tykkään enemmän noista yksityisistä kun se homma oikeesti toimii ja nopsaa eikä tarvi jonotella ja oottaa josko joku tekee jotain ja mihin sit pompotetaan mut toki ei sinne kaikilla ole rahallisesti mahdollisuutta mut jos vain on niin suosittelen

 

[Pikkuvarpaat]

Moi..onkos täältä kaikki häippässy johkain muuhalle vai kokonaan pois?

 

[Kuurankukkasia]

Moi..onkos täältä kaikki häippässy johkain muuhalle vai kokonaan pois?

Kyllä täällä edelleen pyörin lukemassa kuulumisia. Mulla on vain tosi harvoin enää mitään sanottavaa, kun aiemmin jutut pyöri sen pohdiskelussa, vieläkö voisin raskautua. Nyt kun on tullut todettua, että sitä ei ole enää järkevää yrittää, niin tuntuu ettei mulla ole enää puhuttavaa. Joskus joitain asioita olen täällä toisaalla foorumilla ottanut puheeksi, mutta niissä ei näin "pienellä" foorumilla ole välttämättä vertaiskokijoita. Tässä pulinaketjussa voisi tietysti pulista ihan muuten vaan

 

[Kaarin]

Jotenkin tuntuu muka kiireiseltä tämä ihan tavallinen arki. Vaikka ei tämä nyt kai mitenkään erityisen kiireistä ole, normaalia arkea vaan. Väsymys vaan tuntuu olevan seurana jatkuvasti enemmän tai vähemmän. Mitään erityistä syytä ei varmaan ole, ehkä minä vain nukun huonommin kun ikää tulee lisää. Ja ehkä sitten sekin vaikuttaa, kun poika nukkuu minun kanssani samassa sängyssä edelleen. Sanoi nukkuvansa siinä monta vuotta vielä Välillä siis kyselen, että joko kohta kasataan oma sänky omaan huoneeseen, mutta eipä tuo ole vielä siihen suostunut.

Verikokeissa tosin oli kilpirauhasen osalta tyroksiiniarvo juuri alarajalla, vielä siis viitearvojen sisällä, joten en kyllä tiedä, voisiko se vaikuttaa jotenkin oloon. Liikuntaakin olen taas yrittänyt harrastaa, mutta jotenkin tuntuu, etten saa kropasta irti sitä mitä ennen, vaan väsyn jotenkin liian helposti. Mutta ehkä se on vain väliaikaista, sitkeästi olen kyllä yrittänyt jaksaa. Ruokavaliossa toki on paljonkin parannettavaa, sen kimppuun sitten seuraavaksi pitäisi ruveta kunnolla, kun vaan jaksaisin...

Tuntuu jotenkin niin käsittämättömältä, että poika menee eskariin syksyllä Tulee jonkinlainen muutos arkeen kuitenkin ja uutta toimintaa pojalle päiviin. Nyt kun on niin rutinoiduttu päiväkotiarkeen, niin on siinä muutosta kerrakseen kuitenkin.

On edelleen ollut hienoa seurata pojan kehittymistä kaikenlaisissa asioissa, vaikka puheen kehityksen viivästyminen on verottanut varmasti pojankin jaksamista, kun häntä ei aina päiväkodissakaan ymmärretä edelleenkään, ja kyllä me vanhemmatkin joudutaan välillä sanomaan, ettei kerta kaikkiaan ymmärretä, mitä hän tarkoittaa Mutta toisaalta hänelle on tullut sitten erilaisia, uusiakin keinoja selventää, mitä tarkoittaa. Poika on jo oppinut tunnistamaan kirjaimia jonkin verran, ja joskus sitten arvuuttelemalla mennään, tai sitten hän keksii itse jonkin kiertoilmaisun. Onneksi puheterapia on jo alkanut ja toivotaan todella, että ennen syksyä saadaan jo puhetta parempaan suuntaan.

Toivottelen kaikille mukavaa kevään odotusta, nyt onkin jo ollut jokunen oikein keväisen tuntuinen päiväkin, aurinko lämmittää aikalailla jo kun vaan pääsee pilvistä esiin

 

[Kuurankukkasia]

Tervehdys täältäkin pitkästä aikaa! Mun terveys kyllä ihmetyttää. Taas kävin sydänlääkärillä ja hän mittasi pienemmät luvut mun aortan laajentumalle niin, että se on vielä normaalimitoissa. Sanoi, että aiempi tietokonetomografiatulos voi johtua siitä, että on mitattu eri kohdasta suonta, siis ulkosyrjästä. Tämä mittasi sisäsyrjästä kai ja sai 4 mm pienemmät tulokset. Muutenkin tuntui olevan sitä mieltä että ei lähelläkään riskimittoja sen isommankaan tuloksen mukaan . Pistää vaan harmittamaan menneet ja olleet (en nyt tarkenna tähän sen enempää mitkä asiat mutta jotka silloin luki mun juttuja aiemmin, tietää mitä tarkoitan ja mihin viittaan). Muutoin tässä on mennyt ihan kivasti, opiskelen lisää uutta ja tähtään uusiin hieman erilaisiin ja kevyempiin työkuvioihin vielä vanhalla iällä. Mitäs muille kuuluu?

 

[CherryRed]

Tsemppiä @Kuurankukkasia opintoihin, kuulostaa että kuitenkin mukavaa siirtyä uusiin hommiin.
Ihme juttu tuo lääkärien eri lukemat? Luulisi että noin tärkeät testit olisi standardoitu jotenkin ettei voi tulla mittausta eri paikasta?

@Peppipupu Miten sä jakselet? Miten on tämä raskaus sujunut?

Meillä poika on 3kk ja ihana iloinen hölpötti! On kuitenkin temperamenttia, mutta tunnistan siitä omaksi lapseksi, etten voi ihmetellä Kovasti odotellaan kesää ettei tarvitse pukea niin paljon hänen päälle, kun inhoaa sydämensä pohjasta kun puetaan kuumia kerroksia. Ja huomaa, että nyt on pikkuhiljaa herännyt huomaamaan enemmän ympäröivää maailmaa.

 

[Viia]

Heips! Mä olen ihan uusi täällä. Ihana että on vielä ihan perinteisiä keskustelufoorumeita! :)

Oon 40v. Meillä on 3 lasta ja enempää ei tule. Vanhin on 10, keskimmäinen 6 ja nuorin 3. On ollut raskasta mutta ehkä nyt pikkuhiljaa alkaa helpottaa, kun päästy vaipoista ja rattaista.

Mulla on ollut ikäkriisiä kun jotenkin tuntuu, että siinä se "aktiivinen" elämä sit oli, kun on opiskelut hoidettu, talot rakennettu, lapset tehty ym... Että mitäs nyt tehdään? Ja tämä aiheuttaa mulle jotenkin toivottomuutta/ahdistusta.

 

[Kuurankukkasia]

Tsemppiä @Kuurankukkasia opintoihin, kuulostaa että kuitenkin mukavaa siirtyä uusiin hommiin.
Ihme juttu tuo lääkärien eri lukemat? Luulisi että noin tärkeät testit olisi standardoitu jotenkin ettei voi tulla mittausta eri paikasta?

@Peppipupu Miten sä jakselet? Miten on tämä raskaus sujunut?

Meillä poika on 3kk ja ihana iloinen hölpötti! On kuitenkin temperamenttia, mutta tunnistan siitä omaksi lapseksi, etten voi ihmetellä Kovasti odotellaan kesää ettei tarvitse pukea niin paljon hänen päälle, kun inhoaa sydämensä pohjasta kun puetaan kuumia kerroksia. Ja huomaa, että nyt on pikkuhiljaa herännyt huomaamaan enemmän ympäröivää maailmaa.

Sanos muuta! Tässä vaikuttaa olevan se, että ultralla eivät saa tismalleen samoja lukemia kuin tietokonetomografialla ja magneettikuvauksella. Siksi aiemmin jäänyt ultralla huomaamatta. Ja nytkin oli ultraus. Toki pistää mietityttämään, voisinko toivoa seuraavan kuvauksen olevan magneettikuvaus. Ihanan ikäinen vauveli teillä siellä, nauti keväästä ja kesästä pienokaisen kanssa! Kaikkea hyvää teille

 

[Kuurankukkasia]

Heips! Mä olen ihan uusi täällä. Ihana että on vielä ihan perinteisiä keskustelufoorumeita! :)

Oon 40v. Meillä on 3 lasta ja enempää ei tule. Vanhin on 10, keskimmäinen 6 ja nuorin 3. On ollut raskasta mutta ehkä nyt pikkuhiljaa alkaa helpottaa, kun päästy vaipoista ja rattaista.

Mulla on ollut ikäkriisiä kun jotenkin tuntuu, että siinä se "aktiivinen" elämä sit oli, kun on opiskelut hoidettu, talot rakennettu, lapset tehty ym... Että mitäs nyt tehdään? Ja tämä aiheuttaa mulle jotenkin toivottomuutta/ahdistusta.

Ymmärrän nuo tunteet todella hyvin. Että pohjimmiltaan sitä haluaa olla luomassa jotain uutta ja että jokin projekti pitäisi olla menossa jotta kokisi mielekkyyttä. Se on ihan inhimillistä. Täytyy vaan muuttaa projektien suuntaa eikä koskaan ole liian myöhäistä alkaa vaikka uutta harrastusta tai ottaa jotain lisäopiskelua jos siltä tuntuu. Tai sitten ihan vaan koittaa nauttia siitä on enemmän aikaa itsellesi. Minäkin oon vasta havahtunut tähän

 

[CherryRed]

Heips! Mä olen ihan uusi täällä. Ihana että on vielä ihan perinteisiä keskustelufoorumeita! :)

Oon 40v. Meillä on 3 lasta ja enempää ei tule. Vanhin on 10, keskimmäinen 6 ja nuorin 3. On ollut raskasta mutta ehkä nyt pikkuhiljaa alkaa helpottaa, kun päästy vaipoista ja rattaista.

Mulla on ollut ikäkriisiä kun jotenkin tuntuu, että siinä se "aktiivinen" elämä sit oli, kun on opiskelut hoidettu, talot rakennettu, lapset tehty ym... Että mitäs nyt tehdään? Ja tämä aiheuttaa mulle jotenkin toivottomuutta/ahdistusta.

Mäkin suosittelen uusia harrastuksia Uuden kielen opiskelu vetreyttäis kivasti aivoja. Tai esim. koko perheen harrastus vaikka uinti. Ja tietysti kannattaa opetella nauttimaan niistä hiljaisemmista hetkistä. Lue vaikka hyvää kirjaa, joogaa tai etsi ja tutustu uuteen musiikkiin.

 

[Viia]

Mäkin suosittelen uusia harrastuksia Uuden kielen opiskelu vetreyttäis kivasti aivoja. Tai esim. koko perheen harrastus vaikka uinti. Ja tietysti kannattaa opetella nauttimaan niistä hiljaisemmista hetkistä. Lue vaikka hyvää kirjaa, joogaa tai etsi ja tutustu uuteen musiikkiin.

Totta puhut. Pikkuhiljaa totuttelua uuteen elämänvaiheeseen. Luulen, että ihan ensimmäiseksi opettelen nauttimaan siitä, että ei ole mitään meneillään olevia projekteja. Ei tarvitse tehdä mitään. Ja kun sen fiiliksen kanssa on sinut, niin sitten on juuri vaikka harrastus tms.

 

[Peppipupu]

Tsemppiä @Kuurankukkasia opintoihin, kuulostaa että kuitenkin mukavaa siirtyä uusiin hommiin.
Ihme juttu tuo lääkärien eri lukemat? Luulisi että noin tärkeät testit olisi standardoitu jotenkin ettei voi tulla mittausta eri paikasta?

@Peppipupu Miten sä jakselet? Miten on tämä raskaus sujunut?

Meillä poika on 3kk ja ihana iloinen hölpötti! On kuitenkin temperamenttia, mutta tunnistan siitä omaksi lapseksi, etten voi ihmetellä Kovasti odotellaan kesää ettei tarvitse pukea niin paljon hänen päälle, kun inhoaa sydämensä pohjasta kun puetaan kuumia kerroksia. Ja huomaa, että nyt on pikkuhiljaa herännyt huomaamaan enemmän ympäröivää maailmaa.

No täällä heikompia kuulumisia. Mulla löi päälle sitten sellainen pitkittynyt vaikea raskauspahoinvointi. Alussa vaan etoi, viikot 15-20 suht koht ok. Mutta sit alkoi yks helvetti. Yleisesti oksentelen 1-2 x päivä, jis on parempi, koitan työntää naamaan juustoa ja kinkkua ja leipää. Muuten olen syönyt 9 viikkoa enimmäkseen keitettyä perunaa ja riisiä soijalla. Yhtä pahoinvointilääkettä nyt kokeiltu, mutta ei sanottavaa tehoa. Tänään jäin sitten vihdoin sairaslomalle ja tyky arviointi olis 11.4. Huomenna polille kun sykkeet taivaissa, samoin verenpaine. Lääkäri totesi vaan, että hg sulla on hyvä. No on joo, kun oon ihan kuivunut... Max 9 viikkoa jäljellä, koska tän ikäisenä ei yli päästetä. Silti jotenkin masentavan pitkä aika kärsiä. En silti suurin surminkaan halua synnyttäö enää ennenaikaista vauvaa kesäkuntoon 2023,kiloja tässä ei pääse tulemaan...

Miten muilla?

 

[CherryRed]

No täällä heikompia kuulumisia. Mulla löi päälle sitten sellainen pitkittynyt vaikea raskauspahoinvointi. Alussa vaan etoi, viikot 15-20 suht koht ok. Mutta sit alkoi yks helvetti. Yleisesti oksentelen 1-2 x päivä, jis on parempi, koitan työntää naamaan juustoa ja kinkkua ja leipää. Muuten olen syönyt 9 viikkoa enimmäkseen keitettyä perunaa ja riisiä soijalla. Yhtä pahoinvointilääkettä nyt kokeiltu, mutta ei sanottavaa tehoa. Tänään jäin sitten vihdoin sairaslomalle ja tyky arviointi olis 11.4. Huomenna polille kun sykkeet taivaissa, samoin verenpaine. Lääkäri totesi vaan, että hg sulla on hyvä. No on joo, kun oon ihan kuivunut... Max 9 viikkoa jäljellä, koska tän ikäisenä ei yli päästetä. Silti jotenkin masentavan pitkä aika kärsiä. En silti suurin surminkaan halua synnyttäö enää ennenaikaista vauvaa kesäkuntoon 2023,kiloja tässä ei pääse tulemaan...

Miten muilla?

Oijoi! Paria ystävää seurannut vierestä hyperemeesin kanssa ja on kyllä kauhea!
Onneksi enää about se 9 viikkoa, elleivät käynnistä esim.rv38 tai 39. Jos on paineet koholla, niin voi olla että käynnistävät aiemmin kun ihan laskettuna päivänä. Tsemppiä kovasti loppuun!

 

[Kuurankukkasia]

No täällä heikompia kuulumisia. Mulla löi päälle sitten sellainen pitkittynyt vaikea raskauspahoinvointi. Alussa vaan etoi, viikot 15-20 suht koht ok. Mutta sit alkoi yks helvetti. Yleisesti oksentelen 1-2 x päivä, jis on parempi, koitan työntää naamaan juustoa ja kinkkua ja leipää. Muuten olen syönyt 9 viikkoa enimmäkseen keitettyä perunaa ja riisiä soijalla. Yhtä pahoinvointilääkettä nyt kokeiltu, mutta ei sanottavaa tehoa. Tänään jäin sitten vihdoin sairaslomalle ja tyky arviointi olis 11.4. Huomenna polille kun sykkeet taivaissa, samoin verenpaine. Lääkäri totesi vaan, että hg sulla on hyvä. No on joo, kun oon ihan kuivunut... Max 9 viikkoa jäljellä, koska tän ikäisenä ei yli päästetä. Silti jotenkin masentavan pitkä aika kärsiä. En silti suurin surminkaan halua synnyttäö enää ennenaikaista vauvaa kesäkuntoon 2023,kiloja tässä ei pääse tulemaan...

Miten muilla?

Voi Peppis! Miten ikävää tuo pahoinvointi ja oksentelu onkaan. Mulla oli tuota kaikissa tyttöraskauksissa. Oksentelua vähintään sen 2 kertaa vrk. Nyt on laiha lohtu tämä, se helpottaa sitten kun vauva syntyy. Kovasti voimia

 

[Kuurankukkasia]

Suomi on nyt sitten Naton jäsen. Eilen hehkutin asiaa monin sanankääntein mutta muokkaan nyt vähän tekstiä toiseksi. Mielestäni Natojäsenyys on hyvä, koska ei oikein muutakaan vaihtoehtoa olisi ollut. En ole varma onko @Beanen vielä meitä yli nelikymppisiä, mutta hän taannoin jossain ketjussa suositteli poimunlehtirouhetta/teetä ja B6 vitamiinia tiputteluvuotoihin. Laitoin kokeiluun ja on todellakin auttanut välittömästi, ihmeellistä!

 

[Pikkuvarpaat]

Pääsiäinen lähestyy ja jälleen yks aikuistuu kyllä vuodet vierii lujaa..kun sais tämän elämän rullaan ja ahdistuksen laantuun vois taas elää sitä normaalia arkea..en tiedä miten tässä näin kävi mutta näköjään pitää tarpeeks pohjalla käydä että voi taas ymmärtää net pienetkin ilot..ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille..lauantaina kokkoillaan ja virvotaan

 

[Helena80]

Heips! Mä olen ihan uusi täällä. Ihana että on vielä ihan perinteisiä keskustelufoorumeita! :)

Oon 40v. Meillä on 3 lasta ja enempää ei tule. Vanhin on 10, keskimmäinen 6 ja nuorin 3. On ollut raskasta mutta ehkä nyt pikkuhiljaa alkaa helpottaa, kun päästy vaipoista ja rattaista.

Mulla on ollut ikäkriisiä kun jotenkin tuntuu, että siinä se "aktiivinen" elämä sit oli, kun on opiskelut hoidettu, talot rakennettu, lapset tehty ym... Että mitäs nyt tehdään? Ja tämä aiheuttaa mulle jotenkin toivottomuutta/ahdistusta.

Mulla on vähän sama fiilis. Varsinkin, kun haluttiin neljäs eikä enää saatu, niin joutuu hyväksymään sen, että lapset alkaa olla isoja (kohta 15v, jo 12v ja kohta 10v). Oon sit laittanut kaiken energiani työhön viime aikoina, nyt kun mieskin on toipumaan päin vakavasta sairaudesta. Ja onhan keskimmäinen erityislapsi eli tekemistä varmasti riittää vielä. Ajoittain ahdistaa, mutta päivä kerrallaan.

Seuraavaksi ensimmäiset rippijuhlat kesällä

 

[Helena80]

Hei pitkästä aikaa! Mitäpä tänne kuuluu?

Meillä näyttäis siltä, että mies paranee. Verikokeista ei löytynyt ms -tautia ja pään vaiva jää mysteeriksi. Mies tekee töitä ja elää normaalisti.

Uusin lemmikki Mörkö on sopeutunut meille hyvin

Töissä menee mukavasti, samoin opinnoissa.