Pulinaketju

[Chard]

Mä sain opiskelupaikan verkko-opintoihin tammikuusta alkaen. Tänään kuulin. Tradenomiksi aion lukea.

Hienoa, tsemppiä opintoihin itse luin kans 30+ vuotiaana amk-tutkinnon ja vaihdoin alaa. Oli elämäni paras päätös (vuorotöistä päivätöihin, ah tätä elämän ennustettavuutta nykyään ). Vaikka ei ollut helpoin kolmivuotinen kun tein normaalisti töitä samalla ja lapset olivat molemmat alle 4v kun aloitin kova motivaatio kevensi urakkaa kummasti :)

Marcipa, olen pahoillani

 

[Silmäsalmiakki]

Me päästiin eilen muuttamaan takaisin kotiin. Koko eilinen päivä meni siivotessa remontin jälkiä ja tavaroiden roudaamisessa. Huh, huh. Vielä on hommia vaikka kuinka paljon. Mutta jos illalla tai viimeistään huomenna ehtis jotain joulukoristeita kaivaa esiin. Mies on tietysti viikonlopun töissä, joten kodin laittamisen lisäksi pitää vielä koiratkin hoitaa. Piparien keipomisen jätän suosiolla ensi viikonloppuun.

 

[Helena80]

Hienoa, tsemppiä opintoihin itse luin kans 30+ vuotiaana amk-tutkinnon ja vaihdoin alaa. Oli elämäni paras päätös (vuorotöistä päivätöihin, ah tätä elämän ennustettavuutta nykyään ). Vaikka ei ollut helpoin kolmivuotinen kun tein normaalisti töitä samalla ja lapset olivat molemmat alle 4v kun aloitin kova motivaatio kevensi urakkaa kummasti :)

Marcipa, olen pahoillani

Kiitos :) Mulla on kans motivaatio nyt kohdillaan

 

[twisted]

Ohhoh, aikamoinen pääsykoe! Mä hain siis avoimen amk:n polkuopintoihin

Joo se oli aivan 5op:n kurssi.

No, mä jatkan viimeistään syksyllä omia opintoja, jospa noi jatkais etänä osan kursseista niin voisin osallistua. Vielä en pientä laita syksyllä hoitoon

Meillä Alina täytti viikko sitten 6kk. Hän ryömii ja sormiruokailee. Ensimmäinen vauvapuolikas takana, haikeaa onneks hän on tällainen kirppu, niin ei ole samanlainen kuin pojat että oli jo puolen ikäisenä taaperon kokoinen. Neiti on 7,7kg ja 66cm. Pojat on ollut yli 70cm ja painanu yli 10kg tähän mennessä pienen pieni prinsessani ja pahimmat itkut ja kitinät on takana, siitä äkäpussista on tullut ihana kikattava pikkutyttö

 

[KatMa]

Innostuin kans täs yks päivä, että voisin avoimissa opinnoissa suorittaa sairaanhoitajan opintoja, 60op. Kestäs vuoden ja olis monimuotona, sen ehkä jaksaisin töiden ohella tehdä. Hakisin joskus myöhemmin sit kätilönopintoihin. En viitsi ihan kokopäiväopiskelijaksi alkaa, kun mies opiskelee vielä. Jonkun täytyy tienata että saa ruokaa pöytään.

 

[Mira83]

Meilläkin yks ollu kahta muuta paljon sirompi poika kylläkin toukokuiset on sit esim. 1 kk iässä siirtyny 62 vaatteisiin.

 

[Chard]

Meillä alkaa olla joulu valmiina kans. Kuusi laitettu lasten kanssa pari viikkoa sitten, piparkakut leivottu ja lahjat ostettu, viimeiset viikko sitten :)

Tänään on oletettavasti dpo11 ja negaa testit, eipä yllätä. Eikun kohti yk10 sitten. Tuntuu jotenkin utopistiselta ajatukselta että koskaan enää näkisi niitä kahta viivaa muussa kuin ovistestissä, saati että se tapahtuisi luomusti

Onneksi kohta on vähän joululomaa. On ollut niin stressaavat viikot töissä, näin viime yönä untakin työasioista. Oon lueskellut enemmän homeopatiasta ja mikä lisäravinne tai valmiste auttaisi mihinkäkin ja miten voisi omalla ruokavaliolla vaikuttaa suotuisampiin olosuhteisiin raskautumista ajatellen. Myös nämä omat stressitasot ovat sen verran pilvissä, että jonkinlainen meditoiminen ja rauhoittuminen olisi varmasti paikoillaan joka ilta nämä jutut ovat yleensä mulla kuittaantuneet suoraan sinne "huuhaa"-kategoriaan mutta iän karttuessa sitä alkaa ilmeisesti herkemmin miettimään tätäkin tapaa kuunnella enemmän omaa kroppaansa.

 

[Sarianna81]

Onnea Helena opiskelupaikasta.
Marcipa olen niin pahoillani

Tällä viikolla muutto ja ahdistaa tää sotku, joka puolella lojuu jotakin tavaraa tai vaatetta. Onneksi muuttofirma hoitaa homman niin meille jää vaan tämä pakkaaminen.
Mulla hälytti viime viikolla sokerit ja nyt olen kotiseurannassa ollut ja tänään lähti neuvolasta lähete Tayssiin, liian moni arvo varsinkin paasto korkealla. No se oli kyllä odotettavissa kun joka raskaudessa hälytellyt.
Pääseepähän tarkempaan syyniin loppu rakkaudeksi nyt rv 15+3.

Ihanaa joulun odotusta ryhmäläisille

 

[KatMa]

Hain töitä. Mulla siis on vakityö, mutta vähän miettiny paikan vaihtoa, koska työnantaja ei kuuntele meitä työntekijöitä ja työtä tehdään usein kiireessä ja vastuu on kova. Noh, huomenna olis haastattelu pikkasen jännittää, koska vakityössä olen ollut yli 15 vuotta.

 

[shieldmaiden]

Kävin lukemassa porukan mietteitä ja kuulumisia. Mukava kuulla hyviä uutisia työ-, koti- ja perherintamilta! Hirvittävän surullinen olen teidän ikäviä kokeneiden puolesta. Olkoot vuosi 2021 ilontäyteinen ja onnellisempi kuin tämä kuluva, jota kaikki on kironneet. Sentään loppumetreillä! Itse oon aina pitänyt uuden vuoden juhlinnasta, jotenkin se uusi sivu muka kääntyy ja saa uudet haasteet (ei välttämättä). Joissain maissahan on nyt kielletty ilotulitteiden myynti ja ampuminen, ja mun mielestä näin saisi tehdä meilläkin. Porukalla kun kokoonnutaan toreille ihmettelemään raketteja, tai päädytään sinne sairaalahoitoon vammojen vuoksi.

Sitte sitä omaa napaa. Tässä on ollu vähän rankka viikko takana, ja tänä aamuna sitten tein plussatestin. Oireet oli ilmassa. Jalkojen palelulla ja janolla alkoi. Mieliala heittää kärrynpyörää, kohtu oireilee, finnit marssi riviin naamaan, ruoka maistuu jne. Kun lopulta rintoja alkoi aristaa, olin varma. Ovulaatio oli todella kivulias, kolme päivää, ihan ihmettelin ja mietin irtosko nyt molemmilta puolilta.

Silmät vähän repsahti kun huviksi tekemäni PC ovulaatiotikku oli selkeä plussa, ja kohta myös PC raskaustesti (ofc paljon haaleampi). Koska oikeasti mun tulisi testata vasta tulevana perjantaina, niin arvelinkin ettei sieltä vielä leffaviivoja tuu.

Varauksella suhtaudun vielä siihen jääkö toukka kyytiin, ei pitäisi lukea liikaa tietoa ettei pää täyty peloista. Toisaalta mietin että asiat menee nyt omalla painolla, eikä niihin enää pysty vaikuttaan. Mutta onneks tänä vuonna vältellään pyhinä sukulaisia, eikä tarvi pelätä jos alkaakin oksettaa ruokapöydässä. Lähettäisivät vielä koronatestiin.. Tosin on meillä se yks riittävän fiksu korvapari, joka saattaa naapurilapsille päivitellä kun meillä äiti vaan nukkuu ja oksentaa vaikka on joulu.

 

[Yölento]

Kävin lukemassa porukan mietteitä ja kuulumisia. Mukava kuulla hyviä uutisia työ-, koti- ja perherintamilta! Hirvittävän surullinen olen teidän ikäviä kokeneiden puolesta. Olkoot vuosi 2021 ilontäyteinen ja onnellisempi kuin tämä kuluva, jota kaikki on kironneet. Sentään loppumetreillä! Itse oon aina pitänyt uuden vuoden juhlinnasta, jotenkin se uusi sivu muka kääntyy ja saa uudet haasteet (ei välttämättä). Joissain maissahan on nyt kielletty ilotulitteiden myynti ja ampuminen, ja mun mielestä näin saisi tehdä meilläkin. Porukalla kun kokoonnutaan toreille ihmettelemään raketteja, tai päädytään sinne sairaalahoitoon vammojen vuoksi.

Sitte sitä omaa napaa. Tässä on ollu vähän rankka viikko takana, ja tänä aamuna sitten tein plussatestin. Oireet oli ilmassa. Jalkojen palelulla ja janolla alkoi. Mieliala heittää kärrynpyörää, kohtu oireilee, finnit marssi riviin naamaan, ruoka maistuu jne. Kun lopulta rintoja alkoi aristaa, olin varma. Ovulaatio oli todella kivulias, kolme päivää, ihan ihmettelin ja mietin irtosko nyt molemmilta puolilta.

Silmät vähän repsahti kun huviksi tekemäni PC ovulaatiotikku oli selkeä plussa, ja kohta myös PC raskaustesti (ofc paljon haaleampi). Koska oikeasti mun tulisi testata vasta tulevana perjantaina, niin arvelinkin ettei sieltä vielä leffaviivoja tuu.

Varauksella suhtaudun vielä siihen jääkö toukka kyytiin, ei pitäisi lukea liikaa tietoa ettei pää täyty peloista. Toisaalta mietin että asiat menee nyt omalla painolla, eikä niihin enää pysty vaikuttaan. Mutta onneks tänä vuonna vältellään pyhinä sukulaisia, eikä tarvi pelätä jos alkaakin oksettaa ruokapöydässä. Lähettäisivät vielä koronatestiin.. Tosin on meillä se yks riittävän fiksu korvapari, joka saattaa naapurilapsille päivitellä kun meillä äiti vaan nukkuu ja oksentaa vaikka on joulu.

Onnea plussasta

 

[Peppipupu]

Onnea Shieldmaiden!

 

[Mira83]

Kävin lukemassa porukan mietteitä ja kuulumisia. Mukava kuulla hyviä uutisia työ-, koti- ja perherintamilta! Hirvittävän surullinen olen teidän ikäviä kokeneiden puolesta. Olkoot vuosi 2021 ilontäyteinen ja onnellisempi kuin tämä kuluva, jota kaikki on kironneet. Sentään loppumetreillä! Itse oon aina pitänyt uuden vuoden juhlinnasta, jotenkin se uusi sivu muka kääntyy ja saa uudet haasteet (ei välttämättä). Joissain maissahan on nyt kielletty ilotulitteiden myynti ja ampuminen, ja mun mielestä näin saisi tehdä meilläkin. Porukalla kun kokoonnutaan toreille ihmettelemään raketteja, tai päädytään sinne sairaalahoitoon vammojen vuoksi.

Sitte sitä omaa napaa. Tässä on ollu vähän rankka viikko takana, ja tänä aamuna sitten tein plussatestin. Oireet oli ilmassa. Jalkojen palelulla ja janolla alkoi. Mieliala heittää kärrynpyörää, kohtu oireilee, finnit marssi riviin naamaan, ruoka maistuu jne. Kun lopulta rintoja alkoi aristaa, olin varma. Ovulaatio oli todella kivulias, kolme päivää, ihan ihmettelin ja mietin irtosko nyt molemmilta puolilta.

Silmät vähän repsahti kun huviksi tekemäni PC ovulaatiotikku oli selkeä plussa, ja kohta myös PC raskaustesti (ofc paljon haaleampi). Koska oikeasti mun tulisi testata vasta tulevana perjantaina, niin arvelinkin ettei sieltä vielä leffaviivoja tuu.

Varauksella suhtaudun vielä siihen jääkö toukka kyytiin, ei pitäisi lukea liikaa tietoa ettei pää täyty peloista. Toisaalta mietin että asiat menee nyt omalla painolla, eikä niihin enää pysty vaikuttaan. Mutta onneks tänä vuonna vältellään pyhinä sukulaisia, eikä tarvi pelätä jos alkaakin oksettaa ruokapöydässä. Lähettäisivät vielä koronatestiin.. Tosin on meillä se yks riittävän fiksu korvapari, joka saattaa naapurilapsille päivitellä kun meillä äiti vaan nukkuu ja oksentaa vaikka on joulu.

Onnea!

 

[Sarianna81]

Shieldmaiden, paljon onnea plussasta

kääks huomenna saadaan avaimet uuteen kotiin, hieman jännittää miten muutto sitten menee ja saadaanko koti mihinkään järjestykseen jouluun mennessä.
Tässä kun pakkailin dvd elokuviamme, löytyi kivoja ylläreitä varmaan mieheni 6 eri porno dvd elokuvaa, mistä en ollut ollenkaan tietoinen mitähän Se niillä tekee kun ollaan oltu jo 4v yhdessä. Tietenkin mä loukkaannuin ja kysyin siltä niistä. Ovat kuulemma vanhoja filmejä eikä hän enää niitä katsele, mutta oma mielipiteeni on että kun ollaan yhdessä ja vielä kihloissa nuo videot olisi pitänyt hävittää vai kuinka teidän mielestä?
Nyt sitten pidän mykkäkoulua ja kyllä se vieläkin harmittaa ja haluan tietenkin uskoa että riitän hänelle eikä tarvitse turvautua seksi videoihin, mieheni on seksuaalisesti kovin aktiivinen ja itseäni ei ole nyt kovin tehnyt mieli, koska väsymys on voittanut iltaisin.

 

[Kaarin]

Minua ei ole koskaan häirinnyt kun(!) mies katselee pornoa. Ei se ole minulta pois, eikä kerro yhtään mitään siitä, riitänkö minä vai en. Toki jos porno alkaa viedä kaiken liikenevän ajan, niin se on eri juttu. Pornosta saattaa myös saada sytykettä omaan seksielämään, eikä se tarkoita sitä että pornon katsoja haluaisi harrastaa seksiä sen pornotähden kanssa tai että haluaisi toteuttaa pornofilmissä näkemiään juttuja puolisonsa kanssa, tai että puolisonsa kanssa seksiä harrastaessaan ajattelisi vain niitä pornofilmejä. Ehkä minä olen jotenkin kummajainen, kun olen joskus tykännyt itsekin niitä katsella ja hoitaa homman itse siinä katsellessa, sekä yhdessä että yksin. Ei se ole vähentänyt puolison merkitystä yhtään.

Nykyään en jaksa seksiä yhtään, olen täysin haluton. Veikkaan, että 99,9% ihmisistä on jossain elämänsä vaiheessa masturboinut, eikä siinä ole mitään pahaa, päin vastoin, se on hyvä keino opetella tuntemaan omaa kehoa. Masturboinnissa ei ole mitään likaista tai väärää, ja se kuuluu jokaisen oikeuksiin saada sitäkin joskus tehdä, oli parisuhteessa tai ei.

Jyrkkä mielipide siis minullakin, anteeksi siitä :)

 

[twisted]

Olen samaa mieltä että pornoa saa katsella eikä se ole parisuhteelta pois, ellei toinen lopeta seksiä puolison kanssa mutta jatkaa pornon katselua ja runkkaamista. Jos puoliso jäisi ilman seksiä toisen pornon takia niin se olisi minun mielestä jo keskustelun paikka.

Me ollaan vuosien varrella kuvattu (mies kuvannut itselleen omaan puhelimeen) omia pätkiä meidän touhuiluista ja katselee enemmän niitä entä pornoa jos joutuu omin käsin hoitelemaan. Toki meillä on nyt 1-2 kertaa viikossa seksiä mutta itse teen aloitteen ehkä kerran kuussa, kiitos imetyksen joka vie halut.. Tykkään kuitenkin seksistä tosi paljon joten enemmän siinä ärsyttää se aika joka menee. Aivan kuin liikaa vaivaa muka koko hommassa :D silti joka seksin jälkeen olen tyytyväinen että tuli hommailtua. Annan myös miehelle usein (1-3 kertaa viikossa suuseksiä) jos on itsellä jotain kellariongelmaa (kuivat paikat, vti tai hiivaa).. :)

No vielä pornoon. Minä katson pornoa aina jos yksin hoitelen itseäni. Se on kivaa, varsinkin kun voi katsoa jotain mikä on oma fantasia jota ei voisi irl toteuttaa. :)

 

[Kaarin]

Minun ei siis ollut mitenkään tarkoitus vähätellä Sarianna sinun tuntemuksiasi tässä pornoasiassa! Totta kai tässäkin asiassa on monia mielipiteitä, eikä niistä mikään ole enemmän oikea tai väärä kuin toinenkaan. Ikävää, että tunnet asian näin negatiivisena

Toivoisin, että ymmärtäisit, ettei kyse ole sinun riittävyydestäsi millään tavalla. Mutta jos kiellät mieheltäsi pornon, se ei pidemmän päälle tee hyvää parisuhteellenne, jos miehesi sitten kuitenkin sitä pornoa katsoo ja joutuu salailemaan asian sinulta, ja sinä sitten taas mietit koko ajan, että katsookohan se sitä kuitenkin, vaikka ehkä sanoo, ettei katso. Antakaa toisillenne vapaus siinä asiassa. Toivottavasti pääsette kumpaakin tyydyttävään ratkaisuun asiassa.

 

[KatMa]

Kannattaa puhua asia läpi, kertoa omat tunteet ja kuunnella mitä toinen on mieltä pornosta.

Mä ja mies katsotaan pornoa, erikseen ollaan katsottu. Masturboidaan omissa oloissamme, ei siinä sen kummempaa. Olemme asiasta puhuneet. Toivoisin että joskus voisimme yhdessäkin katsoa.

 

[Peppipupu]

Kannattaa puhua asia läpi, kertoa omat tunteet ja kuunnella mitä toinen on mieltä pornosta.

Mä ja mies katsotaan pornoa, erikseen ollaan katsottu. Masturboidaan omissa oloissamme, ei siinä sen kummempaa. Olemme asiasta puhuneet. Toivoisin että joskus voisimme yhdessäkin katsoa.

Kannattaa! Se on ihan hauskaakin kun tulee naurettua ja sitten virittäytyy samalla..

 

[Suski75]

Minusta on ihan luonnollista, että parisuhteessa on aikoja, jolloin toisen halut ovat isommat kuin toiset. Minusta siinä tilanteessa toisen on syytä turvautua omaan käteen, ja suon mielelläni hänelle siihen kaikki apuvälineet pornosta leluihin, kunhan vain ei sotke ketään toista ihmistä leikkeihinsä. Silloin ei ole mitään painetta sanoa toiselle kyllä vaikka itseä ei huvittaisi.

Ongelma siitä tulee silloin, jos pääsääntöisesti molempia haluttaa, mutta toinen valitsee kumppanin sijasta omakivan. Ja tästä minulla ei sitten olekaan kokemusta.