Pulinaketju

Mä piinailen taas vaihteeksi huomista ultraa rv 8+6. Eilen hematooma ilmeisesti vuoteli pikkuisen, kun ponnistelin painavia tavaroita siirtäessä, mutta onneksi vuoto sitten tyrehtyi. Olisipa pieni vielä kunnossa! :smiley-angelic001
Tsemppiä! Huomenna jo! Täällä taas sormet ja varpaat pystyssä! Varmaan ihan hiukkasen helpompi hengittää vuotelusta huolimatta, kun hematooma näkyi viimeksi.
 
Ei piinailla ei. Kp2.

Alunperin sanoin itselleni, että puoli vuotta kkm:stä yritetään tärppiä. Tämä on nyt se viimeinen kokonainen kierto, joka ehtii ennen sitä kun 28.6. tulee puoli vuotta täyteen. En tiedä pitäisikö sitten vaan luovuttaa ja mennä elämässä eteenpäin, ettei tästä yrittämisestä tule itselle vain liian isoa pettymystä. Mutta jos tämän yhden kierron vielä katsoisi. Vaikka en tiedä tarvitseeko sen jälkeenkään alkaa ehkäistä, jos kerran vahinko riville kovin todennäköinen eikä myöskään haittaisi.
Mitä sitä nyt suotta ehkäisemään! Vältyt turhilta hormoneilta ja sitä paitsi viimeinen mahdollisuus vasta mahdollisuus onkin!

Minulla kyllä alkoi onnistunut plussa vasta takarajan jälkeen, mutta ei oltu pahoillamme.
 
Sekin vaikuttaa olevan toimiva plussaustapa, että varaa ajan puolen vuoden päähän sterilointiin...
 
Muokattu viimeksi:
Tsemppiä! Huomenna jo! Täällä taas sormet ja varpaat pystyssä! Varmaan ihan hiukkasen helpompi hengittää vuotelusta huolimatta, kun hematooma näkyi viimeksi.
Kiitos tsempistä, auttaa oikeasti! :Heartred Kyllähän se helpottaa, kun tietää mistä vuoto todennäköisesti tulee. Pystyin olemaan tuossa välissä aika rennosti, mutta nyt taas pelottaa, että onkin mennyt kesken. Sillehän ei sitten mitään voi ja onneksi huomenna selviää.

Mä piinailen loppuviikkoista rakenneultraa...

Tsemppiä sinnekin, varmasti kaikki on hyvin! :happy:
 
Kiitos tsempistä, auttaa oikeasti! :Heartred Kyllähän se helpottaa, kun tietää mistä vuoto todennäköisesti tulee. Pystyin olemaan tuossa välissä aika rennosti, mutta nyt taas pelottaa, että onkin mennyt kesken. Sillehän ei sitten mitään voi ja onneksi huomenna selviää.



Tsemppiä sinnekin, varmasti kaikki on hyvin! :happy:
Just näin, positiivisen kautta me mennään!

Ihania piinailuja siis!
 
Täällä on poika (2v 8kk) on nyt taas ottanut askeleita kohti päiväkuivuutta, kun viihtyy ilman housuja säiden lämmettyä :) On nyt aika hyvin oppinut menemään potalle asioilleen, vaikka olisi kalsaritkin jalassa. Onhan se jo aikakin. Olen vaan ollut aika laiska asian suhteen.

Meillä jatkuu etätyösuositus kesän yli, mutta poika on ollut nyt hoidossa viime viikosta asti normaalisti. Nyt on työrauha kotona.

Näin tuossa kauppareissulla pienen vauvan äitinsä kanssa, kyllä kieltämättä tuli kovin haikea olo, kun ei enää vauvaa itse saa :shy: Mutta kyllä siinä on helpotuksen tunnettakin, ettei enää tarvitse käydä sitä kaikkea läpi. Ikä alkaa painaa jo jonkin verran, enkä taitaisi enää kovin kivuttomasti yövalvomisia jaksaa. Nyt kun välillä tulee pojan toimesta vielä joitain yöherätyksiä, niin kyllä se vaan heti tuntuu seuraavana päivänä kun valvoo yöllä 1-2 tuntia. Onneksi olen nyt suurimmaksi osaksi saanut nukuttua sen kuutisen tuntia keskeytyksettä, niin vähän paremmin jaksan :) Uni vaan on muuttunut, aamuyöllä 3-4 aikaan alkaa levottomuus ja heräilen jatkuvasti johonkin. Ihmeellisiä unia näen ja kuumuus on kauhea, mutta sitten kun ei ole peittoa päällä, onkin kylmä :facepalm: Mutta kun sen kuusi tuntia saa nukuttua yhtä soittoa, niin se riittää.

Siivousurakoita on kotona vaikka minkälaisia menossa pikku hiljaa. Hirveä remontti-intokin olisi, mutta rahapuoli on vähän hakusessa. Täytyy jotain keksiä ennen kuin talo vallan repsahtaa.
 
Kirjoittelenpa minäkin tänne, mittarissa 41 v ja saa nähdä ettei meillä oo vauvan kanssa sama syntymäpäivä..

Tänään kaupassa näin vanhan luokkakaverin, siitä tuli keväällä mummi. Mä en oo saanut vielä ensimmäistä muksuakaan o_O. Tuli jotenkin wanha olo, vaikkei tunnu yhtään vanhalta. Ristiriitaiset fiilikset.
 
Kirjoittelenpa minäkin tänne, mittarissa 41 v ja saa nähdä ettei meillä oo vauvan kanssa sama syntymäpäivä..

Tänään kaupassa näin vanhan luokkakaverin, siitä tuli keväällä mummi. Mä en oo saanut vielä ensimmäistä muksuakaan o_O. Tuli jotenkin wanha olo, vaikkei tunnu yhtään vanhalta. Ristiriitaiset fiilikset.
Kun minä synnytin kuopuksen, kolmella luokkakaverilla oli jo lapsenlapsia, yhdellä jopa neljä, nyt taitaa olla viideskin. Ei jokaisen tarvitse elää samalla tavalla. Tapasin jokin aika sitten yhden näistä mummuista ja hänellä oli vaihdevuodet alkaneet jo reilusti alle 40-vuotiaana. Hyvä kun oli ehtinyt saada lapset nuorena.
 
Kp25. Tissikipu alkoi eilen. Aina yhtä rasittavaa :mad: Heräsin aamulla ennen puoli kuus enkä saanut millään nukuttua.
 
Puuh. Näin unta, että kärsin alkuraskauden pahoinvoinnista. Heräsin siihen, että luulin oikeesti oksentavani. Hämmentäviä unia :confused:
 
Tervetuloa, Nacre! :Heartred

Olo on tosi helpottunut, saatiin hyviä ultrakuulumisia. :love7 Pieni oli kasvanut hyvin, hän liikkui jo vähän ja sydän löi hienosti. Oli ihanaa nähdä, miten hänelle oli kasvanut pikkuruiset kädet ja jalat sitten viime näkemän. :woot:
Onnea hyvistä uutisista <3 Ihana lukea niitäkin! Milloin kurkistatte seuraavan kerran?
 
Onnea hyvistä uutisista :Heartred Ihana lukea niitäkin! Milloin kurkistatte seuraavan kerran?
Kiitos! :Heartred Seuraavaksi on nt-ultra suunnilleen 2-3 viikon päästä. Ylihuomenna on 1. neuvola, jonka jälkeen pääsee varmasti jo varaamaan aikaa. Jos nt-ultrassa on kaikki hyvin, niin ostan kotidopplerin ja sillä voi sitten seurata pikkuisen sydämenlyöntejä jos hänen hyvinvointinsa vielä arveluttaa. Nyt en aio enää ylimääräisissä ultrissa käydä, ellei tule jotain ongelmia.
 
Mahtavia uutisia Alcyone :happy093

Tuo kotidoppler oli minulla myös käytössä koko raskauden ajan siitä lähtien kun vaan ensimmäisen kerran sain sillä sykkeen kuulumaan :love7 Se oli aina rauhan satama, kun epäilykset velloi mielessä jatkuvasti. En kovin selvästi aina pojan liikkeitä tuntenut, niin sykkeen kuuleminen valoi uskoa siihen, että siellä se pieni kasvoi.
 
Takaisin
Top