Pulinaketju

Pohditaan muuttoa täällä koska nykyinen asunto ei enää toimi.

Unelmoidaan muutosta mun lapsuudenkotiin, jossa ollaan nytkin vietetty about koko korona-aika koska enemmän tilaa. Omakotitalo, iso tontti, paljon suvun historiaa, lähempänä mökkiä.

Suurin epäilys on se, että työmatkaa tulisi kummallekin n. 1.5t suuntaansa. Etäpäivät saadaan varmasti pääosin sumplittua niin, että toinen olisi kotona ja voisi hoitaa tarhaviennit. Mutta väistämättä tulee päiviä, jolloin kummankin pakko olla toimistolla. Ja sitten mitä jos lapsi just silloin sairastuu...

Onkohan tuommoinen arki ihan tuhoontuomittua tarhan/hoidon näkökulmasta?
Miten pitkiä hoitopäiviä lapselle tulisi, jos molemmat olette työpaikalla? Onko ketään varahakijaa, jos tulee viivästyksiä? 1,5h on tosiaan aika pitkä aika odottaa sairaana päiväkodissa. Tosin noita tilanteita yleensä tulee melko harvoin.

Onko uuden kodin läheltä mahdollista löytää myöhemmin työpaikkaa? Koululaista ajatellen työpäivän pituus on myös ratkaiseva.
 
Pohditaan muuttoa täällä koska nykyinen asunto ei enää toimi.

Unelmoidaan muutosta mun lapsuudenkotiin, jossa ollaan nytkin vietetty about koko korona-aika koska enemmän tilaa. Omakotitalo, iso tontti, paljon suvun historiaa, lähempänä mökkiä.

Suurin epäilys on se, että työmatkaa tulisi kummallekin n. 1.5t suuntaansa. Etäpäivät saadaan varmasti pääosin sumplittua niin, että toinen olisi kotona ja voisi hoitaa tarhaviennit. Mutta väistämättä tulee päiviä, jolloin kummankin pakko olla toimistolla. Ja sitten mitä jos lapsi just silloin sairastuu...

Onkohan tuommoinen arki ihan tuhoontuomittua tarhan/hoidon näkökulmasta?
Hyvältä kuulostaa. Kyllähän se tietää aikaisempia aamuherätyksiä ja myöhemmin olette illalla kotona. Mutta asiaa varmaan helpottaa jos ei joka päivä tosiaan tarvitse tehdä sitä matkaa hoitoon ja pystyy pitämään niitä etäpäiviä. Tai helpottaisiko jos lapsen hoitopaikka olisi lähempänä?
 
Kyllä se nyt ainakin näyttää siltä että en pysty tähän pätkäpaastoon. Eilen aamulla heräsin 5:30 ja oli tuskallisen pitkä aika odottaa sinne klo 11 asti. Viime yönä taas tuli nukuttua huonosti lapsen heräilyn ja yökävelyjen takia, ja löysin itseni jääkaapilta. Silloin 8 vuotta sitten pätkäpaasto toimi, mutta silloin ei ollut huonoja yöunia eikä näin pieniä lapsia. Saa nähdä nyt miten sovellan näitä syömisiä järkevästi.
 
Miten pitkiä hoitopäiviä lapselle tulisi, jos molemmat olette työpaikalla? Onko ketään varahakijaa, jos tulee viivästyksiä? 1,5h on tosiaan aika pitkä aika odottaa sairaana päiväkodissa. Tosin noita tilanteita yleensä tulee melko harvoin.

Onko uuden kodin läheltä mahdollista löytää myöhemmin työpaikkaa? Koululaista ajatellen työpäivän pituus on myös ratkaiseva.
Vähän huonosti on varahakijoita, sehän toki auttaisi.

Mitenkäs tuo koulumaailma toimii? Alakoulussa taitaa päivät loppua aina aiemmin kuin aikuisten työt (jos siis 8-16 toimistoajat).
 
Kyllä se nyt ainakin näyttää siltä että en pysty tähän pätkäpaastoon. Eilen aamulla heräsin 5:30 ja oli tuskallisen pitkä aika odottaa sinne klo 11 asti. Viime yönä taas tuli nukuttua huonosti lapsen heräilyn ja yökävelyjen takia, ja löysin itseni jääkaapilta. Silloin 8 vuotta sitten pätkäpaasto toimi, mutta silloin ei ollut huonoja yöunia eikä näin pieniä lapsia. Saa nähdä nyt miten sovellan näitä syömisiä järkevästi.

Älä koe huonoa omaatuntoa! Painonhallinnan ja keventämisen kannalta ratkaisevaa ei ole mihin aikaan vuorokaudesta syö vaan mikä on kokonaiskalorimäärä per vrk. 2-kymppisenä ja sitä ennen olin vaikka viikon paastolla, että näytin hyvältä jossain napapaidassa, mutta en kyllä koe paastoja millään tavalla järkeviksi. Tasainen energiansaanti ympäri vuorokauden auttaa ainakin mua jaksamaan paremmin. Jos verensokeri laskee liikaa, tulee vaan kiukkua, keskittymiskyky menee ja mistään ei tule mitään. :smiling-eyes:
 
Vähän huonosti on varahakijoita, sehän toki auttaisi.

Mitenkäs tuo koulumaailma toimii? Alakoulussa taitaa päivät loppua aina aiemmin kuin aikuisten työt (jos siis 8-16 toimistoajat).
Meillä eka- ja tokaluokkalaiset ovat aina 8.30-13 koulussa. Kolmosella ja nelosella sama aloitusaika, mutta tulee pari päivää klo 15 asti, muuten loppuu yhdeltä.

Monissa kouluissa päivät voivat alkaa joka päivä eri aikoihin 8 ja 10 välillä. Iltapäiväkerhoon pääsee yleensä 1.-2. -luokkalaiset ja kunnasta riippuen se sulkeutuu joko klo 16 tai klo 17. Aamuisin ennen koulun alkua voi myös olla mahis hoitoon pienimmillä luokilla. Tämäkin taas kuntakohtaista, että avautuuko ovet klo 7 vai 7.30 vai vasta klo 8.

Vaikea siis antaa neuvoja, kun joka kunnassa on omat systeeminsä.
 
Painonhallinta on kyllä tosiaan ihan toista kuin vielä kolmikymppisenäkään. Olin tosi hoikka ennen lapsia ja hoikka vielä lasten ollessa pieniäkin. Kummasti painoa on päässyt hiipimään neljänkympin kieppeillä ja sen jälkeen ja itseä ahdistaa, vaikka en varsinaisesti ylipainoinen olekaan. Pituutta minulla on 174 cm. Tuntuu, että ei riitä että syö terveellisesti ja säännöllisesti, vaan pitäisi pitää annoskoko jossain ihan minissä.
 
Vähän huonosti on varahakijoita, sehän toki auttaisi.

Mitenkäs tuo koulumaailma toimii? Alakoulussa taitaa päivät loppua aina aiemmin kuin aikuisten työt (jos siis 8-16 toimistoajat).
Ensimmäisellä ja toisella luokalla lähes kaikissa kunnissa on mahdollista päästä iltapäiväkerhoon, mutta sitä isommille harvoin on mitään tarjolla. Lapset pääsevät koulusta päivästä riippuen klo 13-15, kolmeen asti alakoulussa on tosi harvinaista. Koululaiselle on merkitystä, joutuuko olemaan yksin kotona tunnin vai 4-5 tuntia. Lisäksi koululaiselle on merkitystä, miten nopeasti tarvittaessa aikuinen on saatavilla.

Tietysti muuton jälkeen voi tutustua paikallisiin ihmisiin niin, että lähistöllä on joku naapuri, jonka puoleen lapsi voi tarvittaessa kääntyä.

Kysyin kouluasiaa siksi, että päiväkodissa käyvän lapsen asiat hoituvat yleensä hyvin. Työstä johtuvista syistä hoitoaika saa venyä vaikka miten pitkään, vuorohoitoakin kunnan on järjestettävä, mutta koululaiset ovat omillaan. Harvassa kunnassa edes ekaluokkalaisille on järjestetty hoitoa yli klo 17.
 
Ensimmäisellä ja toisella luokalla lähes kaikissa kunnissa on mahdollista päästä iltapäiväkerhoon, mutta sitä isommille harvoin on mitään tarjolla. Lapset pääsevät koulusta päivästä riippuen klo 13-15, kolmeen asti alakoulussa on tosi harvinaista. Koululaiselle on merkitystä, joutuuko olemaan yksin kotona tunnin vai 4-5 tuntia. Lisäksi koululaiselle on merkitystä, miten nopeasti tarvittaessa aikuinen on saatavilla.

Tietysti muuton jälkeen voi tutustua paikallisiin ihmisiin niin, että lähistöllä on joku naapuri, jonka puoleen lapsi voi tarvittaessa kääntyä.

Kysyin kouluasiaa siksi, että päiväkodissa käyvän lapsen asiat hoituvat yleensä hyvin. Työstä johtuvista syistä hoitoaika saa venyä vaikka miten pitkään, vuorohoitoakin kunnan on järjestettävä, mutta koululaiset ovat omillaan. Harvassa kunnassa edes ekaluokkalaisille on järjestetty hoitoa yli klo 17.
Aivan, tuo hyvää infoa pohdintaan. Tässä painottelen sen välillä että "asiat tuppaa sutviintumaan" ja luontaisen "kaikki sudenkuopat pitää ratkoa etukäteen" ajatusmallini välillä....
 
Minä olen tässä nyt viimeisen vuoden aikana saanut n. 20kg pois painosta ihan vaan käyttämällä Kiloklubin/Keventäjien palvelua. Olen edennyt aika hitaasti, ja välillä sortunut liikaan herkutteluun, mutta jos pitkän ajan suunta on alas päin, niin ei tarvitse sortumisista paljon stressata :smiling-eyes:

Olen siis ollut Kiloklubin jäsen ensimmäisen kerran jo "sata vuotta sitten", ja nyt viime vuonna taas aloitin aktiivisen sovelluksen käytön. Tässä välissä Kiloklubi ja Keventäjät yhdistyivät ja kännykkäsovellus on Keventäjien, mutta nettisivut ovat minulla Kiloklubin, koska olen heidän asiakkaansa ollut aiemmin. Minulle tuo Kiloklubi sopii kuin nenä päähän. En ole koskaan lähtenyt edes kokeilemaan mitään muita laihdutuskeinoja. Tai ei, joskus 1990-luvulla taisin kokeilla Painonvartijoita, joka oli minulle täysin sopimaton keino.

Kiloklubin voi säätää itselleen sopivaksi, ja se opettaa nimen omaan elämänmittaista muutosta ruokailuun ja liikuntaan, ilman stressiä, ja mistään ei ole pakko luopua kokonaan, ellei itse koe sitä tarpeelliseksi. Palvelu huomioi iän ja pituuden, ja laihtumistahdin voi määrittää hitaaksi tai nopeammaksi. Ainoa haaste monelle voi siinä kyllä olla se ruokien punnitseminen ainakin alkuun, mutta kun sitäkin on tehnyt jonkin aikaa, niin se sujuu siinä ohessa rutiininomaisesti, tai siis minulla se toimii, ei tosiaan välttämättä kaikilla. Sovelluksesta löytyy kyllä kappalemääräisiä mittoja, joita voi käyttää, jos ei vaakaa ole käytettävissä. Mikään ei ole ihan gramman päälle tarkkaa pitkässä juoksussa, joten ne kappalemäärämitat on ihan hyviä nekin tietyissä asioissa. Ohjelman suosituksista ei välttämättä tarvitse välittää, jos ne eivät sovellu omaan tapaan. Hyvin tässä lapsiarjessa ehtii syömisensä kirjaamaan. Ja monet asiat saa kopioitua, esim. jos syö hyvin samankaltaisen aamupalan joka päivä, niin koko aterian voi kopioida edelliseltä päivältä ja liittää sen seuraavalle päivälle, ja tehdä tarvittavat muutokset siihen käsin.

Itse aloitin tuon Kiloklubin sillä tavalla, etten ensi alkuun muuttanut yhtään mitään ruokavaliossani, mutta merkitsin rehellisesti kaiken syömäni ruoan sovellukseen, ja rupesin pikku hiljaa tekemään muutoksia, jotta pääsisin siihen tavoitteen mukaiseen päivärytmiin ja kilokalorimäärään, minkä sovellus oli minulle laskenut. Syön edelleen suklaata ja pullaa yms., mutta en tietenkään samanlaisia määriä kuin ennen ruokavalion muutoksen aloitusta. Minulle sovellus on opettanut myös hyvää kompensointikykyä, eli jos syön joinakin päivinä herkkuja kovin paljon, niin seuraavien päivien aikana voin pitää tiukempaa linjaa. Minulla ei ole koskaan toiminut se, että jätän jotkin ruoat ja/tai herkut kokonaan pois, joten siksikin tämä sovellus/palvelu toimii minulle niin hyvin. Paino putoaa taatusti, ellei ole mitään terveydellistä asiaa estämässä painon putoamista, ja jos ei huijaa. Eihän tuossa voi huijata kuin itseään, joten tuskin sellaista kukaan tekeekään.

Mutta suosittelen kokeilemaan, jos vain yhtään kiinnostaa :Smiling Face With Smiling Eyes:

Ja edit vielä: minulle ei varmastikaan sopisi minkäänlainen paasto, säännöllinen ruokarytmi sopii kaikkein parhaiten, eikä tule mitään kärvistelyjä ja kiukkuja. Syön noin viisi kertaa päivässä, ja ateriakoko pysyy kohtuullisena juuri siksi, että edellisestä syömiskerrasta ei ole liian kauan aikaa. Jos ruokailuväli jostain syystä venähtää liian pitkäksi, niin tulee tunne, että on koko ajan nälkä ja voisin syödä koko ajan, ja se sitten kyllä pistää kaloritkin uusille ulottuvuuksille, kun tuntuu ettei mikään riitä. Mutta nämäkin on yksilöllisiä juttuja, toisille sopii hyvin erilaiset paastotavat, toisille taas ei.
 
Muokattu viimeksi:
Minä olen kokeillut laihdutusta MyFitnessPal -ohjelmalla. Punnitsen muutenkin ruokani enkä koe sitä stressaavana. Minulla ainoa ongelma kaikissa kokeiluissa on se, että en kuluta mitään, en edes liikkuessa. Ohjelma tietysti laskee kulutusta, mutta älykello taitaa näyttää lähemmäs totuutta ja se on minun kanssani samaa mieltä, ei kulutusta. Arkihavainnoissa tämä tarkoittaa sitä, että en hikoile koskaan ja hengästyn harvoin. Syke kyllä nousee, se on aina ollut epänormaalin korkea.
 
Olin joskus keventäjissä, kun toivoin parin kilon pudotusta. Lopputulos oli kolmessa kuukaudessa puoli kiloa, vaikka oikeasti noudatin sitä kalorisuositusta. Sepä tässä onkin haaste, kun nämä hiipineet kilot ei ole herkuttelulla tulleet, niin on vaikea vähentää syömistä. Ilmeisesti vaan kulutus on nykyään ihan minimaalista. Normaalipainon rajoissa vielä olen tosiaan, mutta siellä ihan yläpäässä ja se harmittaa.
 
Kyllä se niin on, että hyvin tarkkaan on pidettävä munkin annoskoot pienehköinä ja sitten liikuttava se 10 000 askelta päivässä, ja herkut minimissä. Sillä olen saanut pidettyä painon suht hyvin aisoissa ja päässyt paria kg lukuunottamatta raskauskiloista 17 kg.
 
Kyllä se on todella tärkeää tässä painonpudotuksessakin ottaa huomioon, että jokainen ihminen on yksilö, ja se mikä toimii toisella, ei todellakaan toimi jollain muulla. Piilevänä voi olla jos mitä aineenvaihduntaan liittyvää häiriötä, eikä se paino sitten putoa kovinkaan helposti. Näiden tilanteiden tutkiminen vaan voi olla hankalaa, jos ei kukaan osaa auttaa ja lähteä purkamaan tilannetta edes jostakin alkaen. Tuntuu, että lääkärikunnasta ei tällaiseen ole kovin isosti apuja saatavana.

Eräs tuttavani yritti vuosikausia laihtua, ja kun lopulta kertoi lääkärissä asiasta, ilmenikin, että hänellä oli kilpirauhasarvot sekaisin, ja kun lääkitys saatiin kuntoon, painokin alkoi pudota ihan toisenlaiseen tahtiin. Hän ei olisi laihtunut ilman lääkitystä lainkaan. Voin vain kuvitella sen turhautumisen, kun on yrittänyt ja kaikkensa tehnyt, ja mitään ei tapahdu. Olen ymmärtänyt ihmisten kokemuksista ja median kautta, että kilpirauhasen ongelmia voi olla monenlaisia, ja oikeanlaista hoitoa voi olla joskus miltei mahdoton saada. Varmasti on monia muitakin sairauksia/tiloja, jotka hidastavat painonpudotusta.

Sitä kyllä jaksan ihmetellä, että vaikka ikää alkaa olla lähemmäs 50v, niin minulla paino vielä putoaa suht helposti. Ehkä se tyssää sitten sinä päivänä kun täytän 50 vuotta, eihän sitä tiedä. Minulla liikunta ei ole itsessään painon putoamisen edellytys, mutta siitä tulee muutoin mukava olo, kun vähän rääkkää itseään ja haastaa myös ajoittain uusiin juttuihin, ja kyllähän se lihaskunnon parantaminen tässä viidenkympin korvilla alkaa olla tärkeää muutenkin. Totta kai kaiken ikäisillä, mutta erityisesti kun ikää tulee lisää. Plussana on vielä se, että oma lapsi ehkä ottaa mallia ja toivottavasti ymmärtää, että liikunta voi olla kivaa ja tarpeellista :smiling-eyes: Hän on kyllä liikunnallinen ja tykkää tehdä kaikenlaista, hyvä niin. Toivottavasti into säilyy jatkossakin. Ja toivottavasti liikuntainto säilyy myös minulla :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:
 
Mullahan se 1,5 v puuttuu vielä siitä 40 vuodesta, mulla pituutta vaan 150 cm ja arki painaa kyllä vaikka kuinka yrittää rehä terveellisiä valintoja paino pyörii 60 kg tietämillä mikä tällä pituudella on ylipainon puolella ennen lapsia kolmikymppisenä onnistuin yks kevät laihduttaan tosi tehokkaasti syömällä paljon hedelmiä ja salaatteja plus herkut minimiin ja liikuntaa lusäsin vuos sitten samalla konstilla hetken onnistu mut sit alotin töissä äitiysloman jälkeen ja tunteja tuli lisää hetken päästä niin se jäi.
 
Kauhea oli lukea aamun uutiset ja seurata tiedotustilaisuutta televisiosta. Olihan tuo Venäjän hyökkäys Ukrainaan jo odotettavissa. Kaikki sympatiat ukrainalaisten puolella :loudlycrying:
 
Kauhea oli lukea aamun uutiset ja seurata tiedotustilaisuutta televisiosta. Olihan tuo Venäjän hyökkäys Ukrainaan jo odotettavissa. Kaikki sympatiat ukrainalaisten puolella :loudlycrying:
Kyllä. Ajatella, että Venäjä voi noin vaan hyökätä Euroopan keskelle ja ympärillä olevat maat keskittyvät twiittaamaan paheksuntaa, mutta mitään muuta ei tapahdu. Sitten kun Putin hyökkää Suomeen, ei meitä suomalaisiakaan paljon naapurimaiden twiittailut lämmitä.
 
Eikös Putin ole antanut suoran uhkauksen sotatoimilla myös niitä maita kohtaan jotka puuttuvat Venäjän ja Ukrainan väleihin. Siinä saakin tarkkaan miettiä muut maat mitä tekevät ettei sotatanner leviä pitkin Eurooppaa
 
Ahdistaa tosi paljon. Mieli ei oikein suostu käsittämään että Euroopassa on taas sota.

Mietin jo että mitä kuivaruokia pitäisi ruveta varastoimaan tai että minne ulkomaan tutuille voisi tarpeen tulla lähteä pakoon.

On niin absurdia että tämmöistä edes juolahtaa mieleen.

Supisin taaperolle aamulla halien lomassa että onneksi et pieni vielä ymmärrä mitä tapahtuu. Ja että tornin rakennus sai naurun helähtämään.

Voi ukrainalaisia lapsia...sydäntä särkee ajatella että oma lapsi olisi siellä nyt jossain pommisuojassa.
 
Eikös Putin ole antanut suoran uhkauksen sotatoimilla myös niitä maita kohtaan jotka puuttuvat Venäjän ja Ukrainan väleihin. Siinä saakin tarkkaan miettiä muut maat mitä tekevät ettei sotatanner leviä pitkin Eurooppaa
Putin kertoi myös, että aikoo laajentaa Venäjän yhtä suureksi kuin aikaisemmin. Suomihan on ollut osa Venäjää, joten Suomeen sota tulee joka tapauksessa, ellei Venäjän toimintaa aleta voimakeinoin estämään. Sota tulee joka tapauksessa leviämään Baltiaan ja Suomeen, jos Ukrainaa ei kukaan auta.
 
Takaisin
Top