Pikkuvarpaat
Piirimestaruustason postaaja
Niin ja lambi kyllä net elukat pysyy mut mun työ muuttuu koneelle ja robotti ottaa ohjat:)
Pulinaketju
- Ketjun aloittaja Yölento
- Aloituspäivämäärä
Tsemppiä Pikkuvarpaat 
Onnea Peppipupu pienestä Aivan ihanaa vauvakuplaa teille!
Mekin saatiin elämäämme vihdoin meän kummipoika, joka oli oikea ihmemies! Ivf pakastetuista siittiöistä ja äidin "rupuista" munasoluista joista 5/8 karkasi, kaksi kuukahti ja tämä yksi pieni jatkoi kasvua hitaasti, mutta varmasti. 1 ainoa alkio tuli ja hän syntyi pari viikkoa sitten. Valitettavasti hänen isä hävisi taistelun syöpää vastaan kolme päivää ennen pojan syntymää 
Hän kulkee matkassa mukana, mutta ei enää täällä meidän kanssa. Ikävä on järjetön, paras ystävä on poissa 
Universumi ei aina jaa kortteja tasan. Kun oma ex viruu jossain helvetin alk.psyk.osastolla ja harkitsee itsemurhaa ja vetää viinaa huvikseen ja syyttää siitä muita, niin toiset haluais elää ja olla isä...
Mutta mä palasin töihin. Sain kun sainkin it-alalta töitä, mitä oon haaveillu! Harjoittelin kotona testaamista ja sain vakituisen paikan! On super kivaa ja tykkään paljon, sekä oon tässä hyvä! Kotona on kivaa olla töissä, käyn toimistolla silloin tällöin :) sit myytiin meän 2.5v vanha okt ja aletaan rakentaa uutta ja isompaa. :) elämä vielä voittaa.
Onnea Peppipupu pienestä
Aivan ihanaa vauvakuplaa teille!Mekin saatiin elämäämme vihdoin meän kummipoika, joka oli oikea ihmemies! Ivf pakastetuista siittiöistä ja äidin "rupuista" munasoluista joista 5/8 karkasi, kaksi kuukahti ja tämä yksi pieni jatkoi kasvua hitaasti, mutta varmasti. 1 ainoa alkio tuli ja hän syntyi pari viikkoa sitten.
Valitettavasti hänen isä hävisi taistelun syöpää vastaan kolme päivää ennen pojan syntymää Hän kulkee matkassa mukana, mutta ei enää täällä meidän kanssa.
Ikävä on järjetön, paras ystävä on poissa Universumi ei aina jaa kortteja tasan. Kun oma ex viruu jossain helvetin alk.psyk.osastolla ja harkitsee itsemurhaa ja vetää viinaa huvikseen ja syyttää siitä muita, niin toiset haluais elää ja olla isä...
Mutta mä palasin töihin. Sain kun sainkin it-alalta töitä, mitä oon haaveillu! Harjoittelin kotona testaamista ja sain vakituisen paikan! On super kivaa ja tykkään paljon, sekä oon tässä hyvä! Kotona on kivaa olla töissä, käyn toimistolla silloin tällöin :) sit myytiin meän 2.5v vanha okt ja aletaan rakentaa uutta ja isompaa. :) elämä vielä voittaa.
Valitettavasti hänen isä hävisi taistelun syöpää vastaan kolme päivää ennen pojan syntymää
Hän kulkee matkassa mukana, mutta ei enää täällä meidän kanssa.
Voi ei, nämä tällaiset on niin karmeita juttuja
Tuntuu todella epäreilulta, että näin monesti käy, tuska on suuri jäljelle jääville! Paljon voimia teille kaikille 
Mä oon loppuraskaudessa saanut akupunktiota asiaan erikoistuneelta ystävälta, mutta juurikin supistusten voimistamiseen ja synnytyksen tukemiseen. Mutta onhan noita eri pisteitä keho täynnä, muistaakseni katsottiin mitä pisteitä ei ennen tiettyjä raskausviikkoja saanut pistellä.. Kysy ihmeessä hoitajalta?
. Odotukset ei vielä ainakaan ole kamalan korkealla, mutta toivottavasti tämä onnistuu tällä kertaa.Moikka,
Tuun kurkkaan tälle puolelle :) Ikää siis 40v ja iltatähteä odotellaan rv8. Muut kaksi lasta kouluikäisiä. Jännä ajatus sinänsä, että olen ollut raskaana 2-kymppisenä, 3-kymppisenä ja 4-kymppisenä
En kyllä mitenkään voi olla niin vanha 
Ikä tuo kuitenkin riskinsä... Minkälaisia riskilukuja olette saaneet ja oletteko kenties olleet siinä lapsivesipunktiossa? Itselläni on verikokeet vasta 2vk päästä samalla kuin eka neuvolakin. Mietin jo kuitenkin näitä juttuja...
Tuun kurkkaan tälle puolelle :) Ikää siis 40v ja iltatähteä odotellaan rv8. Muut kaksi lasta kouluikäisiä. Jännä ajatus sinänsä, että olen ollut raskaana 2-kymppisenä, 3-kymppisenä ja 4-kymppisenä
En kyllä mitenkään voi olla niin vanha Ikä tuo kuitenkin riskinsä... Minkälaisia riskilukuja olette saaneet ja oletteko kenties olleet siinä lapsivesipunktiossa? Itselläni on verikokeet vasta 2vk päästä samalla kuin eka neuvolakin. Mietin jo kuitenkin näitä juttuja...
Onneksi olkoon!!Moikka,
Tuun kurkkaan tälle puolelle :) Ikää siis 40v ja iltatähteä odotellaan rv8. Muut kaksi lasta kouluikäisiä. Jännä ajatus sinänsä, että olen ollut raskaana 2-kymppisenä, 3-kymppisenä ja 4-kymppisenä
Oman iltatähteni syntymästä alkaa olla jo viisi vuotta. Riskiluku oli maltillinen eikä aiheuttanut enempää toimenpiteitä. Sen sijaan nuorena ensimmäisessä raskaudessa seula hälytti ja silloin otettiin lapsivesinäyte. Eli ikä ei välttämättä aiheuta ongelmia. Terve lapsi toki syntyi ensimmäisestäkin raskaudesta.
Sanu80
Puuhakas puhuja
Heippa! Tämä keskustelu puoli taitaa olla mulle sopiva.
Eli olen 41v (maaliskuussa -22, 42v) oleva äiti/vaimo ihminen. Meiltä löytyy 14 ja 18v lapset ed.suhteesta.
Uudella kumppanillani ei ole lapsia ennestään ja tämän vuoden alussa jätettiin ehkäisy pois. Maaliskuussa raskauduinkin,mutta valit.se päättyi kkm.
Tässä nyt varpaat ja sormet ristissä toivotaan että vieläkö tärppäisi ja vauva saataisiin. Hoitoihin ei varmaankaan lähdetä.
Kierrot minulla säännölliset.
Tänään dpo0 ja jännityksellä taas odotellaan pari viikkoa. Ensi viikolla tosin toka rokote koronaan, joten saa nähdä onko vaikutusta...
Mitkä tilanteet täällä muilla on nyt?
Eli olen 41v (maaliskuussa -22, 42v) oleva äiti/vaimo ihminen. Meiltä löytyy 14 ja 18v lapset ed.suhteesta.
Uudella kumppanillani ei ole lapsia ennestään ja tämän vuoden alussa jätettiin ehkäisy pois. Maaliskuussa raskauduinkin,mutta valit.se päättyi kkm.
Tässä nyt varpaat ja sormet ristissä toivotaan että vieläkö tärppäisi ja vauva saataisiin. Hoitoihin ei varmaankaan lähdetä.
Kierrot minulla säännölliset.
Tänään dpo0 ja jännityksellä taas odotellaan pari viikkoa. Ensi viikolla tosin toka rokote koronaan, joten saa nähdä onko vaikutusta...
Mitkä tilanteet täällä muilla on nyt?
Kiitos :) Totta joo, saattaahan ne hälyyttää jo nuorempanakin ilman, että siellä välttämättä mitään on.
Olikohan alle 5% per kierto.. ei se iso ollut, sen muistan kun itsekin noita tutkin viime vuonna. Joillakin sekin tietysti tapahtuu heti tai pian ja joillakin pitkän ajan kuluessa tai ei ollenkaan.
Marcipa
Piirimestaruustason postaaja
Itselläni raskautuminen ei niinkään ole ollut ongelma (6 alkanutta raskautta 1,5 vuoden sisään), mutta raskaudet menevät kesken. Ikää näissä raskauksissa 43-44.
Minä tulin 39-vuotiaana ensimmäistä kertaa elämässäni raskaaksi niin, että tiesin olevani raskaana. Voihan tietysti olla, että aikaisemminkin on ollut niin varhaisia keskemenoja, etten ole tajunnut niiden olleen alkaneita raskauksia, mutta luulisin, ettei niitäkään ollut koskaan ennen ollut. Se ainoa luomuraskaus meni tietysti sitten kesken, enkä sen jälkeen luomuna tullut enää koskaan raskaaksi, munasolut olivat niin huonoja, se todettiin siinä kun yritettiin tuon keskenmenneen jälkeen IVF-hoitoa omilla soluilla. Eli ainakin minun kohdallani todennäköisyys luomuraskauteen oli nolla tai miinuksen puolella jo heti siinä 40 ikävuoden tietämillä. Onneksi on muitakin keinoja, muuten olisin jäänyt lapsettomaksi. Ehkä se olisi ollut helppoa kun en olisi tiennyt, mistä jään paitsi, kun omaa lasta ei olisi tullut. Nyt tuo suuri pieni lahja(munasolu)lapsi on minulle tärkein asia tässä elämässä
Liekö tässä jotain normaalia lapsen kehitykseen kuuluvaa valikoivuutta menossa pojalla, kun isä ei meinaa kelvata välillä mihinkään, ja tulee hirveä huuto jos poika pyytää vaikka välipalaa, ja isä koittaa mennä sitä antamaan. Sitten taas joskus isän pitää tehdä joku asia, mitä poika pyytää, ja huuto tulee jos minä menen yhtään sekoittamaan itseäni siihen asiaan. Suurimmaksi osaksi kyllä minä olen se ykkönen, enkä kyllä loukkaannu yhtään, vaikka isäkin on se ykkönen välillä, kun minä hoidan niin paljon pojan asioita muutenkin. Joskus sitten laitetaan vähän kuin kova kovaa vastaan, että jompi kumpi meistä hoitaa asian, vaikka poika toisin tahtoisi, huudosta huolimatta. Nopeastihan poika kyllä rauhoittuu noista kuitenkin :)
Liekö tässä jotain normaalia lapsen kehitykseen kuuluvaa valikoivuutta menossa pojalla, kun isä ei meinaa kelvata välillä mihinkään, ja tulee hirveä huuto jos poika pyytää vaikka välipalaa, ja isä koittaa mennä sitä antamaan. Sitten taas joskus isän pitää tehdä joku asia, mitä poika pyytää, ja huuto tulee jos minä menen yhtään sekoittamaan itseäni siihen asiaan. Suurimmaksi osaksi kyllä minä olen se ykkönen, enkä kyllä loukkaannu yhtään, vaikka isäkin on se ykkönen välillä, kun minä hoidan niin paljon pojan asioita muutenkin. Joskus sitten laitetaan vähän kuin kova kovaa vastaan, että jompi kumpi meistä hoitaa asian, vaikka poika toisin tahtoisi, huudosta huolimatta. Nopeastihan poika kyllä rauhoittuu noista kuitenkin :)
Sanu80
Puuhakas puhuja
Vaikka minulta ei kysytty, niin vastaan silti. Tässä iässä suurin osa keskenmenoista johtuu sukusolujen heikosta laadusta, jota tukilääkitys ei korjaa. Tietysti jos jo nuorempana on huomattu tarve lääkitykselle, niin ei se tarve mihinkään katoa. Mutta toki siellä rupusten munasolujen joukossa voi aina olla se ainoa kunnollinen, joka auttaa onnistumaan.Saisiko tuohon jotain tukilääkitystä? Eli kiinnittymistä tukevaa...
Osahan raskautuu aika helposti vielä 43-vuotiaanakin mutta tosi varhasessa vaiheessa oisko ollu jo peräti 25-vuotiaana alkaa hedelmällisyys laskea. 35-vuotiaana alkaa kromosomihäiriöiden riski nousta mutta eihän ne riskit nolla oo vaikka ois nuori ja seulat ei hälyttäskään.
Mulla on siitä jännä tilanne et oon raskautunut nyt viisi kertaa "peräkkäin" alkionsiirrosta. Eli siitä asti kun eka plussa tuli siirrosta testiin vuonna 2009, niin yhtään negasiirtoa ei ole ollut. Eksän kanssa ei ollut luomuyritystä koska hänellä ei ollut siittiöitä, mut nykyisen kanssa ollaan yritetty yli vuosi ennen alkionsiirtoa ja hänellä oli ihan normaali spermanäyte, mutta ei yhtään haamua edes tikussa. Kuitenkin maljalla meidän solut tykkää toistaan, yhdestätoista solusta kymmenen hedelmöittyi normaalisti, kaikki jakautuivat kolmanteen päivään ja sit oppikirjamaisesti 40% niistä kehittyivät blastoksi. Ja kun valmis alkio vietiin kohtuun niin heti tarras kiinni (vaikka tästä ei nyt lasta tulekaan).
Mietin et missä siis on vika ettei luomusti ole ollut pienintäkään kiinnittymisyritystä edes?? Onko mulla jotenkin epäsuotuisat olosuhteet siittiöille tuolla alhaalla, et ne ei pääse alkua pitemmälle? Selvästi ongelma ei ole hedelmöittymisessä, alkion kehityksessä tai kiinnittymisessä
Mietin et missä siis on vika ettei luomusti ole ollut pienintäkään kiinnittymisyritystä edes?? Onko mulla jotenkin epäsuotuisat olosuhteet siittiöille tuolla alhaalla, et ne ei pääse alkua pitemmälle? Selvästi ongelma ei ole hedelmöittymisessä, alkion kehityksessä tai kiinnittymisessä
Muokattu viimeksi: