Mä just tänään tuskailin tutulle, et tää elo-syyskuu on kyllä kamalaa aikaa. Infoa ja viestiä pukkaa päivittäin koulusta, iltapäiväkerhosta, kummankin tenavan molemmista harrastuksista, on myymistä, rahankeruuta, vanhempainiltoja, koulukuvauksia, kausimaksuja miljoonaan paikkaan ja sitä sun tätä muistamista ihan jatkuvasti. Lisäksi kuskauksia riittää melkein joka illalle ja vähän viikonlopullekin.
On henkinen kantti vähän kovilla, kun kolmisen viikkoa piti odotella keskenmenon tapahtumista (sykkeen sammumista) ennenkuin päästiin tyhjennystä tekemään. Se tapahtui vihdoin viime torstaina. Nyt sit kun tää vuoto joskus loppuisi, niin pääsisi asiassa eteenpäin kaikella tavalla. Välillä surettaa ja pinna palaa pienistäkin arkiasioista ja välillä taas olen niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
On henkinen kantti vähän kovilla, kun kolmisen viikkoa piti odotella keskenmenon tapahtumista (sykkeen sammumista) ennenkuin päästiin tyhjennystä tekemään. Se tapahtui vihdoin viime torstaina. Nyt sit kun tää vuoto joskus loppuisi, niin pääsisi asiassa eteenpäin kaikella tavalla. Välillä surettaa ja pinna palaa pienistäkin arkiasioista ja välillä taas olen niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.